*

Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Väestön lisähaalinta on yhtä rangaistavaa kuin metsän lisähakkuu

  • Kotitalouksien hiilijalanjäljet 27 Euroopan maassa. Lähde: HS 27.7.2017 sekä siinä mainitut lähteet.
    Kotitalouksien hiilijalanjäljet 27 Euroopan maassa. Lähde: HS 27.7.2017 sekä siinä mainitut lähteet.

Metsien lisähakkuista - suhteessa johonkin vertailuperusteeseen - metelöidään. Asialla ovat tiedeakatemiat, osa tutkijoista ja osa poliitikoista. He esiintyvät tieteen nimissä ja tieteeseen vedoten.

Onko epätiedettä asettaa sama kysymys koskemaan asukasmäärän kasvattamista? Helsinkiin halutaan haalia 100 000 tai 200 000 tai 300 000 asukasta lisää.

Onko asukasmäärän kasvu eri asia kuin lisähakkuu - siis ilmastovaikutuksen mielessä?

Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto on koonnut kotitalouksien hiilijalanjälkien kartan 177 alueelle 27 Euroopan maassa (kuva ohessa). Erityisen korkea jalanjälki on Suomessa. Koko maassa se lienee noin 10 tonnia / asukas, mutta kuvion mukaan Uudellamalla ehkä noin 16 tonnia / asukas.

Eikö ole loogista ajatella että väestön haalinta korkean hiilijalanjäljen alueelle on vähintään yhtä rangaistavaa kuin metsän lisähakkuu - siis ilmaston kannalta katsottuna? 

Jos metsän lisähakkuulle (miten se lasketaankaan) asetetaan ilmastomaksu, vastaava maksu tulee asettaa myös väestön haalinnalle.

Jos helsinkiläisen hiilijalanjälki on 16 tonnia vuodessa ja päästötonnin hinta olisi 50 euroa, niin ilmastomaksu 100 000 lisäasukkaasta olisi 80 miljoonaa euroa (ilmeisesti vuodessa). 10 vuodessa maksua kertyisi 800 miljoonaa. Jos asukasmäärä kasvaisi 300 000:lla, maksu vuodessa olisi 240 miljoonaa ja 10 vuodessa 2,4 miljardia.

Onnittelut Helsingille ja sen uudelle asuntostrategialle (7000 asunnon aloitus joka vuosi).

 

Poimintoja norjalaistutkimuksesta HS:n mukaan (27.7.2017):
 

Suomen punaista väriä (kuva) tummentaa etenkin asuminen.

Suomella on Euroopan suurimmat asumisesta aiheutuvat hiilipäästöt.

Asumiseen ja sen kerrannaisvaikutuksiin sisältyvät esimerkiksi asunnon energiankäyttö ja rakentaminen.

Tulotaso vaikutti tutkimuksen mukaan huomattavasti hiilijalanjälkeen.

Tulotaso yksin voi selittää jopa 30 prosenttia kotitalouden hiilipäästöistä. Varakkaammilla kotitalouksilla on mahdollisuuksia kuluttaa, autoilla ja matkustaa muita enemmän.

Mitä enemmän rahaa on, sitä enemmän sitä kuluu. Suomella on yksi otoksen korkeimmista tulotasoista, mikä on tärkeä tekijä.

Hyvätuloinen asuu myös helposti isommissa neliöissä, mikä lisää asumisen energiankulutusta.

 

Talouskasvun ja väestönkasvun mielekkyys?

Suomen eliitti on riemuinnut siitä että 8 vuotta jatkunut talouslama on vihdoin kääntynyt kasvu-uralle. Riemua on hieman varjostanut se että "kasvu" on väkisin synnytettyä rakentamistoimintaa erityisesti Helsingissä. Aiemmin tällaista kutsuttiin paitojen pesemiseksi toisilleen.

Johdonmukaisuuden nimissä paitapyykin kustannuksiin on lisättävä ilmastolaskua miljardikaupalla.

Toki Helsinki voi hukuttaa itsensä myötävaikuttamalla maapallon lämpiämiseen ja meren pinnan nousuun metrillä tai viidellä tai kymmenellä.

 - Leikin loppu, sanoi Samuel Beckett.

 

HS 27.7.2017: Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle. - Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Mielenkiintoinen blogi.

Tuon laskelman mukaan pelkkä ilmastokustannus ihmistä kohti on siis n. 800 euroa vuodessa. Nähtävästi siis vastasyntyneen kokonaiskustannus olisi n. 64 000 euroa koko eliniältä (eliniän odote 80 vuotta).

Mikä olisi blogistin mielestä sopiva sakko vanhemmille uudesta lapsesta? Ehkä inflaatio huomioon ottaen 100 000 euroa olisi sopiva summa?

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Hyvä kommentti, mutta loppukysymys lie tahallisen provokatorinen.

Tietenkään tuollaisiin laskelmiin ei kannata jymähtää (siitäkään syystä että tuskin ihminen on olemassa ilman tai ilmaston takia vaan..., niin miksi).

Olennaisempaa on, että keskusteluaiheet ja ihmisten mielenkiinto ohjataan milloin mihinkin erillisluonteiseen kysymykseen ja muut samaan aihekokonaisuuteen liittyvät asiainhaarat unohdetaan. Välillä intetään metsistä, sitten maahanmuutosta (ihmisten liikunnoista), sitten syntyvyydestä ja väestön määrästä ja kohta taas jostain muusta. Asiainhaarojen rinnasteisuudet ja kytkeytymiset katoavat näkyvistä.

Tiedemaailmakin on eriytynyt ja fakkiutunut erilliskysymyksiin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Suomessahan asutaan keskimäärin kylmemmässä kuin Ruotsissa tai Norjassa. Vesivoiman vähäisyys meillä ja runsaus noilla selittänee sitten loput erostamme.

Olen silloin tällöin ihmetellyt, miten saman pipon alla voi elää ajatus ilmastonlämpenemisen vahingollisuudesta ja maahanmuuton lisäämisestä päiväntasaajalta napapiirille. Jokin puuttuva logiikkaelin ehkä selittää tämän?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Miten päädyt päätelmään, että Suomessa olisi koko maan tasolla 10 tuhatta, kun kuvassa vähiten jälkeä tekevälläkin alueella on 13-14,3 tuhatta?

Siihen sitten otetaan huomioon artikkelissa tulotason vaikutus, niin ei nuo erot suuren suuria ole.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Kaistakorven ensimmäinen kysymys on varmaan aiheellinen. Luku "10 tonnia per asukas" (siis keskimäärin Suomessa) on jäänyt mieleen muualta mutta se voi olla vääräkin.

Sen sijaan Kaistakorven toinen huomautus on outo, oikeastaan epärelevantti. Jos ilmastonmuutos on maapallon ja ihmiskunnan säilymisen kannalta niin dramaattinen kohtalonkysymys kuin esitetään, niin silloin kaikki muut perustelut murenevat sen edessä. Myös tulotason (nostamisen) relevanttius katoaa. Tulotason korkeus muuttuu itse asiassa haitakkeeksi ja tulotason nostamisen pyrkimys muuttuu vääräksi tavoitteeksi koska se edesauttaa ilmastosta aiheutuvan tuhon lähestymistä.

Tavoiteltavat asiaintilat ja perustelut voivat siis keikahtaa päälaelleen.

Jaa, Kaistakorpi ilmeisesti tarkoittaa sanoa, että tulotasosta periytyvä ilmastollinen vaikutus olisi pieni. HS:n jutusta ja siinä haastateltujen sanoista saa kyllä kuvan että mm. tulotasolla olisi melkoinen merkitys. Aallon professori Junnila sanoo, että hajontaa (alueellisesti, tulotason mukaan) pitäisi tutkia, samoin sitä, mitkä asiat hajontaan vaikuttavat.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tulotasoviittaukseni liittyy siihen, että Uudellamaalla on kirkkaasti suurin keskitulo per pää. HS:n artikkelissa kerrotaan kuinka korkeampi tulotaso selittää merkittävästi alueellisia eroja. Kun koko Suomi on kuvan mukaan hiilijalanjäljeltään välillä 13-16,8 tonnia, niin tulotason ero lähes pelkästään selittää alueiden eron. Tulotaso mahdollistaa asumisen väljemmin, ulkomaanmatkat ja enemmän härpättimiä kotona, jotka kuluttavat energiaa. Itse en muuta selittävää tekijää alueelliselle erolle tuosta löytänyt.

Jos sitten ajatellaan teoriaasi siitä, että pelkkä alueelle muuttaminen toisi suuremman hiilijalanjäljen, niin en kyllä pidä asiaa noin suoraviivaisena. Se että henkilö muuttaa Uudellemaalle, ei tee hänestä suoraan paremmin ansaitsevaa. Ja jos vaikkapa kaupan kassa muuttaa Helsinkiin joutuu hän usein tyytymään pienempään asuntoon. Jos se on vielä uudempi ja energiatehokkaampi, niin vaikutus on selkeästi hiilijalanjälkeä vähentävä. Kun asumisen osuus on neljännes, niin tällä on merkittävä vaikutus.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset