Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Perustuloasiassa odottaa suuri turhautuminen

Gaudeamus-kahvilassa keskusteltiin perustulosta. Mukana olivat vasemmistoliiton Jouko Kajanoja, vihreiden  Ville Ylikahri, demarinuorten Matias Mäkynen, Kelan Olli Kangas, Sitran Paula Laine ja tutkija Johanna Perkiö. 

Ennustan että tulossa on suuri turhautuminen.

Nostan esille muutaman vaikutelman. Täsmällisen kuvan antaminen olisi vaatinut muistiinpanoja.

'Perustulo' on sanana hieno. Sen nimiin tai oheen on helppo kytkeä asioita joita muuten olisi vaikea saada läpi.

Usea keskustelija (ainakin demarinuoret, vihreät, Perkiö) kannatti perustulon rahoittamista arvonlisäveroa ja kiineistöveroa nostamalla. Työn verotuksella se ei kuulemma onnistu. Ilmeisesti perustulo olisikin oiva tilaisuus  häivyttää työn verotuksen vihoviimeisiä progressiivisia elementtejä.

Työn verossa siirryttäisiin tasaveroon, tämä lienee vihreiden kuningasajatus. Virossa on tasavero ja sitä on hamuttu Suomeen. Nyt jos koskaan, perustulon nimissä se tapahtuu. Politiikka on ovelaa.

Keskustelijat jaksoivat muistuttaa että ansioperusteisuuteen ei kosketa. Päätelmä tästä voinee olla vain se, että perustulo(kokeilu) olisi varsin marginaalinen asia, lähes merkityksetön.

Joku keskustelija hairahtui puhumaan ihmiskuvasta. Nykyisessä reaalipolitiikassa tämä puhe on humpuukia. Jo Kelan sivuilta ilmenee että perustulokokeilu tähtää "osallistavaan sosiaaliturvaan", "työhön kannustamiseen" ja "työelämän muutoksiin vastaamiseen". Tällaiset sanat ovat politiikan peitekieltä joihin verhotaan ihmisten ohjailu ja alistaminen. Siitä on omaehtoinen ihmiskuva kaukana.

Naivistien puhuessa ihmiskuvasta Olli Kankaan huvittunut (kenties ivallinen) ilme vihjasi mitä kulisssien takana oikeasti puhutaan. Yksittäisen ihmisen elämäntunnot ja sivistyksen uusiutuminen siltä pohjalta ei näitä selvitysmiehiä ja ministereitä kiinnosta vähääkään. Kyseessä on puhtaasti järjestelmälähtöinen ohjailuhanke.

Tutkija Perkiö muistutti että "kannustamis"retoriikkaa ei esiintynyt vielä 1980-luvulla. Se on viime aikojen tuote. (Muuten: tuloeroja kasvattaneet valtion ja yliopistojen palkkausjärjestelmät ajettiin läpi juuri samalla kannustamisretoriikalla eli kuviota ollaan toistamassa.)

Demarinuorten "yleistulomallin" (tai mitä sanaa he käyttivät) keskeisimmältä piirteeltä vaikutti ehdollistaminen. Ei kuulosta hyvältä, ei lainkaan. Asumistuen demarinuoret korvaisivat asumisrahalla (tai mikä se sana oli). Se ei riippuisi henkilön todellisista asumiskustannuksista. Mäkysen mukaan tämä malli edellyttäisi asuntotuotannon erittäin voimakkaan lisäämisen. Perustulon varjolla suurten kaupunkien rakentamiseen halutaan siis ajaa uusi vaihde päälle.

Yleisöstä joku ihmetteli että eihän esitellyillä malleilla hoideta syvintä köyhyyttä lainkaan. Keskustelijat eivät tainneet tätä juurikaan kiistää.

Paradoksi: nykyhallitus ajaa sosiaaliturvaa alas mitä erilaisimmin tavoin. Samaan aikaan pidetään yllä puhetta perustulokokeilusta. Uskokoon ken jaksaa. Niinsanottu pohjoismainen "hyvinvointivaltio" hajoaa ja erkanee eri maissa eri teille (Tanska / Norja / Suomi).

Perustulokokeilun pitäisi kuulemma jatkua vuosia, 2 vuotta, neljä vuotta tai jopa vuosikymmeniä. - Siinäpä se, nostetaan alkajaisiksi arvonlisävero ylös, poistetaan alvin alennetut kannat (ruoka, kirjat ym), häivytetään työveron progression rippeet, siirrytään tasaveroon, luodaan uusia ehdollistuksia ja luodaan rakennusfirmoille uudet markkinat. Näiden pikatemppujen jälkeen jäädäänkin vuosikymmeniksi odottamaan perustulokokeilun tieteellistettyjä tuloksia.

 - Politiikka, eikö se olekin ovelaa.

Yleisöstä joku kysyi, voiko perustulokokeiluun osallistumisesta kieltäytyä? Kysymys on tärkeä, sanoi Kangas. Mutta se yritetään väistää monivaiheisella 'vapaaehtoistuksella'.

Kaiken kaikkiaan:

Perustulo on niin hieno sana että siihen on helppo kytkeä ja verhota lähes mitä vaan. Kun tämä alkaa valjeta ihmisille, tuloksena on sekava polemiikki ja suuri turhautuminen.

 

Kela: perustulokokeilu

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Reijo Jokela

Miksi muuten perustulo pitää rahoittaa jollakin. Jos perustulon lähtökohdaksi otetaan se, että nykytilanteeseen nähden saajien joukko ei kasva eikä työttömyyttä tehdä taloudellisesti yhtään kannattavammaksi, niin eihän nuo menot siitä kasva. Mielestäni ongelma ei ole perusturvan taso, vaan järjetön byrokratia ja se, että itsensä työllistävältä oikeudet perusturvaan häviävät.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Keskustelu oli niin monihaaraista että kaikessa ei tahtonut pysyä mukana. Vihreiden Ylikahri taisi kehua heidän mallinsa kustannusneutraaliutta. Tarkoittiko se sitä että uusia kustannuksia ei tulisi (tuskin tätä) vai sitä että lisäkustannuksia vastaava raha kerätään valtiolle muutoin. Arvonlisäveron nosto tuntui olevan suosikki. Siinäpä vihje nykyhallitukselle, Stubbille ja Sipilälle. Konsensus rulaa.

Kajanoja mainitsi heidän mallinsa hinnaksi 1,3 miljardia ja vertasi sitä tehtyihin veronalennuksiin, kuulemma 6 miljardia.

Kaikki muuten olivat sitä mieltä sosiaaliturvan moninutkaisuus ei perustulon myötä helpottuisi.

Reijo Jokela

"Kaikki muuten olivat sitä mieltä sosiaaliturvan moninutkaisuus ei perustulon myötä helpottuisi".
Tämä johtunee siitä, että jos keskustellaan perustulosta sellaisena, että sen pitäisi mahdollistaa aineellinen hyvinvointi koko elämän ajaksi, eli elämäntapaintiaanina eläminen.
Itse lähtisin kehittämään mallia, jossa jonkilainen perusturva on kaikilla (kuten nyt) , eikä lisätulojen hankkiminen (tulojen laadusta riippumatta) veisi tuota perusturvaa. Vastuun tulisi säilyä itsellä.

Pekka Iiskonmaki

Tasavero olisi Suomelle ainoa oikea vero. Ainostaan työ ja sen tekeminen luo hyvinvointia.

Työn verottaminen on suorastaan typerää. Työtä ei pitäisi verottaa laisinkaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tuostahan saisi hyvän kirjan vaikka nimellä 1000ja 1 tapaa pilata perustull ja yhteiskunta uusliberaaliin harhaoppi tapaan

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Mitä enemmän tätä perustulokeskustelua seuraa, sitä selvemmin se alkaa muistuttaa kommunismin ideaa. Ajatus olisi hyvä ja kaunis, jos sille löytyisi toimiva sovellus. Kommunismin tapauksessa ei löytynyt ja epäilen vahvasti, että perustulolle käy samalla tavalla. Jäljelle jää vain kaunis mutta katteeton mainos.

Reijo Jokela

Ehkä olisi parempi alkaa puhua perusturvan yksikertaistamisesta.
Omassa mielessä on malli, jossa on vain nykyisenkaltainen perusturva hyvin yksinkertaistettuna pohjalla (nykyisen suuruisena), niin, että tuon päälle voisi sitten hankkia tuloja, jotka sitten "söisivät perusturvan määrää" ensimmäisestä eurosta lähtien. Ei olisi kannustinloukkuja eikä turhaa byrokratiaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Onhan sitä kaikenlaista yksinkertaistavaa ehdotusta ollu en muista kuka se oli joka ehdotteli että sosiaaliturvaa voisi saada vain jos on ollut kaksi vuotta työsuhteessa ja sitten on ollut ehdotuksia että perustulon tulisi olla 300 euroa ilman asumistukea. Tuollaiset ehdotukset kuulostaa itsestä puistattavilta vaikka joistain se olisi "työhön kannustamista" ja "kannustinloukkujen purkamista". Mielestäni hyvä perustulo olisi sellainen että sillä tulisi toimeen työttömyys aikana ja että sen turvin olisi helppo siirtyä vapaasti ja jouhevasti palkkatyöhön, opiskelemaan, yrittäjäksi tai vaikka taidemaalariksi. Mirlestä i sopivan kokoinen perustulo kattai esim julkisellaliikenteellä liikkumisen, liikunnan harjoittamisrn, voisi syödä ravitsevasti, kyttää julkista terveydenhuoltoa sekä maksaa vuokraa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#7
Kyllä. Sosiaaliturvajärjestelmässä on taatusti selkiyttämisen ja yksinkertaistamisen tarvetta. Se on hyvä tavoite, johon on syytä paneutua ajatuksella ja ennakkoluulottomasti. Mutta se on kovaa työtä, joka vaatii paneutumista, huolellista analyysiä ja annoksen oivallustakin. Pelkkä retoriikka ei riitä.

Tuo perustolo sen sijaan tuo mieleen sen vanhan sanonnan, jonka mukaan jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan on olemassa ratkaisu, joka on yksinkertainen, elegantti ja toimimaton.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #9

Koko tulo/ansio sanaa ei saisi käyttää perusturvan yhteydessä. Sen käyttö vain sotkee asioita.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #9

Jos vaihtoehtoina ovat nuo sanonnan mukainen yksinkertainen, elegantti ja toimimaton tai nykyinen monimutkainen, groteski ja toimimaton, minä valitsisin ensin mainitun.

Vakavasti ottaen kaikki mallit ovat tuomittuja epäonnistumaan, jos lähdetään vain rakentamaan lisäpalikkaa nykyisen järjestelmän päälle. Perustulo edellyttää täysin uutta ajattelua, eikä riitä että katsotaan sosiaaliturvaa, vaan verotus tulee muuttaa samalla. Minun mallissani perustulo korvaisi (muodostaisi) progression tuloverotuksessa (tasavero).

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #11

Joo, mutta kun vaihtoehtona ovatkin yksinkertainen, elegantti ja toimimaton tai monimutkainen mutta sentään jotenkuten toimiva, niin jälkimmäinen on, jos ei nyt parempi, niin ainakin pienempi (ja ilmeiseti myös vähemmän kallis) paha.

Mutta siitä olen samaa mieltä, että sellainen malli, joka on molempia edellä mainittuja parempi, on taatusti mahdollista löytää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #12

Työmiesaskin kannessa kun laskin, tulin siihen tulokseen että homma kustantaa itsensä jos yksinkertaistamisella saadaan miljardin säästöt. Toki tuosta kolosta osa täyttyisi myös lisääntyneistä alv (ja valmistevero)-tuloista. Kävisikö yhtä kallis, mutta elegantimpi (ilman kannustinloukkuja)?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #13

Miljardin säätöt tietysti olisivat tervetulleet, mutta mistä ne tulisivat?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Siinäpä se, kun en osaa sanoa mitä byrokratian kevennys säästää... Eläkemaksujen hallinnointi maksaa puoli miljardia, onkohan siinä enemmän vai vähemmän duunia kuin toimeentulo-, työmarkkina- ja opintotukien hallinnoinnissa? Luulisi että vähemmän, kun noissa muissa on kaikissa hakemukset. Lisäksi siis säästöt verohallinnossa.

Huonot uutiset siis olivat, että tuo (mahdollinen) säästö käytettäisiin jo perustuloa maksettaessa. Osoittaa itse asiassa hyvin kuinka haasteellinen tällainen asia on, kun laskelma saattaa heittää miljardin ta parikin suuntaan tai toiseen... Toisaalta sopii tietysti toivia, etteivät valtiovarainministeriön virkamiehet tee laskelmiansa Työmiesaskin kanteen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #17

Niin, tuossa tuli esille yksi - ja vain yksi - niistä suunnittelun ja arvioinnin vaikeuksista. Hallinnoinnin kuluista leijonanosa aiheutuu harkinnanvaraisten tukien käsittelystä. Jos niitä ei pystytä karsimaan rankalla kädellä, säästöjäkään ei synny. Jos niitä karsitaan rankalla kädellä, syntyy vaara, että todella tuen tarpessa olevat eivät saa tukea. Ja viidensadan miljoonan hallintokuluista saatavilla säästöillä ei millään ilvellä kateta miljardien kustannuksia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #18

"suuntaan tai toiseen"

Ei tuota tällaisen satunnainen tarkkailija pystyisi kovin eksaktisti laskemaan, vaikka käyttäisi kuinka paljon aikaa. Kyllä tuossa tarvitaan iso nippu asiantuntijoita, jos jonkinlaista luotettavuutta halutaan laskelmalle. Minun pointtini on suunnilleen, että jos tupakkiaskilaskelma osuu miljardin sisälle kustannusneutraalista (huomioimatta mitään säästöjä) kannattaa asia tarkastella lähemmin. Vaikka vain siksi että saataisiin elegantti järjestelmä groteskin tilalle. No, oikeasti tuon simplistisyyden ihailun lisäksi itseäni viehättää kannustinloukuista pääseminen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #19

Samat piirteet minuakin viehättävät. Taidan vai suhtautua toteutumisen todennäköisyyteen pari pykälää skeptisemmin. Mutta jos käy ilmi, että toimiva malli löytyy, en ole lainkaan pahoillani. Huikan hämmästynyt kyllä.

Pekka Iiskonmaki

Suomi ei ole hyödyntänyt asuntokonttien mahdollisuuksia asuntopulaan. Niistä saisi nopeasti halvan asunnon muutamaksi vuodeksi ja sitten asukas voisi muuttaa omistusasuntoon.

Maata Suomesta löytyy ja kontin tekijöitä.

https://www.google.fi/search?q=asuntokontti&biw=13...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suomessa ei ymmärtääkseni panosteta kontteihin Suomalaiset rakennusliikkeet eivät pidä asuntokontteja kannattavina edes vuokra-asuntorakentamisseen, kontit kun ovat niin ahtaita ettei yhteenkonttiin rakennettuun asuntoon esimerkiksi saa mahtumaan arvoa lisäävä saunaa. Myöskin omistusasuntojen ostaminen on ollut laskeva trendi nuorisin keskuudessa vaan pysyttäydytään vuokra-asumisessa (minä esimerkiksi) koska ei ole tarpeeksi varaa ostaa omistusasuntoa tai koska työsuhteet voi olla katkonaisia ja asuinpaikkakuntaa joutuu vaihtamaan useasti. Myöskin sinkkuasuntojen eli yksiöiden tarve on lisääntynyt räjähdysmäisesti kaikissa ikäluokissa. Monelle kotti asuminen voisi olla pitkäaikaisempaakin siis, sillä on turha edes haaveilla omistusasunnosta (ellei ole syntynyt kultalusikka suussa ja saanut ostettua asuntoa hyvätuloisten vanhempiensa tukemana tai takaamana).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset