*

Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Tieteen poliittinen ohjailu on aika pysäyttää

Taloustutkimuksen uusi yksikköyksikkö perustetaan, jotta saadaan 'oikeanlaisia tuloksia'. Onko tieteen kanssa mitään tekemistä kun yksikköä perustellaan sillä, että tarvitaan tietoa 'kikyn ja soten' tueksi. Tieteellinen kehitys on hukassa, kun hallitus alkaa ohjailla  tutkimuksen suuntaamista.  - Näin osuvasti kirjoittaa Yrjö Eronen (linkki).

Olennaisinta on se, mitä tieteessä kysytään, kenen ongelmia, kenen määrittelemiä kysymyksiä tutkitaan. Tiede määrittyy ja rajataan näiden kysymysten sisälle. Tällainen "tieteen" ohjailu ja rajaaminen syö uskottavuuden tieteeltä. Se mitä tieteeksi kutsutaan, muuttuu tavallaan edunvalvonnaksi, ikään kuin etujärjestöksi. Tiede hyödyttää niitä jotka määrittelevät tutkittavat kysymykset, lisäksi se hyödyttää tieteentekijöitä itseään. 15 uuden professuurin (jos ne oikeasti edes uusia ovat) kustannukseksi arvellaan kolme miljoonaa euroa vuodessa. Raha maistuu makealta.

Tieteen poliittista ohjailua on Suomessa rakennettu monella tapaa. Suomen Akatemian yhteyteen nikkaroitiin Strategisen tutkimuksen neuvosto. Sen rahoittamat tutkimukset asetetaan enemmän tai vähemmän suoraan valtioneuvostosta käsin. Tutkimusaiheiden sisältö ei mielikuvituksella häikäise (tässä linkki viimeisimpään rahoituspäätökseen). Tämän neuvoston muuten nikkaroi sama mies joka nyt on puuhaillut tätä uuttakin operaatiota; hän on Sixten Korkman, ei tietenkään yksin vaan yhdessä Hetemäen, Välimäen, Liikasen ym sekä taustajärjestöjensä EVAn ja Etlan kanssa. Suomen Akatemiakin on valtion tulosohjattu virasto, samoin kuin Tekes. Yliopistot alistettiin jo yliopistolailla 2010 liike-elämän tarpeita palvelemaan. Nyt Grahn-Laasonen ja OKM masinoivat niinsanottua Visiota 2030, jolla tätä yliopistojen ja korkeakoulujen alistamista edelleen jalostetaan.

Aiemmin kansanläheiset yliopistot (esimerkiksi Tampereen yliopisto) kytketään osiksi suurempaa säätiötä ja säätiöiden johtoon istutetaan Helsingin tiede-eliittiä sekä elinkeinoelämän ylintä johtoa. Tampereen yliopistosäätiön hallituksen puheenjohtajaksi on tiettävästi jo istutettu Marja Makarow ja hallituksesta löytynee myös mm. Risto Nieminen, joka viikko sitten Kari Enqvistiin ja rehtori Jukka Kolaan yhtyen käskytti tiedettä käymään hyökkäykseen ja määritteli tieteen laadun mittareiksi tieteentoimijoiden keskinäiset olalletaputtelut (kilpaillun rahoituksen saaminen, siteeraukset, top-listat, vertaisarvioinnit). Huipennuksena tieteen akateemikkso Nieminen kertoi suurten ikäluokkien olevan tieteen jarru. Akateemikko Risto Nieminen, pyydän että kerrotte tieteellisen evidenssin sille, millä tavalla suuret ikäluokat ovat tieteen jarru. Mihin tutkimuksiin ja vertaisarvioituihin julkaisuihin tämä tieto perustuu? Kertokaa tämä julkisesti meille kaikille.  Ilman evidenssiä emme usko teidän tieteeseenne.

Suomi on humanistien paratiisi - myös näin tieteen akateemikko Risto Nieminen sanoi Suomalaisen Tiedeakatemian luennossaan. Tieteelliset perustelut ja lähdeviitteet tervetulleita.

 

Strategisen tutkimuksen neuvoston 11.9.2017 valitsemat tutkimushankkeet

Yrjö Eronen: Tiedettä politiikan puolesta?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Kyllä, ennen kaikkea yhteiskuntatieteiden ja humaniteettien sisällä vaikuttava vasemmistolainen poliittinen ohjaus. Tämän ohjauksen lopettaminen vaatii ulkopuolisen intervention.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Jaottelu vasemmistolainen tai sen vastakohdaksi oletettu oikeistolainen ei istu kovinkaan hyvin tieteen ohjailua koskevaan kysymykseen. Ei se toki aivan aiheeton ole. Eri asia sitten on se, kummansuuntaista ohjailua oikeasti esiintyy. Pienenä esimerkkinä mainittakoon, että ministeri Grahn-Laasonen mainitsi Visio2030 -hankkeensa lähtökohdaksi Teknologiateollisuus ry:ltä saamansa terveiset. Onko se vasemmistolaista vai oikeistolaista ohjausta? Samainen Teknologiateollisuus ry tosiasiassa rahoitti ja masinoi Aalto-yliopiston perustamisen.

Olennaisempi jaottelu löytyy ulottuvuudelta syrjässä olevat - eliitit. Ei väliä kuinka populistisena tätä pidätte. Se on totta, se on tosi.

Tieteen nimissä esiintyy tänään suoranaista syrjässä olevien, tai niinsanottujen maallikoiden, tai niinsanottujen populistien pilkkaamista, ivaa. Ylläoleva Risto Niemisen heittokin suurten ikäluokkieh jarrunaolosta menee tähän kategoriaan.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

"Grahn-Laasonen mainitsi Visio2030 -hankkeensa lähtökohdaksi Teknologiateollisuus ry:ltä saamansa terveiset. Onko se vasemmistolaista vai oikeistolaista ohjausta?"

Ei kumpaakaan, koska STEM-aloissa ei ole varsinaista poliittista sisältöä tai viestiä. Lisäksi luulisi olevan sekä vasemmiston että oikeiston että yksilön intresseissä, että koulutus- ja tutkimuspanostukset suuntautuvat aloille, joilla on todennäköisyys työllistyä on korkea ja toisaalta jonka perustutkimuksen avulla voidaan lisätä taloudellista hyvinvointiamme.

Tarkoitin tätä ilmiötä, joka vaikuttaa tutkimuksen ja opetuksen sisältöön voimakkaasti erityisesti yhteiskuntatieteissä ja humanistisilla aloilla:

https://heterodoxacademy.org/2016/01/09/professors...

Suuret ikäluokat alkavat olla pääosin eläkkeellä, Niemisen heitto on sikälikin irrelevantti.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Niin, kukaan tuskin on määrittämässä tai rajaamassa tiedettä joidenkin kysymysten sisälle. Kolme miljoonaa euroa on about promille yliopistolaitoksen vuosittaisesta budjetista, joten 99,9% kanavoituu edelleen muuta kautta. Ylipäätään, mitä pahaa on siinä, että rahoittaja rahoittaa sellaisten kysymysten tutkimista, joista se katsoo olevan itselleen hyötyä? Tämä siis sillä ilmeisellä olettamuksella, että rahoittaja ei ohjaile tutkimusprosessia tai tuloksia.

Ja ihan mielenkiinnosta, jos luettelemasi "tieteentoimijoiden keskinäiset olalletaputtelut" eivät ole hyväksyttäviä laadun mittareita, niin mitkä ovat?

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Perustuslaki muuten sanoo: tieteen vapaus on turvattu. Tieteen sisältöä ja vapautta määrittää eniten se, millaisia kysymyksiä nostetaan tutkittaviksi, miten tutkimuskysymykset valitaan, rajataan ja muotoillaan.

Liikun erittäin paljon tiedemaailman tapahtumissa. Viimeksi seurasin mm. Helsingin yliopiston avajaiset alusta loppuun, samoin Suomalaisen Tiedeakatemian kokouksen jossa nimettiin uudet kutsutut jäsenet. Tiedemaailma on mieltynyt ties mihin rituaaleihin jolla tieteentoimijat osoittavat erottautumistaan muusta yhteiskunnasta ja muista ihmisistä. Tämä ei vielä ole tieteen niinsanotun "laadun" kriteeri mutta kertoo siitä millainen asenneilmasto ja hierarkisuuden halu tiedemaailmassa kukoistaa.

Tieteen laadun mittareiden pohdiskelu vaatisi tekstiä varmaan sivukaupalla ja aikaa tunti- tai päiväkaupalla. Se ainakin on selvää että laadun arvioinnissa on astuttava myös tieteen sisäpiirin ja tiedemaailman ulkopuolelle, tavallaan yhteiskuntaan ja kansalaiskeskustelun ja -tuntemusten pariin. Sain Gaudeamukselta arvioitavaksi kirjan Skeptisismi. Kuivakkuudestaan huolimatta tuo kirja alkaa tuntua helmeltä. Filosofinen elämäntapa, ei vain tiedemaailman sisällä vaan ihmisten keskuudessa, on se minkä suo elpyvän. Siihen kuuluu epäily (skepsis), kysyminen, etsintä.

Tiedemaailmasta tuo epäily helposti katoaa, kun tiedeväki tosiaankin taputtelee toisiaan olalle. Tieteen sisäiset vallankumoukset tai paradigmojen heilahtelut vaativat muutakin kuin keskinäisiä top-listoja. Jaakko Kiander sanoi Helsingin kirjamessuilla että taloustiede ei ole uusiutunut sitten Keynesin. Keynes asetti uudenlaisen kysymyksen ikivanhan klassisen tasapainomatriisin tilalle.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Perustuslaki muuten sanoo: tieteen vapaus on turvattu. Tieteen sisältöä ja vapautta määrittää eniten se, millaisia kysymyksiä nostetaan tutkittaviksi, miten tutkimuskysymykset valitaan, rajataan ja muotoillaan."

Kyllä, perustuslaki sanoo, että Tieteen, (taiteen ja ylimmän opetuksen) vapaus on turvattu. Loppu on omaa tulkintaasi siitä. Se, että joku suuntaa rahoitusta itselleen olennaisten kysymysten tutkimiseen, ei mitenkään rajoita tieteen vapautta. Tieteentekijöillä on edelleen täysi vapaus valita tutkimuskysymyksensä.

"Se ainakin on selvää että laadun arvioinnissa on astuttava myös tieteen sisäpiirin ja tiedemaailman ulkopuolelle, tavallaan yhteiskuntaan ja kansalaiskeskustelun ja -tuntemusten pariin."

Selvä, kysytäänkö ensin rokotekriittisiltä näkemyksiä lääketieteellisen tutkimuksen laatuun, vai kreationisteilta evoluutioteoriaan?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Tässäkin piilee demokratian elististinen perusongelma: jos olemmekin kaikki valittuja, niin aina löytyy niitä jotka haluavat olla valituista valituimpia. Istumassa itseään mahdollisimman paljon suuremman yksikön kuskin paikalla. Tekemässä kansalle palveluksia, rakkauden töitä, rakentamassa Helsingin seudusta maailmanluokan metropolia.

Koska talouden realiteetit eivät koskaan nuku, vaan pörssi on auki aina jossakin päin maapalloa arvottamassa osuuksia, ei suuria päätöksiä tekevien pöydässä ole aikaa "savolaisen" kanssa arkailla, eihän hän osaa laittaa pilkkua arastelematta oikealle paikalleen edes omassa palkkiolaskelmassaan!

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Maailman parhaimmiksi rankatuissa yliopistoissa ja tukimuslaitoksissa on tieteen ja tutkimuksen vapautta turvaava riippumaton, ammatillinen, kollegiaalinen, tiedeyhteisöllinen hallinto. Suomessa sovelletaan osakeyhtiömallia tai muuta maallikkomallia ja seuraukset ovat näkyneet.

Esimerkiksi optimaalisen valuutta-alueen problematiikaa tai euron ongelmia ei tässä uudessa laitoksessa tutkita. Ainoat sallitut muuttujat ovat Nokia ja paperi, kuten on Suomen Pankin selvityksissä ollut talouskriisin aikana.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

"Maailman parhaimmiksi rankatuissa yliopistoissa ja tukimuslaitoksissa on tieteen ja tutkimuksen vapautta turvaava riippumaton, ammatillinen, kollegiaalinen, tiedeyhteisöllinen hallinto."

Tuo nyt ei kyllä pidä paikkaansa kuin ehkä Oxbridgessä, jiossa eri collegeilla on suuri autonomia.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Kimmo Saarikolle voisi jatkaa:

Professori Vesa Kanniainen (nyt emeritus) ja pari kollegaansa tekivät julkaisun euron heikkouksista, euroalueen optimaalisuuden puutteesta sekä miten eurosta eroaminen voisi käytännössä tapahtua. Se julkaisu lie ollut enemmänkin vapaa-ajan tekoa eikä "vakavasti otettavat" ekonomistit siitä tainneet juuri välittää. Kiintoisaa luettavaa se joka tapauksessa oli, näkökulma muiden joukossa, ottamatta kantaa puolesta tai vastaan.

Mutta UPI kiirehti tekemään vastajulkaisun Kanniaiselle ja kumppaneille. Nyt sitten UPIn johtaja Teija Tiilikainen on valittu Helsingin yliopiston hallitukseen ja Tiilikainen ohjasi myös Tieteenpäivien sisältöä. Tällä tavoin tieteen ohjailu tapahtuu pieninä näkymättöminä tekoina eikä ulkopuolinen kansa mitenkään pysty näkemään kaikkia asiayhteyksiä.

Nokiasta ei Helsingin yliopistolla ole saanut sanoa pahaa sanaa kuten professori Uskali Mäki (vai oliko hän Thomas Wallgren) Tieteenpäivillä julkisesti todisti.

Suomen Pankki tekee "vakavasti otettavaa" (tämä on Antti Suvannon tieteellinen määritelmä) ekonomistista tutkimusta, jolla Juha Sipilä eduskunnan hallitusaitiosta käsin vaientaa opposition tyhmät kysymykset. SP:n tutkimukset ja ennusteet ovat rajaustensa sisällä eksakteja mutta ongelma piileekin rajauksissa. He esimerkiksi iloitsevat inflaation pienestä liikkeestä kohti EKP:n tavoitetta välittämättä siitä että tuo inflaatio on saatu aikaan suurelta osin vuokrien noususta. Kansan kärsimys on ekonomistien ilo. Tuottamattomat kuten eläkeläiset eivät Suomen Pankkia kiinnosta paitsi ehkä pienenä värähdyksenä ostovoimassa, ylös- tai alaspäin.

Suomalainen kansantaloustiede elää huippukautta, kertoi Bengt Holmström eilen kaikelle kansalle tiedoksi.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Ulkopuolisen täydentävän rahoituksen haku on pakollista nykyään. Siinä mielessä kaikki rahaa myöntävät ohjaavat tutkimusta. Euroopan Unionin rahoitukset eivät muuta kautta juuri tulekaan kuin ennalta annettujen teemojen perusteella, mutta ehkäpä juuri humanistit eivät tällaisia rahoja hae, esim. tekniikan ja luonnontieteen alalle. Mutta perusteena on ratkaisujen etsiminen maailman isoihin kysymyksiin, kuten vaikka saasteeton energiantuotanto. En pitäisi tällaista ohjailua kovin perusteettomana.

Mitä tähän talouden huippuyksikköön tulee, niin eihän huippututkimusta päätetä poliittisilla päätöksillä. Poliitikoilla on edelleen vääristynyt kuva siitä, mikä yliopiston tehtävä on. Tai ainakin yliopistojen pitäisi olla yhteiskunnan konsulttitoimistoja, ehtymättömine resursseineen. Mitä sitten, jos tutkimustulokset osoittavat, että hallituksen talouspolitiikka on virheellistä?

Suurten ikäluokkien kanssa ongelmana voi ehkä olla, että ovat tottuneet virkasuhteiden ja eläkevirkojen aikoihin, jossa työn tulosmittareilla ei ollut niin väliä kuin nykyään on. Nimittäin tenure-polulle antautuva professuuria tavoitteleva lentää yliopistosta ulos 4 vuoden päästä, jos tulokset eivät ole sovittuja. Tällainen ei virka-aikana olisi tullut kuuloonkaan. Näitä vanhaan tottuneita on juuri eläköitymässä kovaa vauhtia, osa irtisanottukin oikeusjuttujen kera.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Suomi on alisuorittaja monilla aloilla, ja syyt löytyvät yliopistosektorista asti.

Kannattaako kerrata Einsteinin viisautta, että ongelmat eivät ratkea sillä tasolla millä ovat syntyneet. Siksikin tarvitaan koulutusta, tutkimusta ja tiedettä.

Minä itse kunnostaudun tässä tarjoamalla systeemiajattelua parhaaksi keinoksi yhdistää tieteenaloja ja ammatteja, sekä luoda jopa parempaa bisnestä. Se ei Suomen yliopistoja nyt kiinnosta, ja yhtenä syynä taitaa olla sekin mitä Einsteinista äsken kerroin: päästäisiin kiinni oikeista ongelmien aiheuttajista (kehno politiikka yms).

Google scholarista löytyy kerrassaan 124.00 tieteellistä artikkelia hakusanalla "systems thinking", mutta Suomessa se ei kiinnosta aiheena yliopistoja, eikä ainoatakaan kansanedustajaa. Laitoin jokaiselle äsken viestin, mutta vain kolme vastasi, että "kiitos". Tämä on yksi osoitus siitä, että Suomen yliopistosysteemi on täysin jumissa. Ei maksaisi juuri mitään, että vaihtaisivat fokustaan aiemmasta kohti yleisempää ymmärrystä.

https://scholar.google.fi/scholar?q=%22systems+thi...

http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2400...

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Erkki Laitila on hyvällä asialla. Systeemiajattelu, systeemianalyysi.

Takavuosilta on jäänyt mieleen joitakin systeemianalyytikkojen esitelmiä, yksi taisi olla Ahti Salo, silloiselta TKK:lta, eikö niin. Siellähän oli tai on systeemianalyysin laboratorio, eikö niin. Ja Wienissä oli tai on kansainvälinen systeemianalyysin tutkimuskeskus, oliko lyhenne IISA.

Kuten Laitila sanoo, asiat (tutkimuskysymykset) ovat monen tasoisia (on siis eri tasoja) ja liikkuvat useilla tieteenaloilla. Näitä tasoja, katselusuuntia, näkökulmia, eri ulottuvuuksia on kuljetettava mukana yhtäaikaa, suhteutettava toisiinsa. Systeeminen ajattelu ja sen metodologia lienee järkevin tai ties ainoa mahdollinen lähestymistapa.

Ekonomistien 'lineaarinen' ja yksitasoinen (=ylätasoinen) kehityskuva, lineaarinen aika-ajattelu ja kysymyksensettelu (virkoaako talouskasvu ja muuta tällaista esoteerista lineaariproblematiikkaa) on yksiulotteista ja siis yksitasoista. Hirvittää, pelottaa ajatella, miten eilen ylistetty uusi tutkimusporukka alkaa suoltaa ylätasolta lähtevää ja sinne rajautuvaa viisautta ja siihen nojaavaa pakkopolitiikkaa. Puhetta kestävyysvajeesta pukkaa. Aidosti tympäisevää ja pelottavaa, voisi sanoa miltei epätiedettä.

Ekonomistisen keskuksen sijaan Suomeen tarvitaan systeemilähtöinen tutkimuskeskus. Myös niinsanotut päättäjät on opetettava ymmärtämään systeemisempää ajattelua ja tutkimusta. Mutta vain kolmeko edustajaa vastasi ja pelkällä kiitos-sanalla, niinkö. Menkööt kotiin, päättäjät.

(Muuten, Ahti Salo taidettiin kutsua ja 'ylentää' Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi. Sinänsä huvittaa tämä tiedeväen tärkeilypeli. Mutta Ahti Salon ylentäminen kamariherraksi lie osunut harvinaisen oikeaan.)

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Oikein hyviä ajatuksia.
Systeemilähtöisyyttä voisi alkaa opettamaan jo kouluissa.

Systeemianalyysin laboratorio on hyvin teoreettinen, kaukana käytännöstä. Siellä tutkitaan päätöksentekoa ja optimointia kuten monissa muissakin tiedekunnissa; samoin peliteorioita kuten muuallakin. Matematiikka näkyy minusta liikaa heidän taustassaan. Esa Saarisen systeemiäly on vastaavasti filosofiaa. He ovat itse myöntäneet, että jää aukko, ettei heidän osaaminen kata kaikkea systeemistä. Olen Ahti Salolle kirjoitellut moneen kertaan ja esittänyt, että heiltä puuttuu yhteiskuntalähtöinen tutkimus, mutta ei hän siihen vastaa. Sehän olisi arvokkainta tutkimusta, että voitaisiin ottaa huomioon valtiotason päätöksenteossa ja isossa bisneksessä.

Itse olen kehittänyt tätä yhteiskuntalähtöistä systeemiajattelua.

Mistä saisi Suomeen sellaisen systeemiälyn, että eri tahot, jotka asiasta luulevat tietävänsä tai myös tietävät, alkaisivat yhdessä kehittämään tuota Juhanin ideaa ilman, että tulee kilpailu, joka kaataa muut kuin suurimman toimijan? Tiede on monesti sellaista, että Akatemia päättää yhden tahon, jolla yleensä on eniten rahaa ja näyttöjä, ja se vie kaiken. Silloin jäljelle jää vain yksi näkemys. Se on kuin kapitalismia äärimmillään ja se on varsin typerää siinä mielessä, että kymmenestä kilpailijasta (mahdollisesta yhteistyökumppanista) yhdeksän kokee tappion. Jollakin kummalla tavalla akateemisiin yhteisöihin kuuluu tuo "publish or perish" - kulttuuri, vaikka se voisi olla vertaisoppimisen kulttuuri, SCIENCE II, mistä onkin ulkomailla hyviä kokemuksia.

Professorien palkitsemistavat ovat kai sellaiset, että heidän kannattaa minimoida tutkijoiden määrä ja maksimoida oma työ ja valmistuneiden määrä. Tämä tehtailu on jo kymmenet vuodet sitten tuomittu, koska se johtaa mm. akateemiseen työttömyyteen.

Näitäkin ongelmia ja haasteita voi systeemiajattelun keinoin pohtia ja ratkoa!

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Google scholarista löytyy kerrassaan 124.00 tieteellistä artikkelia hakusanalla "systems thinking"

Scholar listaa muutakin kuin tieteellisiä artikkeleja. Hakusanalla "idiot" löytyy 50 000 osumaa enemmän...

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Idiootti on tärkeä tutkimuskohde varsinkin tänä aikana psykologiassa ja politiikassa ja yhteiskuntatieteissä. Samoin kuin debiili ja imbessiili.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Siis tieteellisen tutkimuksen yhden elementin, väitöskirjan, funktio on asettaa uusia tiiliä tiedon seinään, joista koostuu isompi kuva esitellystä haasteesta. Yhdessä väitöskirjassa, tutkimushankkeessa tai koko professorin elämäntyössä ei pystytä ratkomaan linkissä olleita isoja haasteita. Joskus harvoin joku isompi edistysaskel otetaan ns. tieteellinen läpimurto. Mutta läpimurto se on yleensä akateemisessa mielessä, menetelmänä. Näistä läpimurroista harva saa esimerkiksi Nobelin ja kaupallinen hyödyntäminen tulee hitaasti.

Voi olla ettei koko yhteiskuntaa koskevia vinoumia pystytä ratkomaan, vaikka Suomen saman alan professorit löisivät päänsä yhteen, jättäisivät kaiken muun kuten opettamisen ja kouluttamisen ja hallinnolliset työt ja keskittyisivät vain esitetyn haasteen ratkomiseen.

Siinä mielessä yliopistolaitokselta odotetaan äkkiä liian paljon ja tällainen ajattelu tuntuu vaivaavan poliitikkoja. Että kun vain vähän vääntää stressi-
tai rahoitusruuvia, niin mullistavia ratkaisuja putkahtelee kuin liukuhihnalta. Yliopistolain mukaisesti professorin ei tarvinne olla yhteiskunnan tai elinkeinoelämän liiketoimintakonsultti, ainakaan pelkästään.
http://jukka-konttinen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kul...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ihmiset eivät tee päätöksiä rationaalisesti. Mitäpä systeemiajattelu auttaisi tuossa ongelmassa?

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Ketkä ihmiset? Kuka ei ajattele rationaalisesti?

Tietysti on opittava ymmärtämään tilanne. Ei yrittäjäkään sekoile päättömänä. Hyvät yrittäjät ymmärtävät monenlaisia ajattelun tekniikoita. Mitä useampia, sen parempi. Ei kai tästä kukaan voi olla eri mieltä.

Poliitikot ovat mitä ovat. Järjestelmällinen ajattelu vie parhaiten tuloksiin.

Jokaisen tutkijan tulee osata rationaalista ajattelua. Laurin kysymys on aika huvittava, kuin maailma olisi vakio.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tutkijat ja päätökset ....

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Painokas kirjoitus tärkeästä aiheesta! Poliitikkojen sotkeentuminen yliopiston asioihin on vakava oire totalitarismista. Vielä vaarallisempi on Sipilältä tämä kuin hänen taannoinen dosenttien halventamisensa

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri

Koulujen opinto-ohjelmat ovat poliitikkojen temmellyskenttiä.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Yliopistot ovat jo nyt (ja ovat aina olleet) keskusta-oikeistolaisia. Ja sitä kuusta ovat professorit kuulleet herkällä korvalla sitten 1600-luvun

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Ikuisuuskysymyksiä. Uuden ajan alussa -- kun tämä meille jo äidinmaidossa omaksuttavissa oleva "kartesiolainen paradigma" oli vasta muotoutumassa -- suuret systeeminrakentajat hyödynsivät vielä tiedonaloihin eriytymätöntä järkeä, eikä heille muodostanut ongelmaa matematiikan ja jumaluusopin systeemisestä erilaatuisuudesta. Se on tullut ongelmaksi meille jäljestätuleville, jotka niinsanotusti seisoessamme noiden jättiläisten harteilla yritämme sahata tiedon puun oksia toisistaan erilleen.

Matematiikan ja metaforan suhde on ratkaisematon kysymys. Ehkä sanon tämän uudelleen: se on ratkaisematon kysymys. Voi olla, että kaksi ynnä kaksi on neljä, mutta reaalimaailmassa voi olla olematta sellaista, hmmm, sanotaan nyt vaikka oliota kuin "kaksi".

Logiikka on formalismia, tautologiaa. Muodollisesta päättelystä -- kulkipa se eri yhteyksissä millä nimellä tahansa, vaikkapa "systeemisen ajattelun" nimissä -- ei voida päätellä todellisuuteen päin. Voi olla että esimerkiksi fysiikassa kvantifiointi antaa lisätietoa, mutta emme tiedä missä määrin matemaattinen malli antaa pelkästään laskennallista kuvausta todellisuudesta.

"Esimerkiksi säästä et tiedä mitään, jos tiedät, että ulkona joko sataa tai ei sada." -- Wittgenstein

"Tieteen" ongelmat ovat historiallisesti ottaen kartesiolaisen aikakausrationaalisuuden ongelmia. Tieteen auktorisointiongelmat ovat käsite- ja tunnevammaisten tieteenharrastajien ongelmia. Tieteen hyväksikäyttö taloudellisten ja poliittisten intressien ajamisessa on demokratian ongelma.

Ja demokratiaahan meillä ei ole koskaan ollut -- pelkkää puoluepukareiden puolueparlamentarismia -- eikä taida koskaan tulla olemaankaan.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Osittain Sepon päättelyssä on järkeä ja osa skeptismiä ja postmodernia ajattelua. Ei kannata itseään kiistää olemattomiin.

"Logiikka on formalismia, tautologiaa. Muodollisesta päättelystä -- kulkipa se eri yhteyksissä millä nimellä tahansa, vaikkapa "systeemisen ajattelun" nimissä -- ei voida päätellä todellisuuteen päin."

Logiikan lajeja on sentään monia, ja tautologiaa se todellakaan ei ole. Katso vaikka Gödelin todistuksia ja vaatimuksia ristiriidattomuudesta.

Sekoitat termejä. Et ymmärrä systeemiajattelusta juuri mitään. Itse asiassa kiistät tuossa sen olemassaolon. Jos näin teet, että kumoat kokonaisen tieteenalan: systeemien teorian ja kenties kybernetiikankin, se ei mene minulle kaaliin, ennenkuin teet sen kansainvälisillä foorumeilla maailman parhaitten tutkijoitten edessä niin, että he hyväksyvät kumoamisen. En usko, että 100 vuoteen pystyt sitä tekemään. Niinpä päättelen, että Seppo kirjoittaa tänne vain ärsyttääkseen, kuten suuri osa muistakin tekee.

Hölmöyksiä ei kannata kirjoittaa, koska usein siitä aiheutuu vahinkoa rehellisille ja asiaan eniten paneutuneille ihmisille. Siksi en niitä hyväksy. Pitää tietää mitä kirjoittaa, ja kyseleminen on hyvä tiedonhankintakeino. Sitä varten kai tämä some onkin, että voi oppia.

Vertaan tavallista ajattelua systeemiajatteluun tässä kirjassani: https://kirja.elisa.fi/ekirja/systeemiajattelun-te... Suosittelen Sepolle, että otat asiasta selvää.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Itse asiassa kiistin kommentissani tietyllä tavalla kaikki ne tiedonalat, jotka uuden ajan kartesiolaisen paradigman varassa hahmottuivat ja vakiinnutettiin.

Järjellä on monia muotoja, ja myös se erityinen järjen muoto, joka on saanut ilmauksensa tieteessä, on ollut aikojen varrella muuttuva.

Tosioleva, tositieto, tositiede. Totisesti, totisesti, totisesti maailman parhaat tutkijat. -- Mutta mitään ylihistoriallista ei ole. Jos näemme menneisyyteen ja ymmärrämme ajattelulaatujen erilaisuuden, osaamme suhtautua varauksella nykyisiin lähtökohtiimme. Tulevaisuudesta pitäisi välittää sen verran, ettemme nyt toimisi kuin joku tietäisi totuuden.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Gorbatsovin mukaan kaikkivaltias tiede ei kyennyt luomaan kaksipäistä vasikkaa joka voikin syntyä vain luonnonoikkuna.

Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen ilmoitti viime sunnuntain pääkirjoituksessaan alkavansa käyttää eduskunnan puhemiehestä nimitystä eduskunnan puheenjohtaja.

Kansan syvät rivit pelkäävät nyt Kallion, Virolaisen, Fagerholmin ja muiden historian kivijalkojen maineen puolesta Suomen historian hoitaja Erkki Tuomiojan vaietessa Jokisen noustua puuhun latvan kautta.

Muutama päivä keskustelun avauksensa jälkeen Jokinen on nostettu Yle:n päätoimittajaksi.

Yle:n hallitusta johtaa Thomas Wilhelmsson. Sama mies joka oli Helsingin yliopistolla remmissä silloin kun yliopiston lehteä toimittaneet Pekka Matilainen ja Risto Jylhä saivat potkut lehden kyseltyä kestääkö Jorma Ollilan kapeat hartiat.

Yliopisto-lehti oli yleisöpalstallaan julkaissut yllätyksekseni minun, siis Heikki Rönkön omissa nimissäni omakohtaisen Italian työkokemukseni perusteella kirjoittaman pienen katsauksen fasismin olemuksen muutokseen nykyisessä Italiassa.

Wilhelmsson istuu Suomen kulttuurikeskus Villa Lanten hallinnossa Roomassa mm. Antti Herlinin, Paavo Lipposen ja Suvi-Anne Siimeksen kanssa. Villa Lanten tutkimuksilla ei ole mitään tekemistä nykyisen Italian kanssa, vaan tutkimukset käsittelevät antiikkia ja mm. latinaa, maailmasta kauan sitten kuollutta kieltä, jonka kieliset Yle:n toimittamat Nuntii Latinii- uutiset täältä kaukaa pohjan perukoilta jaksavat yllättää latinisteja kaikkialla maailmassa.

Miksi sitten lehti julkaisi koepalloni? Vasta äskettäin ymmärsin sen johtuneen lehden kakkostoimittaja Risto Jylhän halutessa nostaa minua, koska luuli Heikki Rönkön olevan joku tulevaisuuden vaikuttaja, sillä Suomen Sosialidemokraatti-lehden toimittaja oli keväällä -72 kävellyt työpaikalleni vesihallitukseen Pohjois-Espalla ylioppilaslakki mukanaan, pannut lakin päähäni, ottanut kuvan ja laittanut komeuden lehden etusivun ykkösjutuksi: Vahtimestari kirjoitti viisi laudaturia! Ja minulla maalaispokana ei ollut koskaan ollut mitään tekemistä minkään puoluejärjestön kanssa. En ole myöskään koskaan tavannut Risto Jylhää, joka lienee syntyisin samaisen Pohjois-Savon seuduilta kuin minäkin. Ikävä juttu joka tapauksessa, mutta miten minä olisin voinut arvata mitä hänen hyväntahtoisuudestaan seuraa?

Kalevankadulla Ressun tiloissa toimineen Valtion Iltaoppikoulun rehtori Veikko Huttunen arveli minua yritettävän häpäistä.

Olen siis oppinut, että päästäkseen sisälle kovaan vallankäyttöön Suomessa auttaa, jos syntyy kaksi kieltä suussaan.

PS. Vastaan ennen kuin kysytään miten pääsin, tai jouduin YK:n erityisjärjestön palvelukseen Roomaan? Tottakai siihen tarvittiin ystävän kättä, erästä kuvankaunista mustasilmäistä moskovalaista opiskelijatyttöä, elettinhän Brezhnevin aikaa. Olen julkaissut omakustanteen nimellä "Rooma opettaa", joskin Historian hoitaja kuulemma mieluummin häpeää silmät päästään kuin koskee "väärän ystävän" avittamaan elämänkokemukseen, uhkaahan kasakka viedä kaiken mikä on löyhästi kiinni. Ja paljon tehtiinkin ettei vienyt. Surkea juttu kaiken kaikkiaan.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Jotta ei Tuomiojaa tulisi tarpeettomasti morkattua, tämän päivän Demarin nettilehdessä kerrotaan hänen toimineen ansiokkaasti suomenkielen puolesta eilen Reykjavikissa pidetyssä Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa,joskin Ahvenanmaan edustaja lopulta onnistui ratkaisemaan ettei suomen ja islanninkielestä tullut työkieltä.

Niinpä on taas osoitettu meidän elämänlankamme länteen kulkevan Ahvenanmaan kautta, eikä mitään muuta väylää hyväksytä. Olemme töpselin päässä Tukholmasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset