*

Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Sipilän hallitus yhtiöittää Euroopan - valtioneuvoston EMU-linjaus

  • Sipilän hallitus yhtiöittää Euroopan - valtioneuvoston EMU-linjaus

Moniko on nähnyt oheisen kuvion? Onko tutkiva journalismi availlut kuviota? Onko aihepiiristä käyty julkista keskustelua? Kuviosta nousee isoja kysymyksiä. Otan esiin muutaman. 

Valtioneuvoston paperi EMUn kehittäminen kokonaisuudessaan tässä. 

 

Sisältöpolitiikkaa valuutta edellä


Politiikan perusta on päälaellaan. Valuuttakysymyksen avulla (EMU, EVM, euro) tehdään nyt järeää sisältöpolitiikkaa, luodaan rajoitteet elämälle Euroopassa. Tällainen politikointi on helppoa ja houkuttavaa, koska harva ihminen osaa paneutua etäisiin valuuttakysymyksiin.

 

Valtiollinen ohjailu tuuliajolla


Valtioneuvoston EU-valiokunta käsitteli EMUn kehittämismuistion 13.10.2017 ja lähetti sen eduskunnan suurelle valiokunnalle (E-kirje 80/2017). Suuri valiokunta merkitsi kirjeen saapuneeksi ja lähetti sen lausunnolle neljään erityisvaliokuntaan. Mikään valiokunta ei ole kirjelmää vielä käsitellyt.

Kuitenkin pääministeri Sipilän EU-neuvonantaja Riikka Pakarinen kirjoitti 19.10. voitonriemuisesti:

”Eurooppa neuvosto käynnissä Brysselissä. Varsinaisen kokousagendan ulkopuolelta pääministeri Sipilä on vahvasti ajanut myös Suomen vastuullisia, vasta linjattuja EMU-kantoja. Vastakaikua löytyy.”

Missä vaiheessa ja kenen toimesta eduskunnalle lähetetty kirjelmä muuttui Suomen kannoiksi?

Suuren valiokunnan ja valtiovarainvaliokunnan kuulemisessa 19.10. valiokunnan puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen sekä Suvi-Anne Siimes riemuitsivat siitä että vihdoin Suomella on selkeä linja (katso video).

Puoluekaksikko (keskusta ja kokoomus) sekä puolueperustaa vailla olleet siniset määrittelivät EMU-kannan, joka tuo mieleen Soinin tai Terhon puheet. Monen mielestä hallitus ei ole edes legitiimi, oikeutettu päättämään yhtään mistään. Suomen valtiollinen ohjailu on tuuliajolla ja tuuli kuljettaa sitä oikealle ja laidan ylikin.


Markkinakuri, kilpailukyky


”Suomi katsoo, että talous- ja rahaliiton kehittämisessä on välttämätöntä huomioida markkinakurin merkitys entistä paremmin.”

‘Markkinakuri’ on käsitteenä moniymmärteinen. Mitä se eri tilanteissa tarkoittaa, miten eri osapuolet sen ymmärtävät tai haluavat ymmärtää. Se lähtee liike-elämän tarpeista alistaen muita (kuten sana kuri jo ilmaisee).

Euroopassa on vuosikaudet käyty ja käydään kiistaa siitä, tuleeko lähtökohtana olla sosiaalisuus, demokratia, elvytys, kuristaminen, markkinakuri vai mikä. Tämä on myös talousteoreettinen kiista, kaikkea muuta kuin yksiselitteinen.

Nyt Suomen hallitus vaatii entistä parempaa markkinakuria. Tämä on erittäin raju vaatimus. Sen tieteelliset perusteetkin voidaan kiistää. Saksaa on tähän asti pidetty kuripolitiikan ykkösvaatijana (Saksassa muuten ihmisten kasvoilta näkee alistuneisuuden, alavireen, toimeentulon vaikeuden). Nyt Sipilän hallitus halajaa markkinakuripolitiikassa koko Euroopan opettajaksi. Tämä tapahtuu enemmän tai vähemmän keittiön kautta, kokousagendan ulkopuolelta, eduskunnan suuri sali ei päätä Suomen EU-kannoista, kannan määrittely on piilotettu suljettujen ovien raakse suureen valiokuntaan, media ei kantojen taustoista ja vaikutuksista kerro, ihmiset eivät jaksa paneutua.

Juha Sipilän päähänpinttymä on kilpailukyky: kiky-sopimus, Rooman julistus, EMU-kanta nyt. Kilpailukyky on työnantajajärjestöjen, Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Pankin ja Sipilän hallituksen kuva maailmasta. Mitä ‘meitä’ muita kiinnostaa elinkeinoelämän yksikköjen taistelu toisiaan vastaan (”kilpailukyky”), tuhotkoot toisensa, mitä pikimmin sen parempi.

Jopa VM:n alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo kysyi em. valiokuntien kuulemisessa kuripolitiikan valtuuksien, vallankäytön ja valvonnan perään, pakottamisen keinoja ei ole, demokraattiset välineet puuttuu, kuripolitiikka kaventaa kansallista demokratiaa, hän luetteli. Eikö ole erikoista (ja kunnioitettavaa), että virkamiehistö joutuu esiintymään demokratian puolustajana poliittista hallitusta vastaan.

Valtioneuvoston kirjelmässä (E 80) Euroopan parlamentti mainitaan kerran, silloinkin parlamentin sivuuntyöntämiseksi. Miksi Euroopan parlamentti on olemassa? Miksi pidetään EU-vaaleja? Meppiys, onko sekin pelkkää rahastamista?


Euroopan vakausmekanismi EVM - Euroopan yhtiöitys


"Euroopan vakausmekanismille tulee luoda riippumattomat edellytykset ottaa vastuu sopeutusohjelmien sisällöstä sekä niihin liittyvästä velkakestävyysanalyysistä.

Euroopan vakausmekanismin tulisi myös saada tarvittaessa rooli velkajärjestelymenettelyiden hallinnoijana ja  koordinoijana.

Suomi on on valmis harkitsemaan eurooppalaisen valuuttarahaston muodostamista EVM:stä.

Kriisiaikojen ulkopuolella Euroopan vakausmekanismin asiantuntemusta voidaan hyödyntää ja ylläpitää muun muassa tarjoamalla teknistä apua jäsenvaltioiden talousuudistusten tukemiseen."

Nuo sanat on syytä lukea tarkasti. Ja ihmetellä.

Ensinnäkin: eikö EVM ole yhtiö. Nyt tälle yhtiölle halutaan luovuttaa valta päättää sopeutusohjelmien sisällöstä, määrätä miten Euroopassa eletään. Yhtiöperusteiselle vallankäytölle Suomi vaatii ”riippumattomat edellytykset”. Onhan yksi ”riippumaton” instanssi ennestäänkin, EKP. Valtioperusteisen demokratian aika Euroopassa on ohi.

Euroopan vakausmekanismin asiantuntemusta voidaan hyödyntää jäsenvaltioiden talousuudistusten tukemiseen, sanoo siis Sipilän hallitus. Jopahan jotakin. Vihdoin päättyy sote-melskaus, EVM hoitaa asian. EVM lakkauttaa kansaneläkkeiden rippeet. EVM korvaa tuloveron kiinteistöverolla. Talousuudistus tehdään EVM:n opastuksella. Eduskuntaa ei enää tarvita, saatikka sen valiokuntia.

EVM:n pääoma on 80 miljardia, mikä on maksettu valtioiden budjeteista. Suomi maksoi 1,44 miljardia, lisävaraus 11 miljardiin. EVM:n pääoman korotusvaltuus on 620 miljardiin eli lähes kymmenkertaiseksi (valtiot maksavat). EVM:n lainanantovaltuus lie 500 miljardia. Vastuu lainoista, niiden koroista ja kuluista on valtioilla. Mutta EVM itse on vapaa veroista ja syytteistä. Syyntakeettomalle EVM:lle Sipilän hallitus haluaa siirtää kaiken keskeisen vallan. EVM on aave Euroopan yllä.

Yhtiönä EVM ei kuulu EU-lainsäädännön piiriin. Nyt Suomen hallitus vaatii, että EVM:ää ei myöskään tule saattaa EU:n oikeudellisen kehikon sisään (katso kuvio).

Kyseessä on laajamittainen Euroopan yhtiöitys. Yhtiöittämistä ajaa innokkaimmin Suomi, Sipilän hallitus, keskusta, kokoomus sekä  siniset omavaltaministerit.

Euroopan yhtiöittämisestä ei Suomessa ole käyty avointa keskustelua. Sitä ei ole huomattu eikä tajuttu. Aiemmatkin EVM-päätökset ujutettiin eduskunnan läpi taktikoiden, mikä juhannuksen alla, mikä joulun alla, mikä keskiyöllä, perustuslakikysymys sirpaleiksi hajottaen. Suuren salin keskusteluun ei EU-asioista päättämistä Suomessa tuoda. Eduskunnan kannan ilmaiseminen on kapseloitu suljettujen ovien taakse ei-julkiseen suureen valiokuntaan, jonka puheenjohtaja tällä hetkellä on kokoomuksen Anne-Mari Virolainen.

Euroopan yhtiöitys on jatkoa Suomen sisäiselle yhtiöitykselle: valtion metsät, terveydenhoito, tiestö, radat, yliopistot, amk, ammattikoulutus.


Valtioiden velkajärjestely


Tämä olisi uudentyyppinen asia vaikkakin hahmottuu VN:n kirjelmässä huonosti. Ilmeisesti velkajärjestelyyn liittyisi sopeutusohjelmaa, lainoitusta, kriisinratkaisua, makrovakauspolitiikkaa (vertaa Kreikka nykyisin). Sopeutusohjelmia hallinnoisi - kukapa muu kuin oikeudellisen säätelyn ulkopuolella oleva yhtiö nimeltä EVM. Ilmeisesti oltaisiin lähellä IMF:n sanelemia sopeutusohjelmia. Kautta vuosikymmenten ne ovat herättäneet katkeruutta ja vihaa ympäri maailman. Nyt Suomen hallitus markkinoi samaa käytäntöä  Euroopalle. Sitä varten luotaisiin oma valuuttarahasto. Onko tämä historiallista taaksepäinmenoa?


Työttömyysvakuutuksen kielto, korporatismin suojelu - entä globaali osinkotulo


”Suomen näkemyksen mukaan euroalueelle ei ole tarvetta perustaa uusia makrotaloudellisia vakautusjärjestelyitä suhdanteiden tasaamiseksi, kuten yhteiseurooppalaista työttömyysvakuutusta tai pahan päivän rahastoa. Tällaisia järjestelyitä ei voisi toteuttaa reilulta pohjalta, niiden tosiasiallinen hyöty olisi vaatimaton ja vaarana olisi järjestelyiden muuttuminen pysyviksi tulonsiirroiksi jäsenmaiden välillä.”

Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) seminaarissa 'EU:n tulevaisuus' 11.10.2017 YTN:n nimissä puhunut Jenni Karjalainen kertoi työmarkkinajärjestöjen pillastuvan aina kun aletaan ehdotella eurooppatason työttömyysvakuutusta. Miksi ne pillastuvat? Siksi että Suomessa tosiasiallinen valta on työmarkkinajärjestöillä (korporatismi) ja tämän vallan perusta on kansallinen työttömyysturvajärjestelmä. Työmarkkinajärjestöjen oma tulopohja ja olemassaolo nojaa ansioperusteisen työttömyysvakuutuksen jäsensidonnaisuuteen (epäsuora tai välillinen korruptio).

Sipilän hallituksen mukaan yhteiseurooppalaista työttömyysvakuutusta ei voitaisi toteuttaa ”reilulta pohjalta”. Mitä on reilu pohja? Onko se suomalaistyyppinen äärikorporatismi, työmarkkinajärjestöjen epälegitiimi vallan käyttö? Tätä asetelmaa Sipilän hallitus siis puolustaa, ylläpitää ja markkinoi Eurooppaan ”reiluna”.

Johanna Perkiö esittää HS:ssä 14.10.2017 suurimman sosiaalisen innovaation vuosikymmeniin:

”Perustulon idean ymmärtämiseksi sosiaaliturvaa koskevan keskustelun asetelma olisi käännettävä ylösalaisin. Pelkän sosiaaliturva­uudis­tuksen sijaan perustulo olisi näh­tävä osuutena ihmiskunnan yhteisestä varallisuudesta. Tämä asettaa myös kysymyksen vastikkeettoman tulon ­oikeutuksesta uuteen ­valoon. ... Ajatus ihmiskunnan yhteisestä omaisuudesta haastaa myös ajattelemaan perustuloa globaalina ratkaisuna. Globaali osingonjako kytkeytyisi luontevasti aloitteisiin globaaleista veroista ja niiden hallinnointiin perustettavista globaalin demokratian instituutioista.”

Yhteiseurooppalainen työttömyysvakuutus voitaisiin nähdä askeleena kohti globaalia osinkotuloa. Tälle tielle tarvitaan tiekartta. Globaalia osinkotuloa edistäen EU voisi nousta sosiaalisen innovoinnin tiennäyttäjäksi koko maailmalle. Näin EU lunastaisi oikeutuksen olemassaololleen.

Suomessa on tällä hetkellä - suomeksi sanottuna - epä-älyllinen hallitus. Hallituksella ei ole minkäänlaista uusinnovoinnin taipumusta. Kaikki on pelkkää yhtiötä ja yhtiöittämistä.


Niinsanottu ”sosiaalinen ulottuvuus”


Juuri näinä päivinä EU:lla on sarja kokouksia, joiden aiheena on ‘sosiaalinen ulottuvuus’. Sanonta kuulostaa hienolta, mutta sisältö on kapea ja kuiva. Sosiaalikysymys on EU:ssa rajattu työmarkkinaksi ja työmarkkinajärjestöjen asiaksi. (Tästä on kirjoitettava erikseen.)


EU taistelutantereena


EU-asiakirjoja, myös kirjelmää E 80/2017 pitää lukea myös rivien välistä. Sieltä pilkistää se millainen taistelutanner EU on. EMU-kannanotossaan Sipilän hallitus torjuu komission, torjuu parlamentin ja haluaa EU:n rakentuvan hallitustenväliseksi (tutuiksi käyneet kaverit, moikataan ja taputellaan). Pienehkö piiri Suomessa - valtioneuvoston EU-ministerivaliokunta tukijoukkoineen - haluaa sanella kaiken.

EU:n demokratiavajeella on moninaisia muotoja. Sipilän hallitus tekee parhaansa demokratiakysymyksen häivyttämiseksi ja nostaakseen itsensä eurooppayhtiön toimitusjohtajiksi.


Missä tiedeväki luuraa?


Tiedeväki tuppautuu poliitikkojen neuvonantajiksi, totuuksien ja näyttöjen kertojiksi (evidence). Mikseivät analysoi EMU:n, EVM:n, EU:n olemusta sekä hallituksen tai eduskunnan toimintatapoja talousteorian, politiikan teorian, sosiaalianalyysin, kulttuurianalyysin, käyttäytymistaloustieteen (nobel) kautta. Mikseivät esitä vaihtoehtoja, näkymiä - vertaa Johanna Perkiön globaali osinkotulo.

Eurokriisissä ja EMUssa on paljolti kyse siitä, että rahoituskäytännöt (pankit, sijoittajat) ovat epävakauden lähde, jota parhaatkaan vakausmekanismit eivät poista. Näin on ollut kautta vuosisatojen. Keynesin ratkaisu oli rahan syöttäminen valtion kautta, mikä pelastaa kysyntävajeelta. Pekka Kuusi vakuutteli sosiaalipolitiikan (rahan syöttäminen ihmisten kautta) luovan kysyntää ja vakauttavan taloutta. Nyt kriisiä uskotaan ratkottavan rahoitusinsituutioilla: EKP, EMU, investointirahastot, ‘epätavanomainen’ rahan tarjonta, yhtiöitetty keynesiläisyys,  kuripolitiikka.

Historia ei ole päättynyt.


Lähteitä:

EMUn kehittäminen. Valtioneuvoston EU-ministerivaliokunta 13.10.2017.

Valiokuntien EMU-kuuleminen eduskunnassa 19.10.2017 (video).
  (katso valiokuntien julkiset kuulemiset, EMU 19.10.2017, eduskunnan videotallenteissa)

VM: Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat (EVM-vastuut) 

Juha Sipilä: Roomassa allekirjoitettiin julistus Euroopan unionin tulevaisuuden tavoitteista. HS 26.3.2017.

Johanna Perkiö: Perustulo tuo oikeuden yhteiseen varallisuuteen. HS 14.10 2017.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Tapa rustata isot päätöksen nuijien alle lomien alkaessa tai vuoden kiireisimpinä viikkoina on KOK-KEP-tahojen ydinosaamista. Se on aina ollut käytössä niiden hallinnoimissa yliopistoissa yms. laitoksissa

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Luettelit lukuisan joukon syitä, miksi EUn jäsenyys on puhdasta hulluutta Suomen kannalta. Tämä tiivistyvä finanssikeinottelun ja pankkitoiminnan yhteistyö EUssa, jonka pakkovakuutena toimii veronmaksaja, on rikollista toimintaa.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Mainio pohjustus kiperään aiheeseen.
Luin hartaudella monia näkökulmia, mitkä kirjoituksesta tulivat vastaan.

Selvää on, että minkään juristin ei pitäisi sallia EVM:n tapaista zombioa, jota ei kontrolloi mikään. Jokaisella systeemillä tulee olla "kuri", kun nyt Suomikin laitettaisiin tiukasti Saksan liekaan. Se kuulostaa järjettömältä kun kaikki EU-maat kilpailevat keskenään kuka eniten sanktioita muille tuottaisi. Valtiot eivät ymmärrä nollasummapelin ideaa, eivätkä yhteismaan ongelmaa (tragedy of commons).

Eurooppa nousisi edes vähän, jos tarkoituksellisesti edistettäisiin valtioitten välisiä yhteistyöhankkeita.

Tutkimukselliseen ratkaisutapaan liittyen, eri alojen professoreista ei taida olla apua näin monitieteelliseen kiistaan. Jokaisella tiedekunnalla on vain se yksi ala edistettävänä. Tähän EU-haasteeseen löytyisi parhaat ratkaisut esittää poliitikoille jos riittävä määrä systeemien teorian ja kybernetiikan ammattilaisia pääsisi muotoilemaan vaihtoehtoja. Kyberneetikon korvaan särähtää kymmenet lauseet Juhanin tekstissä, sillä ne ovat systeemisten lakien vastaisia. Juhanin mielipiteissä ei sitä ole, hyvää analyysiä se on.
Olen juuri kirjoittamassa kirjaa Metayhteiskunta, missä on Euroopan tilanteestakin tietyt ehdotukset. Yhteiskunnan tulee edetä avoimempaan suuntaan. Siitä kai jokainen kunnon kansalainen on samaa mieltä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Mitä 200 kansanedustajaa siitä sanoo?
Etenkin EU asioita käsittelevä suurivaliokunta jossa istuu joka eduskuntapuolueesta useampikin kansanedustaja?

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Tämä onkin hyvä kysymys.

Esim. suuressa valiokunnassa jäseninä ovat mm. Paavo Arhinmäki, Touko Aalto, Hanna Halmeenpää, Jukka Gustafsson, Timo Harakka, Sanna Marin. Katsotaanpa miten he tähän asiaan suhtautuvat. Kai valiokunta asiassa joutuu kantansa ilmaisemaan, jolloin myös jokainen jäsen joutuu ottamaan kantaa.

Tulee mieleen kuinka vihreät vastustivat valtion metsätalouden yhtiöittämistä tai kuinka vasemmistoliitto ja ehkä vihreätkin (?) ovat vastustaneet terveydenhoidon (pakko)yhtiöittämistä.

Ymmärtääkseni EVM:n nostaminen isoon valtarooliin on yhtä ja samaa yhtiöittämistä, merkitykseltään monin- tai monikymmenkertainen.

Kokoomuksen Anne-Mari Virolainen on jo ylistänyt EMU-paperia.

EMU-paperia käsittelevät lausuntomielessä myös valtiovarain-, talous-, tulevaisuus-, tarkastusvaliokunta.

Tässä asiassa ei muuten pidä tyytyä passiiviseen sivustakatsomiseen.

TARVITAAN TOIMINTARINTAMA EUROOPPA-KYSYMYSTEN LÄHENTÄMISEKSI KANSALAISIIN JA MUUTOINKIN JÄRKEVÖITTÄMISEKSI.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset