*

Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Pömpöösit köllöttelijät

Kummastuttaa ihmiset jotka vaan ovat. Ei hakua päällä, ei missään suhteessa. Mitä he tekevät illat yöt ja päivät, töllöttävät jääkiekkoa ja ankeisia.

Eduskunnassa jätin Touko Aallon olutseuran väliin mutta tiede- ja taideseurasta löysin itseni. Esitelmää, seminaaria, paneelia, K-infoa päivä kuin päivä. Yksin oot sinä ihminen, yksin keskellä kaiken. Missä kaikki ovat? Eduskunnan huippuosaajien palkkakuopan (5000 - 10000) pohjalta ei näe kuopan reunan yli eikä osaa kaivata uusien ajatusten toiseutta. Köllöttely tuottaa euroja saman verran.

Helsingin ytimessä sadan metrin säteellä on seminaaria, paneelia, luentoa, kirjastoa, museota, taidehallia, vapputelttaa, uusivuosilaulantaa, torikonserttia. Ehdoton elämys oli Kullervo-sinfonia Senaatintorilla, se kertoi kullervosta, minusta. Luettuani Jukka Viikilän kirjan Engelin ja tsaarin teoista aloin vierastaa ellen vihata tuota toria, pömpöösiä vallan keskusta. Empiren tieltä purettiin puukirkko ja tuhottiin hautausmaa. Helsingin imperialismi periytyy tsaarin ajalta ja pahenee päivä päivältä.

Olen keksinyt kutsua itseäni esseistiksi koska esseisti voi olla mitä vaan. En ole mitään tai olen mitä vaan

Kerran halusin oppia paremmaksi. Aloin lukea Suomen parhaan esseistin Antti Nylenin - kuten Helsingin heimot häntä kutsuvat - kirjaa Pahuuden kukkaset vai mikä lie nimi ollut. Sainko luettua kymmentäkään sivua kun suljin kirjan. Koskaan, koskaan en enää koskisi Nylenin kirjoihin, ajattelin. Kirjoitan itse paremmin. Kehukoot Helsingin heimot nyleniään.

Jouduin katsomaan Tsehovin Vanja-enon. Oho, ei huono ollenkaan. Tehov oli omaperäinen havainnoija. Näytelmiin kirjasi ihmisten ajelehtimisen, elämän onttouden, kaipuun hetkellisyyden, pakenemisen tietämättä mihin, sivistyksen ohuuden, tiedeviisauden katoavuuden, yhteiskunnan ja ympäristön rapistumisen, yleisen otteettomuuden. Pyristelyn jälkeen jäljelle jää vain kaihomieli ja arjen tylsyys. Laskut on maksettava, kirjaa pidettävä ja valtion tilit tarkastettava. Horiseva professori kyyditsee haahuilevan nuorikkonsa Rostoviin. Siinä aikamme kuva, se jota hyvinvoinniksi kutsutaan.

Tahdoin nähdä elokuvan Setäni Tony Erdmann. Liukkaasti luikahteli Sandra liikemiesten keskellä, neuvoi, opasti ja konsultoi. Vieressä ja mielessä kummitteli toinen minuus, tunki joukkoon, kummastutti liikemiehiä. Voiton vei lopulta toiseus, kutsuille pääsi vain alastomana. Ironia, viattomuus ja lämpö johdatti ymmärtäväisten ihmisten pariin, pois pömpöösien seurasta.

Eikö poliittisessa kodittomuudessa ole tarpeeksi.

Pitääkö kodittomuuden koskea myös kirjallisuutta, tätä kotimaista. Miki Liukkosen kirjaa en ikinä jaksaisi lukea mutta lainailenpa mitä hän on sanonut tai mitä hänestä on sanottu. Haluan paneutua ajan henkeen, sanoo Liukkonen. Ajelehtiminen on uusi olemisen muoto. Fobiat ja neuroosit määrittävät ihmisyyttä. Neurootikoista koostuva sirkus on ajan kuva. Maailman pirstaleisuus, merkityksetön nippelitieto ja pätevältä vaikuttava mukafakta, heikkojen signaalien kakofonia. Kotimainen kaunokirjallisuus on vajonnut viihteen tasolle. Kirjallisuus heijastelee enää vain itseään ja tarinoitaan.

Kysyikö joku elämäni tarinaa? Ehkä tarina onkin tarinattomuus, etsiminen, liikkeelläolo, irrallisuus, leijuvuus, keveys, ikuinen kaipuu ymmärtäväisten luo.

 

Katkelma Kodittomuus-raportista.
Lue koko tarina

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Et sitten käynyt Tiedetoimittajain liiton tilinpäätöskokouksessa Lahdessa :) Radiomuseo ja Hiihtomuseo olivat kovin antoisia.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Hauska huomio Jari-Pekalta. Vaikkakin muiden lukijoiden (jos sellaisia on) kannalta menee outoon yksityiskohtaan.

Mutta jatkanpa kun kerra kysyit. Nuo Lahden museot ja Lahden ilmapiiri kiinnosti kovastikin. Sattui olemaan samaan aikaan Arkadia-seuran (taideväki+ kansanedustajia) vierailu Arabian taidemuseoon ja -yhdistykseen. Kiintoisa paikka sekin. Teollisuus jolla oli jopa taideosasto tai -toiminta, ehkä ainoa lajissaan Suomessa silloin. Nyt perinnettä jossain määrin pitää yllä Fiskars. Mutta mitä tekee Varma, tuo joka paikan määräilijä, omistaa kiinteistön. Taideteollinen ajettiin Otaniemeen nykyfirmoja palvelemaan. Mikä on taiteen ja taideajattelun rooli Suomessa ja maailmassa tänään. Esseet pois yo-kirjoituksista, filosofia ja taidealat ulos yliopistoista. Huonosti käy Suomelle ja meille tällä tiellä. On rebellion aika.

Heljä Liukko-Sundström piti palopuheen: ajatelkaa taidetta tehdessänne yksittäistä ihmistä, älkää (pömpöösejä) laitoksia. Siitäpä tulee nyt mieleen että oikeuskansleriksi sopii ja tulee valita ihmisoikeuksien tuntija, siis Viljanen Turusta. Ei Pöystiä joka ajattelee systeemiensisäisesti ja systeemien eduksi.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Suosittelin ennen kuin lisäsit viimeisen kappaleen. Kannatan kuitenkin sitäkin :)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Mukavaa luettavaa tämä blogi, vaikka en siitä niin paljon ymmärtänyt, kuten en taiteesta ylipäätänsäkään.

Tässä oli ilmeisesti, (minun tulkintani) pyritty pääsemään suomalaisen kirjallisuuden ahdistavuuden ja ankeuden ytimeen.

Yritykseksi se jäi ja siksi pidän tästä blogista enemmän kuin suomalaisesta kirjallisuudesta. Tarkoitan nyt tässä sitä vakavammin otettavaksi tarkoitettua kirjallisuutta.

Se kevymmin otettavaksi tarkoitettu, ns. suomalainen viihdekirjallisuus, meneekin sitten nykyisin ihan amerikkalaisten ja englantilaisten bestsellereiden kaavan mukaan.

Tämän kaiken sanon tietoisena siitä että käsitykseni suomalaisesta nykykirjallisuudesta perustuvat hyvin ohueen otantaan, koska suomalainen kirjallisuus ei kiinnosta, koska se on vain valitusta ja erilaisten ahdistusten purkamista, tai amerikkalaisen bestsellerkaavan matkimista.

Tämä viineksimainittu ei ole yhtä ikävää luettavaa kuin suomalaiskansallinen synkistely, mutta ikävystyttää sekin.

Sitä samaa ikävystyttämistä taitaa olla myös tämä minun kommenttini, joten pata tässä vaan kattilaa soimaa. Paras lopettaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Virkistävää luettavaa minullekin, kun alan olla lopen kyllästynyt monien levittämään ja keksittyyn vihapuheeseen, joka ei edes vie mitään asiaa eteenpäin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tosiaan.
Paatoksellisiin vihapuheisiin on jo niin tottunut ja niin paatunut, että on melkein unohtunut että toisellakin tavalla voi blogin kirjoitella. :)

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

Pompöösi – ei pömpöösi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Kummastuttaa ihmiset jotka vaan ovat. Ei hakua päällä, ei missään suhteessa. Mitä he tekevät illat yöt ja päivät

Suurin osa tekee työtä.Vapaalla ollessaan lataa akkuja seuraava työpäivää varten .Jotta jaksaa hankkia verotuloja valtion velkakirstuun ja yhteiskunnan ylläpitoon. .

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset