Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Pekka Himasen Sininen kirja - viisaiden kartelli ja osattomien huntu

Valtion varoilla tuotettu Sininen kirja on teennäisen itsevarma ja mahtipontinen, retorisella filosofialla kuorrutettu. Kun kuorrutus pyyhitään pois, jäljelle jää kokoomushenkinen kova ydin: hyvinvoivat ja hyvin palkitut osaajat, tulovero alas, arvonlisävero ylös.

Himasen filosofiana on tietämättömyyden huntu: kukaan ei voi ennalta tietää, mihin lokeroon maailmassa tipahtaa. Sovelsivatko Katainen ja maan hallitus tietämättömyyden huntua tilatessaan Sinisen kirjan suoraostona Himaselta ilman julkista tarjousmenettelyä? Miksi vain Himasella oli mahdollisuus kirjoittaa Sininen kirja? Sitäkö tarkoittaa mahdollisuuksien yhtäläisyys (kirjan sivu 32)? Miksei minulla tai sinulla ollut samaa mahdollisuutta?

Onko suoraostomenettely lain, tutkimusrahoituksen kilpailuttamisen, tiedepolitiikan ja rawlsilaisen etiikan mukainen?

  

Himasen diilit: 1930 ja 2030

 

Himanen sanoo: Nykytilanne on samankaltainen kuin 1930-luvu Suuressa lamassa. Silloin luotiin ’uusi diili’. Myös tänään tarvitaan uusi kansallinen sopimus.  

Tehtiinkö Suomessa tai Euroopassa 1930-luvulla diili? Vasta sotien jälkeen tulvahti hetkellinen demokratian aalto: lapsilisä 1948, kansaneläke 1956, sairausvakuutus 1963, uudet yliopistot, torpasta opintielle.  

Noista uudistuksista raoittui hetkeksi ovi sosiaaliseen, demokraattiseen ja sivistykselliseen Suomeen. Entä tänään? Himasen ja hallituksen Sininen kirja sulkee oven, hakee ratkaisua hyvinvoivista osaajista ja luovasta tuhosta. Me, heikompi aines, jäämme osattomuuden hunnun taakse. Lapsilisiäkään emme enää tarvitse.  


Depression maailma

 

Himanen sanoo: Mielenterveyseläköitymisen kustannukset ovat 10 miljardia euroa vuodessa. Työpahoinvointi huomioiden kustannus on 25 miljardia. Joka toinen suomalainen sairastuu psyykkiseen sairauteen elämänsä aikana. Depressio on nousemassa maailman toiseksi yleisimmäksi sairaudeksi vuoteen 2030 mennessä.  

Mihin siis katosi 1900-luvun hyvinvointi? Kokonainen vuosisata mennyt hukkaan, vain kukat lakastuvat haudalla.  

Himanen tarjoaa retorisia fraaseja: hoidettu mutta haavoitettu, järjestelmäkeskeisestä ihmiskeskeiseen, on vaikutettava elämäntapaan mukaan lukien mielenterveys. Missä on konkretia, miten esimerkiksi määrittyy toimijuuden mahdollisuus, miksi yksi on työnantaja, toinen suorittaja? Ohjaako tietämättömyyden huntu näitäkin? 

 

Elämäntapa - ydinkysymyskö

 

Himanen sanoo: elämäntapaan liittyvät tekijät ovat hyvinvointiyhteiskunnan kysymyksen ytimessä.  

Syyt ja ratkaisut ovat siis elämäntavassa. Vakuuttaako tällainen? Elämäntapaperuste syyllistää ja yksilöllistää. Se sulkee talouden, yhteiskunnan, poliittisen päätännän tai sivistyksen rakenteet pois näköpiiristä. Tuskin maailma näin yksinkertainen on.  

Himanen ehdottaa ihmisvelvollisuuksien julistusta. Eikö hyvin palkituilla osaajilla olisi mahdollisuus muuttaa elämäntapaansa jo tässä ja nyt ilman julistuksia? Luopukaa autoista, miljoonapalkoista ja -eläkkeistä, maksakaa tuloveroa älkääkä pääomaveroa. Totelkaa filosofi Himasta tai innostaja Harri Jaskaria.  



Valtio ja kunnat - markkinat ilman markkinointia

 

1900-luvun pääongelma oli järjestää yrityksille kysyntää ja markkinoita. Tätä ongelmaa ratkoivat Keynes, Britannian Beveridge ja Suomen Pekka Kuusi. Heidän opeissaan kansa oli tavalla tai toisella vielä mukana: rahaa kierrätettiin osin ihmisten kautta = sosiaalipolitiikka. Himanen ei enää ihmisiä tarvitse. Julkiset hankinnat ovat 30 miljardia, EU:ssa 2500 miljardia. Mikä markkinapotentiaali, huudahtaa Himanen. Siinä hyvinvointivaltion lopputulema.  

 

Himasen verotusoppi - kuulostaako tutulta

 

Työtulon vero alas, arvonlisävero ylös. Yhteisöveroon kannustavuutta, innovoinnille verokannustimet (bisnesenkelit, uusveroparatiisit). Painopisteeksi kulutuksen verotus ja ekologiset valmisteverot. 

Ekologia on Himaselle keppihevonen, jolla ostetaan ylävihreiden suosio. Sotien jälkeen toimijuuden ja osallisuuden ovia avattiin kaikelle kansalle. Eikö tätä lähtökohtaa voisi soveltaa ekologisiin kysymyksiin tänään?   

 

Kestävän hyvinvoinnin ohjelma

 

Kasvun lähteet Himasen mukaan: informationaalinen tuottavuuskasvu, työhyvinvointi, mielenterveys, työurat ja työllisyysaste.  

Neljä viime mainittua ovat Himasella läpinää. Entä ’ informationaalisuus’? Suomen akateeminen älymystö kiiruhti tuomitsemaan Matti Apusen kirjoituksen Maalaisyliopiston loppu (HS 6.11.12). Apusella saattoi kerrankin olla ideaa. Yliopisto-opetus ja -sivistys läväytetään kaikelle maailmalle, siis torpasta opintielle potenssiin kaksi? Onko akateeminen älymystö oman etunsa vartija?

Chilen Codelco-kaivosyhtiön maanalainen louhinta tapahtuu tietokoneohjatusti. Avolouhoksella kuormurit möyrysivät jo 10 vuotta sitten rinteitä ylös satelliittiohjattuina.

Tämä 'informaatioaika' on ehkä ainoa kohta Himasella, missä voisi olla ainesta tulevaisuusvisioksi. Ihmiskunta on ykseys, tieto on ykseys. Kunpa tämä ymmärrettäisiin myös Suomen digitaalistrategiassa ja viestintäpolitiikassa.

 


Team Finland - nationalismin ylösnousemus

 

Ketkä Suomessa ovat nationalisteja? Heitä ovat Matti Alahuhta, Pekka Himanen, Jyrki Katainen sekä läpeensä politiikan ja talouselämän nykykuoro, Team Finland.  

Mitä olisi globaali diili vuodelle 2030?  Nähdä maailma ykseytenä, ei vanhakantaisena toinen toisensa tönimisenä, suomen voittona muista. Tämähän olisi globaalin hunnun rawlsilaista etiikkaa? Informaatio, vuorovaikutus, viestintä, kaikille avautuva sivistys, maapallo sähköisenä ykseytenä.  

 

Himasen populismi 

 - Ihminen voisi ajatella puolet ajasta itseään ja puolet toisia eli 50:50 -diili.

 - Puolet elämästään voisi osallistua työelämään luoden omaa hyvinvointia ja toisen puolen olla hyvinvoinnin vastaanottavana puolena.

 - 1 %:n ajastaan voisi käyttää tulevista sukupolvista välittämiseen ja 99 % itsestä välittämiseen.  

Nuo ovat lainauksia Himaselta. En ymmärrä enkä halua ymmärtää. Minun elämäni ei ole tuollaista mekaniikkaa, jakolaskua, maailman jakamista, minä tässä ja nuo tuolla, puolet ja puolet kuin hiekkaa lapioisi. Entä jos olenkin jakojäännös, en sovi enkä mahdu mihinkään (niin muuten olenkin). Ajattelen koko ajan toisia, en malta edes nukkua.

Maailman pätkintä promilleiksi on populismia, alentuvaa ja alentavaa. Populismitutkijat Laura Parkkinen ja Li Andersson, missä te nyt olette?  

 


Arvokas elämä - Himasen dignity


Himasen dignityllä voisi perustella mitä tahansa maailman tilaa tai politiikkaa. Yhden arvokkaan elämän, ehkä arvokkaimman kaikista, eli renessanssiajan Pico. Hän nousi aikansa viisaiden kartelleja vastaan. Kilvoitelkaamme hänen kanssaan.

 


Viisauksien kartelli Suomessa

 

Sinisen kirjan tietolähteiksi on valjastettu tiedepolitiikan nykykartelli: valtioneuvosto, Himanen ja kivakaverit, Sitra, Tekes, Akatemia, Demos Helsinki, Etla, EVA, VM, TEM, VNK, Eläketurvakeskus, Tutkimus- ja innovaationeuvosto, Kuopion hyvinvointiprofessori, Jyväskylän innovaatioprofessori, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Kaikki valtion tai suuryritysten rahoilla.

Valtion tutkimustyö aiotaan siirtää valtioneuvoston tilaustöiksi. Sinisen kirjan tilausmenettely ja sisältö on varoittava esimerkki, helisevään vaskeen ripoteltua eliittipolitiikkaa. Eduskunnan Tutkas-seurassa professori Mickwitz esitti vaihtoehdon: ideoiden ja näkökulmien vapaa kilpailu.

Jos Suomen visiointitehtävä olisi ideoiden vapaan kilpailun pohjalta tai rawlsilaisittain osunut minulle tai sinulle, olisiko Katainen kutsunut Säätytalon täyteen siniverisiä sekä muutaman vihreän viestinviejän (Leo Stranius)?  

  

Tulevaisuusselonteko on sotahuuto

 

Sinistä kirjaa edelsi PTT:ltä tilattu Globaalitalouden haasteet Suomelle vuoteen 2030. Sen ydinsanoma oli: tuloerojen kasvu on vääjäämätön. Pekka Himanen sanoo saman asian puhumalla hyvinvoivien osaajien korkeasta tuottavuudesta mikä on yhtä kuin huippukorkeat palkat.

Tulevaisuusselonteko on sotahuuto.

Viisauksien kartellille tarvitaan antiviisaiden vastakartelli?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Olli Pusa

Mielenkiintoinen kirjoitus, mutta kansaneläkkeen osalta pitää hieman tarkentaa. Kansaneläke aloitti 1936-1937. Se oli säästöpohjainen järjestelmä.

Vuonna 1956 tuo vanha järjestelmä lakkautettiin epäonnistuneena. Inflaatio oli syönyt sen varat. Se palveli hyvin investointien ja sodan kulujen rahoittamisessa, mutta epäonnistui eläkejärjestelmänä.

Uusi kansaneläkejärjestelmä alkoi 1956, kuten mainitsitkin.

Tapio Neva

Oletko sitä mieltä, että kansaneläke I olisi kestänyt, jos kehitys olisi ollut sellaista kuin 1938 ilman maailmansotaa?

T. O. N.

Olli Pusa

Ei se varmaankaan olisi ollut valtaisa menestystarina parhaissakaan oloissa, mutta inflaation ym. rampauttamana sehän muuttui lähes vitsiksi.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Eli tyhjää käsitepöperöä, typerää mielenylennystä, jonka merkitys jää siihen että meillä on keskuudessamme yhä ihmisiä jotka uskovat, että kaikki mikä on ylöskirjattu ja julkipainettu on totta.

Tapio Suhonen

Niin. Miksi Himanen?
Oikea paikka, asema ja asenne.

Jos osaltani olisin ollut osallisena 700000€:n varallisuusjaossa, olisin toki, vaikka kalsarikännissä ja kengittä kadulla voinut palturia kirjoittaa. Mutta tasan eivät käy onnenaneet.

Osattomuudesta syyttää voin myös itseäni; en kuulu jengiin....

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Mutta kuka haluaisi kuulua tuohon -- olin kirjoittaa tuhon -- jengiin? Markkinaremmiin -- mielessäni niputan siihen kaikki nämä julkityrkyt, Esa Saarisen, Jari Sarasvuon, Pekka Himasen. Mikkihiirietiikkaa, nänninnöpötysetiikkaa, hakkerietiikkaa.

En osaa kuvitella ketään näistä lukemassa tai kommentoimassa esimerkiksi Karamazovin veljeksiä. Silti Dostojevskin eurooppalaisuudelle antamat vaihtoehdot ovat tosia tänäkin päivänä: uskoa, epäuskoa tai yritys ottaa elämästä täysi extriimi irti.

Himasen käsiteräpellys on hirvittävää. Miten joku voi ottaa tuollaista tosissaan? Miten joku tuollainen voi ottaa itsensä tosissaan? Siinä ei Sokrateen sanoma ole oikein mennyt perille.

Tapio Suhonen

Luulen että "tuhon jengiin" olisi tyrkkyjä jonossa; en lue itseäni heihin - lienee itselläni jonkinlainen sosiaalinen rajoite kyseessä.....?

Tuo Dostojevski, jonka otit maininneeksi on vertauskuvana oikea; se on yksi niistä ajatusteemoista, joita on miettinyt usein. Tästä on mm. lähtöisin tuo jankuttamani kysymysteemajaottelu: niistä, jotka vastaavat ja kysyvät vain kysymyksestä "mikä", ei "miksi".
Poliittisten tyrkkyjen (lukuunottamatta Väyrystä, joka luki Dostojevskin koko tuotannon yhdessä yössä) elämäntavoite on välittömien hyötyjen tavoittelu; siksi kysymys, "mikä" on tärkeä, mutta "miksi" sensijaan ei.

Dostojevski Riivaajat olisi machiavellimäinen lisä poliittisten täkyjen tavoitteluun tuolle tuhon jengille: he oppisivat siitä sen, mikä on ehkä se inhimillinen kirous, vallankumouksellisen hyötytavoittelun politiikassa.
Se ei tokikaan ole kirjan opetus; sitähän ei Dostojevskillä, kuin usein muillakaan venäläisillä kirjailijoilla ole tarkoituksenaan: Mutta luulen, että sen he siitä, korkeintaan väärinoppisivat.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin Vastaus kommenttiin #7

Mielenkiintoista että ihmisten ajatukset ohjautuvat Dostojevskiin. Minä en tunne Dostojevskin tekstejä juuri lainkaan, mutta kävin viime kesänä Dostojevski-museossa Pietarissa. Suosittelen muillekin. Esim. se katunäkymä ja lähiympäristö oli vaikuttava, ilmeisen alkuperäinen. Dostojevskin kotitausta vaikutti olevan niinsanotusti "keskiluokkainen" mutta elämäntapa ja -pyrkimys hyvin pohtiva ja 'vakavahenkinen'. Talossa pidettiin - jos nyt oikein muistan - monenlaisia kirjallisia tapahtumia ja muuta sellaista.

Dostojevski eli jotakuinkin samoihin aikoihin kuin monet ns. vallankumoukselliset (kapinat, tsaarin murhat, vallankumous, Neuvostoliitto). Mutta mitä noista politiikan toimista on jäänyt jäljelle ja mitä Dostojevski on tänään. Dostojevskilla on merkitystä ja vaikutusta ihmisten mieliin, mutta tuskin juurikaan silloisilla poliitikoilla. Mitä tästä voisi päätellä meidän aikaamme? Mikä on tänään pitemmälle kantavaa, kestävää, mikä taas haihtuu.

Himasen tutkimusprojektin nimi muuten on "kestävän talouskasvun ohjelma". Siis kestävä. Kestävä talous. Mikä muu tänään on tai olisi kestävää?

Matti Hemmi mainitsee alempana Paavo Haavikon ja Erno Paasilinnan. Haavikko...? Ainakin taisi nähdä asioiden läpi... osasi kääntää asioita toisinpäin, eli siis oikeinpäin.

Se renessanssin Pico. Kirjoitti kirjan Ihmisen arvokkuudesta (yllä on linkki, tekstissä). Yritti oikeasti järjestää uuteen uskoon silloisen opin maailmasta, mutta ajettiin pois Italiasta. Ketkä tänään yrittävät samaa? Tai pitääkö yrittää jotenkin toisin?

Tapio Suhonen Vastaus kommenttiin #18

Tekstisi on kannanottona tarpeellinen, mutta luulen että se jää huudoksi erämaahan.

Myös kun puhutaan Dostojevskistä, hänen tekstit elävät ajassa, yhtälailla: niillä tietenkään ei ole ollut merkitystä sen enempää Putinin kuin tsaarinkaan Venäjällä....

Suomessa on Himasen sininen kirja. Maon punainen oli Kiinassa: molemmat propagandaa, kirjoitelmia hyödyllisille idiooteille.

Suomesta on kehittymässä ruhtinasvaltio; yhteiskunta ilman sivilisaatiota: Maa, jossa mietiskellään sosiaaliturvan tarpeettomuutta ja ylemmän johdon palkankorotustarpeita.

Häkämies, muiden muassa, ei näe ongelmaa Finnairin bonuksissa: ne olivat hänen mukaansa oikeudenmukaisia. Lilius tuskin on tyytyväinen tuloihinsa.

Pienipäiset ja paksumahaiset pönöttäjät tunkevat etualalle ja kokevat keskinkertaisuutensa erinomaisuutena!

Itsekritiikittömyys on siis hyve.

MIKSI?

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin Vastaus kommenttiin #21

Tapion kommentti herättää ajatuksia puolesta ja vastaan.

Ensinnäkin tuo kirjailijoiden merkitys (Dostojevski ja muut). Jos ei heitä ja heidän kirjojaan olisi, niin minkähänlaista mutakuoppaelämää tai barbaarimaailmaa tämä olisi. Ihmiset lukee ja miettii, ehkä se vaikutus on sisäistä mutta silti tuntuvaa. Toisalta joku (hemmetin) Putin tuskin on kuullutkaan dostojevskeistä, laitattaa riotit vankilaan. Sama Kiinassa. Mikähän se viimeisin nobelisti oli mieleltään? Hännystelevä opportunisti vai taitava eri lailla näkevä?

"Suomi - ruhtinasvaltio ilman sivilisaatiota". Tuohon ei voi olla yhtymättä. Kaikenlaisten ruhtinaiden kuulemattomuus ja kuuntelemattomuus on usein toivotonta. Ja sitten he kuvittelevat olevansa kansakunnan pönkkiä. Mitä tehdä?

"Jää huudoksi erämaahan". Tietyllä tavalla näin. Mutta silti: tällä viikolla sain ilokseni keskustella erään kansanedustajan kanssa. Hän on aiemmassa työssään ollut usein ns. saattohoitotilanteessa (liekö ainoa eduskunnassa) ja on nyt tehnyt asiasta erityyppisiä aloitteita valtio- ja kuntatasolla. "Ei tämä johda mihinkään", sanoi epäuskoisena. Tuota minä en usko, sanoin minä. Katsohan vaan niin kohta nuo sinun aloitteesi näkyvät siellä ja täällä, tuo asia puhuu puolestaan.

Tai sitten tämä nettikirjoittelu: viime aikoina olen muutaman kerran kuullut kuinka yks tai toinen poliitikko mainitsee jonkun kirjoituksen tai kirjoittajan.
- Ehkä tämä silti on katteeton optimismin puuska, näin voi käydä.

Tapio Neva

Miten ihmiselle, joka astuu koiran hännän päälle, voi uskoa 700 000 euroa tai vastuuta kansakunnan tulevaisuusnäystä?

Ennemmin kuuntelisin vaikka teollisuusjohtajien ja kauppaneuvosten saunanlahdetarinoita siitä, mitä pitäisi tehdä.

T. O. N.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Vanha tosiasia tuosta hinnasta pätee tähänkin. Ei se ole tyhmä , joka
pyytää, se on tyhmä joka maksaa. Ja tässä tapauksessa paljon. Täysiä työpäiviä sitä tuolla hinnalla varmaan monikin "ajattelisi"
Viisaampiakin , luulisin!

Alexius Manfelt

Juhani, kiitos hienosta kirjoituksesta, joka on täyttä asiaa. En ole koskaan arvostanut suuremmin tuon kalsarifilosofin ns. ajatuksia, jotka ovat kääpiöitä tai kääpiä!

Valitettavasti hän on höpinällään syrjäyttänyt sellaiset hienot ajattlijat kuin filosofi J. Sakari Hankamäen, joka joskus kirjoittaa näilläkin palstoilla. Olisi mielenkiintoista saada hänen analyysinsä tuosta Himasen räpellyksestä ja höttötehtailusta.

Juhanille todellakin suuret kiitokset hienosta keskustelun avauksesta.

Reijo Tossavainen

Pitkäaikainen oleskelu kehäkolmosen sisäpuolella tekee likinäköiseksi. Himanen ei ole ainoa.

Matti Mottonen

Tuolla kommentilla saa varmasti ääniä siellä jossain.

Havukka-ahon ajattelijalla on varmasti annettavaa myös tähän päivään, mutta yhteiskunta perustuu ihmisiin ja heidän kanssakäymiseensä. Se avartaa näkemystä. Himanen tuskin kerto totuutta, mutta avaa toivottavasti keskustelua.

Keskustelu ei ole tosin suomalaisuuden parhaita puolia - Kehä III sisällä on asuttu liian vähän aikaa (ja sekin aika menee kiireeseen - osin kiitos maalaisen suunnittelun). Ja eliitti on ollut liikaa takertuneena Ruotsin suuntaan. Eiköhän se siitä.

Menenkin tästä tänään silmälasikauppaan. Saa likinäköisyyden korjattua.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Kaima, likinäköön ja jopa sokeuteen on kuule lääke. Kreikassa on saari jossa sokeat saavat näkönsä. Nämä saaren kreikkalaiset kuppasivat väärillä perusteilla EU:lta miljoonia. Tutkijat menivät ja ihmettelivät kuinka on mahdollista että saarella on näin paljon näkösairaita. Eihän se tilanne sitten niin paha ollutkaan. Sokeat taksikuskitkin puojotteli vuoristoteillä ihan sujuvasti. Saari on äärimmäisen hyvä lomakohde. Etenkin ministereille ja EU federalisteille.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-12885005063...

Käyttäjän ReiskaRopponen kuva
reino ropponen

No, kansa ja päättäjänsä ovat peilikuvia toisistaan, pätenee jalustalle nostettuihin filosofeihinkin.
Sopii kyllä aikakauteen oikein hyvin. Ostettua rahafilosofiaa markkinauskovaisia varten.

Käyttäjän leilamustanoja kuva
Leila Mustanoja-Syysmeri

Kiitos Juhani Himasen tuotoksen hyvästä analyysistä. Kaikennäköiseen fraasimömmöön sitä varoja käytetäänkin. Mutta uskooko kukaan - Himanen itsekään - tuota höpinää? Ehkä, valitettavasti.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Juhani Kahelin'ilta yhä terävämmäksi muuttuvaa tekstiä!

"Viisauksien kartellille tarvitaan antiviisaiden vastakartelli? "

Onneksi kartellin perusti jo Paavo Haavikko vainaa viime vuosinaan:
"Suomi on korkeasti koulutettu, hyvin sivistymätön maa."

Myös Erno Paasilinnan vastaus sivistyksensä pohjakoulutuksen kyselijöille oli lakoonisesti aina sama: "Muut ovat opetettuja, minä olen itseoppinut. Pitääkö suomentaa?

Usein vaikeneminen tai vähät sanat ovat kultaa jne. Ja tätähän nämä Himaset, Saariset, Sarasvuot... eivät hallitse. Eivät myöskään heiltä ostavinaan olevat. Viisauksiensa puhujat kontra esiintyjät kun eivät samalle estraadille mahdu mitenkään päin.

Alexius Manfelt

Muuten Hankamäki kirjoitti tuon tilauksen tekemisestä kalsarifilosofi Himaselta jo elokuussa, osoiteessa: http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115025-h...

Kannataa lukea mitä hän asiasta sanoo jo silloin.

Ps. se himasen läpyska on osoiteessa: http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/20...

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

On jo uskomatonta, että tällaista voi tapahtua Suomessa nykyään? Vilkaisin Hankamäen blogiaan ja siellä oli vielä linkki siihen iltalehden uutiseen, missä blogisti Korkein Oikeus Eskomatti Hytönen oli onnistunut paljastamaan ja sanoo, että hänellä on printti siitä, kuinka tämä Himanen oli vaan alle vuoden vieraileva professorina vuonna syyskuusta 2005 heinäkuun 2006 asti. Blogi oli kirjattu 3.12.2009, siis 3 vuotta myöhemmin julkaistaan täyttä skeidaa sisältävän Sinisen kirjan.

Hallitus vielä kehtaa sanoa "Vastuullista politiikkaa" tai "Vastuunkatoa" ja teatteriahan tämä on koko ajan ollut.

Nyt vasta ymmärrän, että miksi minulla oli niin suuria vaikeuksia yrittää lukea Sinistä kirjaa-läpyskää ja nyt selvisi se, pelkkiä lässynlässyn liirumlaarumia, ettei minun kannata hukata aikaa lukaista tuohon saunapapereihin. Hukattua on kuitenkin valtion tuhlaamat rahat, miten sen muuten voisi periä takaisin?

Taidankin lukea Hankamäen tuotoksia, sillä hyvin hän kirjoitti aiheellisen huomautuksensa. Kiitos, kun toit minulle lisää luettavaa.

Merja Heikka

Kuulostaa todella ihmeelliseltä lässytykseltä. Ihmisellä tulisi olla jonkinmoista sosiologista ja yhteiskunnallista tietoa ja ajattelua, jotta hän kykenisi sanomaan jotain todellista menneestä, nykyhetkestä ja varsinkaan tulevaisuudesta.

Jarkko Hietala

Sinisen kirjan vastakohdaksi täytyy jonkun opiskelijan kirjoittaa ilman palkkaa tai palkkioita laadukkaampi sinisempi kirja tai ehkä jopa kaikkein sinisin kirja, jossa kerrotaan se miten asiat oikeasti menevät.

En nyt ehtinyt lukea sinistä kirjaa ekologisuutta ja hyvinvointia pitemmälle, mutta tässä nyt tähän mennessä heränneet ajatukset:

Kirjassa esitetyt teesit ongelmien ennaltaehkäisystä ovat ilmeisesti keppihevonen, jonka avulla syrjäytyneet voidaan jättää heitteille ja keskittää kaikki resurssit heille ketkä eivät vielä ole syrjäytyneet. Näin niukkenevien resurssien aikana, jos resursseja lisätään ennaltaehkäisyyn, täytyy niitä resursseja ottaa jostain pois.

Mitä tulee ihmisten aktivoitumiseen kansalaisjärjestöissä, sitä ei nimenomaan haluta, koska se saattaisi lisätä painetta valtionkoneistojen muuttamiseen. Ei yksikään valtio halua suurta joukkoa kriittisiä kansalaisia, jotka kyseenalaistavat kaiken vaan suuren joukon helposti hallittavissa olevia lampaita. Mitä tulee kirjassa kuulutettuun kansalaisjärjestöiden toimintaan, jolla korvataan valtion tehtäviä, tulee aina se ongelma, että miksi samojen tehtävien hoidosta osalle maksetaan toimentuloa ja osa tekee sitä ilman palkkiota? Kansalaisjärjestöissä toimiminen on hyvin aikaa kuluttavaa ja jossakin vaiheessa pitäisi sitä toimentuloakin ehtiä hankkia ja täyttää vaatimus kokoajan kasvavasta työtuntien määrästä. Kansalaisjärjestöissä toimimisen lisääminen ei onnistu jos ihmisille ei järjestetä lisää vapaa aikaa ja mahdollisuus kohtuulliseen toimeentuloon. Vapaaehtoistyöstäkin tulee kuluja.

Oman näkemykseni mukaan ihmisten mahdollisuuksia toimia kansalaisjärjestöissä on kapitalismin vaatimusten ansiosta kokoajan heikennetty ja minulla ei ole mitään syytä uskoa, että Himasen sisisen kirjan opeilla mahdollisuudet ainakaan lisääntyvät vaikka sitä toivotaankin.

Merja Heikka

Tuo on kraapastu jotenkin Yhdysvaltalaisen kulttuurin pohjilta. "Uusi diilihän" tehtiin siellä suuren pörssiromahduksen jälkeen. Sen jälkeen kun ihmisiä oli kuollut nälkään. Sitten siellä rakennettiin jonkinmoinen sosiaalisysteemi.

Tuo kansalaisjärjestöjen ihannointikin osittaa, että Himanen on suorittanut USA-laisen kulttuurin peruskurssin. Se vain, että siellä se on syntynyt 200 vuoden aikana amerikkalaisen kulttuurin pohjalta. Suomessa rakennemuutos vei viimeisetkin sonniyhdistykset. Maaseudullahan oli ennen kansalaistoiminta vilkasta.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Asiatietojen mielessä tämä on hyvä huomautus. Himanenhan tietenkin tarkoittaa ja mainitseekin USA:n New Dealin. Jotenkin vaikutti vain siltä, että hän yleistää melko huolettomasti USA-tapahtumat Eurooppaan, läntiseen maailmaan, jopa Suomeen. Kai Himanen on USA:han juurtunut ja juuttunut. Lehdissä kerrottiin juuri tänään, että Himanen peruutti esitelmänsä Lappeenrannassa jäätyän lentojumiin New Yorkissa (tosin uutisessa oli epäilevä sävy).

Valentin Pekkanen

"Kuulostaa todella ihmeelliseltä lässytykseltä. Ihmisellä tulisi olla jonkinmoista sosiologista ja yhteiskunnallista tietoa ja ajattelua, jotta hän kykenisi sanomaan jotain todellista menneestä, nykyhetkestä ja varsinkaan tulevaisuudesta."

Tämäpä mielenkiintoinen näkemys. Kuulostaa siltä kuin kommentoijalla on ylimaallinen tieto siitä miten asiat ovat. Häntäpä siis kannattaa kuunnella, kun haluamme kuulla mikä on totuus. Kirjaa odotellessa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Himanen sekoilee käsitteellisesti ensimmäisessä Sinisen kirjansa teesissä.

Himanen: "Informationalismin eli informaatioteknologian ja johtamis- ja työkulttuurin kautta uudistetun organisoitumisen soveltaminen hyvinvointipalveluiden tuottavuuden"

Castells määrittelee itse:
“a technological paradigm based on the augmentation of the human capacity of information processing and communication made possible by the revolutions in microelectronics, software, and genetic engineering”. (Wiki)

Suomessa ei vieläkään ole omaksuttu Castellsin termille INFORMATIONAALINEN vuonna 1997 lanseeraamaani vastinetta TIETOISTETTU. Siis tietoistettu yhteiskunta, tietoistamisen kautta, ...

Katainenkin mainosti kuin Himasen kirjoja on käännetty kymmenille kielille, mutta kyseessä on hömppäkirja Hakkerietiikka(2001), johon on ilmeisestikin puhtaasti kaupallisista syistä ympätty Linus Torvaldsin prologi:

Torvalds: "Maalaaminen on viihdettä. Viihdettä on myös älynsä käyttäminen maailmankaikkeuden selittämiseen." ... "Ja ihmisen seksin huipentuma on puhdas viihde."

Himanen:
"Aikaisemmin historiassa eliitti oli se, jonka ei tarvinnut juosta paikasttoiseen ja työskennellä koko ajan; nykyisin eliitin muodostavat taas ne, jotka ovat jatkuvasti liikkeessä hoitaen kiireisiä asioita kännykällä ja yrittäen koko ajan selvitä jostakin deadlinesta."

Käyttäjän JormaKuusela kuva
Jorma Kuusela

Hyvä Juhani Kahelin.

Kiitokset mainioista kommenteista. Ymmärrät selvästi lukemasi. Minun asiani ovat huonommalla tolalla. Juutuin luvun "Kestävän hyvinvoinnin 3 uutta haastetta" pariin viimeiseen kappaleeseen. En ymmärtänyt lukemaani, vaikka luin kuinka monta kertaa. Suomen kieleltä se vaikuttaa, mutta en tavoita ajatusta. Uusista teknologioista seuraa jotakin rakenteellista, ja lopputuloksena on kaikenlaista hyvää. Kliimaksina on varmaankin, että "Yhdessä nämä kaikki kehitykset (?) viittaavat (?) teollisen ajan hyvinvointivaltiosta eteenpäin uudistettuun hyvinvointiyhteiskuntaan (?): ne nostavat (?) ihmisen subjektina ja hänen kokonaisvaltaisesti kestävän hyvinvointinsa (?) keskiöön (?)."

En siis kokenut olevani millään tavoin keskiössä vaan päinvastoin ihan pihalla. Hämmennys on tietenkin hyväksi, samoin muistutus omasta rajallisuudesta. Silti mieleeni tuli, että kieli on myös vallankäytön väline, ja joskus osa ihmisistä suljetaan ulkopuolisiksi jo lähtökohtaisesti. Voisitko siis ystävällisesti auttaa vanhaa miestä suomentamalla nuo pari uutta teknologiaa käsittelevää lyhyttä kappaletta niin, että tyhmempikin saa ajatuksesta kiinni.

Pienenä varoituksen sanana kerron, että usko omaan ymmärrykseeni alkoi horjua jo siinä vaiheessa, kun Himanen kertoi, että elämäntavan haasteena on "Psyykkinen hyvinvointi - seurauksena elämäntapaan liittyvien psyykkisen hyvinvoinnin kysymysten, kuten depression tai työhyvinvoinnin, noususta keskiöön". Siis haasteena psyykkinen hyvinvointi seurauksena psyykkisen hyvinvoinnin noususta keskiöön? Varmasti jostain näkökulmasta ihan järkevä havainto ja tulkinta, mutta en tavoita näkökulmaa.

Varsinainen pulma on tietenkin siinä, ettei voi ottaa kantaa puolesta eikä vastaan, jollei ymmärrä lukemaansa. Samalla tietenkin arvostus nousee niitä päättäjiä kohtaan, jotka ilmeisestikin ymmärtävät.

Käyttäjän ReiskaRopponen kuva
reino ropponen

Filosofian tulisi tieteiden kantaemona olla silloittavaa, yksinkertaistavaa, selittävää. Kaikille kuuluvaa ja perussivistävää.

Valitettavasti se on latistunut osin pienen harrastajapiirin elitistiseksi nokkeluuskompailuksi ja toisaalta oppiaineena vielä pienemmän piirin ahtaaksi hiekkalaatikoksi.
Kuvaan luonnollisestikin kuuluu hieno "sivistysanoitettu" uuskieli, joka ei tarkoita mitään ja jonka oppimiseen hurahtaa vuosia. Jargonia ymmärtämättömiä on helppoa kiikaroida ylhäältäpäin ja käskeä pysymään kyseenalaistamatta ja vaiti.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Voi voi, Jorma Kuuselalta hyvä kysymys.

Reino Ropponen antaa jo yhden hyvän vastauksen:
"...hieno 'sivistysanoitettu' uuskieli, joka ei tarkoita mitään ja jonka oppimiseen hurahtaa vuosia. Jargonia ymmärtämättömiä on helppoa kiikaroida ylhäältäpäin ja käskeä pysymään kyseenalaistamatta ja vaiti."

Varmaan akateemisissa piireissä on vuosikausia jauhettu jotain Castellsin "verkostoyhteiskunnan teoriaa" tai "hyvinvointiyhteiskuntaa informaatioajassa". Varsinkin tuo viime mainittu kuulostaa sekavalta, se voisi käytännössä tarkoittaa melkein mitä tahansa.

informaatioteknologia + uusi organisoitumismuoto ---> innovaatiopohjainen tuottavuuskasvu. ???????

"purkaa teollisen ajan hierarkisia, järjestelmäkeskeisiä rakenteita ... ihminen tulee järjestelmän sijaan keskiöön".

Näistä sanoista ei oikein saa otetta. Sanojen sisältöä ja totuudellisuutta voi vähintäänkin ihmetellä. Uusi organisoitumismuoto - mitä se on? Purkautuvatko hierarkiat ja järjestelmät? Vai tuleeko uudet järjestelmät, vaikkapa suuryhtiöt? Tuloksena on tuottavuuskasvu ja samaan aikaan ihminen nousee keskiöön? Miten nämä kaksi istuvat toinen toisiinsa?

Epämääräistä, raskasta, ei oikein kirkastu (minulle) eikä erityisen vakuuttavaa.

Alexius Manfelt

Kun nyt luin uudelleen tämän Juhani blogikirjoituksen ja siihen tehdyt kommentit, niin mieleni tuli tyyneksi. Tässä meillä on hienoa yhteisö, jossa jopa järki juoksee, sillä Juhani oivalla avauksella oli hienot seuraukset. Mihin nyt vielä päädytäänkään tässä asiassa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset