*

Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Kaupunkiymmärryksestä puuttuu olennaisin - esimerkkeinä Joensuu ja Helsinki

 

Viikonloppuna kävin Joensuussa kymmenien vuosien tauon jälkeen. Kävelin kaupungin ristiin rastiin ja moneen suuntaan.

Vanhempi Joensuu on uskomattoman yksitoikkoinen ruutukaava, kolmekerroksista lamelli- ja betonitaloa joka paikka täynnä. Kuka tällaisen on kehdannut piirtää, vetänyt viivotinta sentti sentiltä 90 asteen kulmassa. Viikonloppuna miltei kuollut vaikutelma. En jaksaisi täällä asua. (Samanlainen ruutukaava on muuten Manhattankin, mutta se ei tymmi. Miksi ei, ehkä siksi että sen halkoo vinottain entinen intiaanipolku, broadway sekä mahtavan suuri keskuspuisto, asetelma leikkii ruutukaavan kanssa.)

Sitten uudempi Joensuu Pielisjoen itärannalla entisen Penttilän sahan alueella. Uusi kävelysilta joen yli on ansaitusti Vuoden silta 2015. Yhä rakenteilla oleva asuinalue joen itärannalla on tietyllä tapaa tyylikkään näköistä. Arkkitehdit ja kaavoittajat pitävät sitä varmaan upeana luomuksena. Mutta nimenomaan HEIDÄN luomuksena. Alue taloineen on äärettömän kliininen. Asukkaat ovat kuin hiiriä jotka työnnetään kliinisiin soppeloihin tuijottamaan joelle tai siitä poispäin. Mitä ihmettä täällä tekisin, kokisin henkisen kuoleman. Äskettäin eräs valokuvataiteilija, joka asuu Helsingin Viikissä, sanoi että Helsingissä ahdistavinta tällä hetkellä ovat uudet kliiniset keskukset kuten Kalasatama ja Pasila.

Kaupunkielämän ymmärryksestä puuttuu tällä hetkellä olennaisimman taju: ihminen itse oman pesänsä ja ympäristönsä ja maailman rakentajana, ei kliinisenä hiirenä.

Kimmokkeen tähän juttuun sain Veli-Antti Savolaisen kirjoituksesta 'Aluetaistelu: Muu Suomi sivuun, Helsingin eteen koko maa'.

- - -

Lainaan vielä Jouni Borgmanin kommentin Mirjami Parantin US-blogissa 22.8.2016. Borgmanin teksti on parasta mitä asumisasiasta on koskaan kirjoitettu:

"Asuminen on triviaa. Luolamiehetkin asuivat jossain. Yhtäkään kulttuuria ei tunneta erikseen siitä, että he asuivat asunnoissa. Se ei ole mikään erityissaavutus. Joillakin kulttuureilla on ollut erikoisla ratkaisuja, esimerkiksi kallioihin hakatut luolamaiset asunnot. Asuminen yhteiskunnassa on samaa kuin, että autossa pyörät pyörivät. Nyt noihin 'pyöriin' on istutettu dynamot tai laturit, joista joku taho ottaa virtaa kustantaakseen toimeentulonsa. Laturiin on aina varattava tehoa, mutta ei se leijonanosaa moottorin tehosta saa viedä. Asumisen suhteen on ihan hyvä kysellä, mihin ihmeeseen siinä ’tehoa’ eli rahaa hukkuu. Onko asumisesta tehty lypsylehmä?

Jos yhteiskunnan energiaa ja voimavaroja upotetaan asumisen tyyppiseen triviaan, niin voi aina kysyä, kuinka paljon sille jää voimavaroja varsinaiseen elämään ja uutta tuottavaan toimintaan. Kulttuurin tai vaikkapa kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisen osuus käytettävissä olevan energian varannosta kapenee, jos elinkustannuksiin menee liian iso osa kansakunnan tuloista. Miksi kilpailukykyarvoissa ei painoteta tätä näkökulmaa? Suomeksi sanottuna meillä peruselintarpeiden tuotannon hyötysuhde on surkea."

 

Veli-Antti Savolainen: Aluetaistelu: Muu Suomi sivuun, Helsingin eteen koko maa.

Mirjami Parantin blogi ja Jouni Borgmanin kommentti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Minulle luonnollinen valinta on ollut myös kukkarolle mahdollinen. Asun 70-luvun betonilähiössä. Se ei muuten ole yhtä vieraan tuntuinen kuin Kalasatama. Valinta on luonnollinen minun ikäiselle henkilölle. Jossain mielessä seison nuoruuteni ihanteiden takana samalla kun voin katsoa niitä huvittuneena. Löydän Koivukylästä paljon hyvää, mistä olen kirjoittanutkin.
Mihin siteeraamasi henkilö muuten viittasi kun puheena oli Pasila. Itä-Pasila ei olisi yhtään hullumpi paikka asua jos rahat riittäisi.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Kyseinen valokuvataiteilija (nuori nainen) tarkoitti kauppakeskuksia joita juuri nyt pykätään Kalasatamaan (Redi, SRV)ja Pasilaan (Tripla, radan länsipuolella, YIT). Hän käytti nimenomaan sanaa kliininen.

Hän esiintyi paneelissa Kansallisteatterin Lavaklubilla.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Juu ne ovat käsittämättömiä. Eivät edes tule kannattamaan.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Viikonloppuna pohdittiin ketkä sopisivat ottamaan Ilkka Kanervan ja Erkki Tuomiojan manttelit harteilleen valtionhoitajana?

Itse arvelen Juhana Vartiaista ja Jan Vapaavuorta katsotun sopiviksi parhaiten turvaamaan ruotsalaisen asian Suomessa.

Suomalaisia kohdellaan rakaennustyömaiden massana. Minkä nimiset rakennusyhtiöt Pasiloita, Länsimetroa tai Tallinnan tunnelia ideoivat?

Sekä Hitler että Stalin harrastivat kaupunkisuunnittelua, kuten myös Paavo Lipponen. Rakkaus heidänlaisiaan kiihottaa, halu järjestää töitä ja hyvinvointia kansalle.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kahden suuryhtiön, YIT:n ja Lemminkäisen, sulautumista perustellaan valmistautumisella kansainvälisen kilpailun kiristymiseen. Ilmeisesti maahannousun tilaisuutta vaanii monensortin turkkilaisia jos venäläisiäkin rakennusyhtiöitä sekottamaan omien nallekarhujemme pasmoja. Talvisodan henkeä taas kaivataan!

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Isäni isä Antti oli Joensuun Kokkoja, naimisiinkin meni Utran kirkossa ennen lähtemistään työn perässä etelämmäs. Muutaman kyläilyreissun ehdin Joensuuhun tehdä seuraavien sukupolvien luo, Koulukadulle, ruutukaavakaupungin pääväylän varteen!

Ruutukaupungin hyvä puoli on juuri suunnistamisen helppous, jota tosin katujen yksisuuntaisuus voi vaikeuttaa ainakin autollaliikkuvan kannalta. Eikä ruudutus todellakaan ole vain suomalaisten synti; ihan yhtä "tylsää" on niinkin eksoottisessa paikassa kuin Odessa, jossa mennään tiukasti pääilmansuuntien mukaan.

Entäpä kliinisyys? Makuasia. Pimeät sopukat ja sotkuiset seinustat eivät saa kliinisyys-tuomiota, mutta aika moni arvostaa siisteyttä. Miniäni ihmetteli vietettyään muutamia viikkoja Torontossa, kuinka kaupunki voikin olla kuin suoraan havainnekuvasta, ilman ainuttakaan repsottavaa yksityiskohtaa. Jos tietylle paikalle on istutettu puu, siinä tosiaan on vain se puu, eikä esimerkiksi heinämätästä rehottamassa sen juurella. Kliinistä?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Sitä voi suomalainen luulla tekopuuksi, jos ei ole voikukkaa sen juurella.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

En ole asunut Joensuussa, mutta käyn siellä usein.

Kahelinin synkeä Joensuu-näkemys on hänen omansa. Hän saa vapaasti pitää sen.

Minun näkemykseni ja kokemukseni Joensuusta on miltei päinvastainen Kaheliniin verrattuna.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Uusi kävelysilta joen yli on ansaitusti Vuoden silta 2015. Yhä rakenteilla oleva asuinalue joen itärannalla on tietyllä tapaa tyylikkään näköistä."

- Ei pelkkää synkistelyä, vaikka yleisarvosana kieltämättä näyttääkin jääneen miinuksen puolelle.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

"Vanhempi Joensuu on uskomattoman yksitoikkoinen ruutukaava, kolmekerroksista lamelli- ja betonitaloa joka paikka täynnä. Kuka tällaisen on kehdannut piirtää, vetänyt viivotinta sentti sentiltä 90 asteen kulmassa. Viikonloppuna miltei kuollut vaikutelma. En jaksaisi täällä asua".

Katsojan/lukijan silmästähän tässä on kysymys. Yllä oleva epätoivoa, lohduttomuutta ja masennusta henkivä viesti ei jätä paljoa elämänuskoa jäljelle. Mutta kieltämättä epätoivon kyynelten läpi on jotain valon pilkahdusta blogistille vielä löytynyt.

Vaan eipä itärannallakaan tosi toivoa ole näkyvissä, henkinen kuolema kolkuttaa blogistille: "Alue taloineen on äärettömän kliininen. Asukkaat ovat kuin hiiriä jotka työnnetään kliinisiin soppeloihin tuijottamaan joelle tai siitä poispäin. Mitä ihmettä täällä tekisin, kokisin henkisen kuoleman."

Omasta puolestani kommentoin voimakkaasti: Hyvä Joensuu, hyvä Pohjois-Karjala!!

https://www.youtube.com/watch?v=GFtNEMOJ-20

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #11

Blogiteksti sai minut zoomaamaan New Yorkin karttaa. Broadway ON viistokatu! Olisiko myöhäistä linjata Joensuuhun oma intiaanipolku?

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin Vastaus kommenttiin #12

Joensuussa on kuulemma menossa rakennusbuumi. Joensuu ei saa jäädä pekkaa pahemmaksi ja niinpä suuren torin alle kaivetaan parkkiluolastoa autoille. Koko torialue on nyt rakennustyön takia suljettu. Kuulemma PKO (Osuuskauppa) on väenväkisin vaatinut parkkiluolaston rakentamista saadakseen itselleen asiakkaita.

Mutta samantienhän voisi avata paikallisen broadwayn. Se voisi lähteä vaikka Tipulasta joen rannalta, tulla vinoittain torille, kulkea vinoittain torin läpi ja jatkua siitä mäntymetsikköön kaupungin lounaisreunalla. Siellä intiaanipolku voisi edelleen jatkua Pyhäselän rantaa pitkin. Jos ei koko järven ympäri niin pitkälle kuitenkin.

Siinä olisikin kannustava projekti Joensuun vihreiden puheenjohtajuudesta (ja vihreästä puolueesta?) juuri eronneelle Mularille. Antero Vartian voisi pyytää rakentamaan julkisen saunan Pyhäselän poukamaan.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin Vastaus kommenttiin #11

Lamellitalolatteus luonnehtii myös Tampereen keskustaa varsinkin Keskustorin ja Hämeenpuiston välissa. Ne lamellitalot lie rakennettu 1960-luvulla.

Nyt vakuutusayhtiö Varma (joka omistaa Finlaysonin alueen ympäristöineen) purkaa Näsinpuiston läheltä kaksi laatikkomaista kerrostaloa ja rakentaa uudet. Varman päämotiivi tottakai on rakennusoikeuden kasvattaminen jolla taas Tampereen kaupunki oikeusperiaatteiden vastaisesti rahastaa. Nykyinen Suomi on suurinstituutioiden mellastuspaikka.

Sinänsä hyvä että purkavat latteita taloja vähemmäksi. Sekin osoittaa että moitittuun synkistelyyni yhtyvät muutkin piirit.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Joensuun kirjallisuustapahtumassa (josta pitää kirjoittaa oma juttunsa) törmäsimme vetoomukseen:

"Uuden asemakaavan mukaiset rakennusmassat tunkeutuvat rantapuistoon vahingoittaen jokimaisemaa... Kanavaranta kaikille -vetoomus vastustaa tuhoisaa rakentamista ja vaatii alueen puistomaista kehittämistä."

Täällä voit lukea lisää ja allekirjoittaakin:

https://www.adressit.com/kanavaranta_kaikille_veto...

Ymmärränkö oikein että allekirjoittajien joukosta löytyvät mm. Joensuun kaupunginjohtaja Seppo Surakka (!), lääninpoliisineuvos, kaksi lääkintöneuvosta, ainakin neljä professoria, yliarkkitehti, kirjailija, kuvanveistäjä jne.

Juhani Meriläisen nimeä en löytänyt.

Ketkä tässä maassa ja kaupungissa käyttävät valtaa? Ja millä oikeudella?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Suomen historian hoitaja Erkki Tuomiojan käyttöön vihkimä, uudistettu Lenin museo on Tampereella, jonka "Jan Vapaavuoreksi" valittu SAK: n ex-pj. Lauri Lyly on lupaillut nostaa kaupungin metropolien joukkoon.

Väestön siirtymätarpeisiin VR on juuri tilannut Otanmäen tehtaalta ison erän kaksikerroksisia vaunuja pehmustetuilla penkeillä eikä mitään härkävaunuja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset