Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Euroopan historia on pakolaisten historiaa - entä EU:n tulevaisuus

  • Espanja-vastaisen taistelun ja ajatuksen vapauden puisto, Bryssel.
    Espanja-vastaisen taistelun ja ajatuksen vapauden puisto, Bryssel.
  • Espanjan vastaisen taistelun muistomerkki kuuluu tänään nimetä Katalonian ja Puigdemontin patsaaksi, Bryssel.
    Espanjan vastaisen taistelun muistomerkki kuuluu tänään nimetä Katalonian ja Puigdemontin patsaaksi, Bryssel.
  • Ajatuksen vapauden ja tieteen puolesta taistelija 1500-luvulla, Bryssel.
    Ajatuksen vapauden ja tieteen puolesta taistelija 1500-luvulla, Bryssel.
  • Hugenottipakolaisten kirkko, Berlin. Eurooppa-humanisti Schillerin patsas.
    Hugenottipakolaisten kirkko, Berlin. Eurooppa-humanisti Schillerin patsas.

HS:n toimittaja Anna-Liina Kauhanen kirjoitti jutun EU:sta. Media- ja yliopistoväki kiittelee juttua twittereissään tähän tapaan:

 - Suvi Turtiainen: Upea.
 - Tommi Nieminen: isojen linjojen Eurooppa-essee.
 - Heli Vainio: aivan mahtava yhteenveto Euroopan tilanteesta, Hesaria parhaimmillaan.
 - Antti Ronkainen: kiitos.
 - Paavo Rautio: hyvä kokonaiskuva.
 - Harri Päiväsaari: erinomainen analyysi Euroopan nykytilasta.
 - Tomi Korhonen: erinomainen tilannekuva.
 - Anu Koivunen: Kiinnostavaa analyysiä ... tulevaisuuden EU vakautta ja turvallisuutta ylläpitävä voimakoneisto?
 - Henri Vanhanen, Kalle Kekomäki ynnä muut.

Politiikan tutkijoilta on Suomessa totuttu kuulemaan ympäripyöreää hymistelyä tyyliin Erkka Railo tai Johanna Vuorelma tai Teija Tiilikainen. Nyt löytyi yksi kriittinen ääni, Emilia Palonen. HS:n Eurooppa-juttua hän kutsuu piehtaroimiseksi populismiällössä. Piehtaroinnin sijasta pitäisi pohtia, mistä kumpuaa ihmisten pettymys, nyt jo liberaaliin demokratiaankin. Ja mitä pitäisi tehdä, kysyy Emilia.

Journalistinen analyysi ei Suomessa juuri populismimössöä ylemmäksi pääse, ei edes valtion palkitsema Aittokoski (HS). EU:n tulevaisuudeksi toimittaja Kauhanen tarjoaa vain tämän: tulevaisuuden EU on vakautta ja turvallisuutta ylläpitävä voimakoneisto.

Kauhasen kirjoitukseen toki mahtuu kiintoisia luonnehdintoja. Totuutena kaikkia ei pidä ottaa. Näin Kauhanen:

 - Euroopan historia on pakolaisten historiaa.
 - Euroopan Unioni saattaa todellakin hajota.
 - EU pelastaa kaatuvia pankkeja ja valtioita.
 - Hampurin mellakat jättivät syvän kolauksen saksalaisten itsetuntoon.
 - Euroopassa eletään nyt populismin ja nationalismin aikaa.
 - Kriisit ovat Euroopalle uusi normaali.
 - Eri puolilla Eurooppaa EU merkitsee nyt ihmisille eri asioita.
 - Mikä tahansa poliittinen järjestelmä on hyvin hauras.
 - Nyt kovilla on liberaali demokratia.
 - Liberaalissa demokratiassa enemmistöt eivät pidä valtaa.
 - Populismi on monimuotoista yhteiskuntaa ja edustuksellista demokratiaa vastaan.
 - Eurooppa ei ole maailman napa eikä EU se malli, jota muut seuraisivat.
 - EU on paradoksi ja poikkeus.
 - Liberaali demokratia tarvitsee selvitäkseen valtioita.
 - EU:sta liittovaltio vuoteen 2025 mennessä, ehdottaa Saksan Schulz, sd.
 - EU:sta voi tulla nopeasti reagoiva, vakautta ja turvallisuutta ylläpitävä voimakoneisto.

Nämä luonnehdinnat ansaitsisivat tieteellisen vastaväitännän. Tässä muutama pikakommentti:
 

”Euroopan historia on pakolaisten historiaa” (Kauhanen)

Mistähän toimittaja on tämän löytänyt tai keksinyt? Näkemys on kiintoisa, ja eikö se olekin tosi. Ajateltavaa se antaa. Berliinissä on ranskalainen tori, jonka ympärille 1500- ja 1600-luvun ranskalaispakolaiset, hugenotit asettautuivat (kuva). Brysselissä on ajatuksen vapauden puisto, joka kertoo asukkaiden taistelusta Espanjan imperialismia vastaan 1500-luvulla sekä tieteilijöiden taistelusta ajatuksen vapauden puolesta(kuvat). Descartes, Spinoza, moni muukin filosofi pakeni kotimaastaan Alankomaihin. Suomesta pakeni satojatuhansia ensin Amerikkaan, sitten Ruotsiin, tänään pakenee tiede- ja taideväki. Aikamme Eurooppa sulkeutuu muurein ja leirein maailman väestön liikehdintää vastaan ja militarisoituu. Pakolaisuutta oli ja on myös Suomen maaltapako, parakkien ja lähiöiden siirtotyöläiset kuten afrikkalaiset tänään, myös minä olen pakolainen. Todellakin, Euroopan historia on pakolaisten historiaa. Löytyykö Euroopasta saarekkeita, joissa oloja olisi kehitetty vailla pakolaisuutta, ehkä Sveitsin vuoristolaaksot?


”Liberaalissa demokratiassa enemmistöt eivät pidä valtaa” (Kauhanen)

Tuohon älköön uskottako. Asian on päinvastoin, ja vieläkin pahemmin. Esimerkkinä olkoon Suomi. Ensinnäkin (eduskunta)vaalimenettely nostaa eduskuntaan hyväosaisia ja hyvätuloisia, tämä on tutkimuksin todistettu. Eduskunta siis koostuu hyväosaisten vähemmistöstä. Eduskunnassa poliittista vähemmistöä suojanneet määräenemmistösäädökset poistettiin, tiettävästi EU-jäsenyyden tieltä. Maan hallituksella on tänään niukkaakin niukempi enemmistö kansanedustajista, sekin kyseenalaisin perustein (siniset). Näennäisenemmistöä hallitus pitää kurissa monin menettelyin (ryhmäkuri, palkitsemiset, syrjäytys). Opposition näkemysten yli hallitus kävelee siekailematta. Työllisyyden ‘aktiivimalli’ on kuvaava esimerkki. Ehdoilla ja pakoilla kävellään milloin minkin vähemmistön yli, kunkin vuorollaan - tänään työttömiksi kutsuttujen. Liberaali demokratia on eliitin valtaa. Se ei siis ole edes enemmistön valtaa vaan suoraan vähemmistön valtaa.

Professori Vesa Kanniainen todisteli pari viikkoa sitten että demokratia on enemmistön diktatuuri. Mitäpä muuta se (nykyisellään) olisi. Anna-Liina Kauhasen väittämä (otsikko) on kevyttäkin kevyempi ja epätosi. Toinen toimittaja, Jan Erola sanoo Suomen Kuvalehdessä 22.12.2017 todenmukaisemmin: Demokratia pitää demokratisoida. ”Nykymallissa kansalaiset sivuutetaan päätöksenteosta, kuten aikanaan syrjäytettiin pienviljelijät, työläiset ja naiset.”


”Liberaali demokratia tarvitsee selvitäkseen valtioita” (Kauhanen)

Tämä on huima väite. Väite kertoo ajattelun jämähtämisestä, oleviin instituutioihin kiinnittymisestä. Tänään pysähtyneisyys realisoituu Espanjan ja Katalonian kiistassa. EU yrittää olla vakauden ja valtion turvaaja hyväveli-periatteella. Espanjasta irtautujat haluavat rakentaa elämänpuitteensa jollain toisella tavalla. Miksi oleva valtiorakenne (Espanja, EU) olisi juuri se oikea ja paras. Mikä tahansa poliittinen järjestelmä on hauras, toteaa myös Kauhanen itäisen Euroopan kokemuksiin viitaten. Historia eri pysähdy, ei edes Espanjassa. Ironista on, että Brysselin (ja EU:n) keskipisteessä, Brysselin Oikeuspalatsin ja Kuninkaanlinnan välissä on edellä mainittu ajatuksenvapauden puisto, jonka suurin patsas esittää belgialaisten taistelua Espanjaa vastaan 1500-luvulla. Tänään Katalonian Puigdemont on Espanjaa maanpaossa Brysselissä (pakolaisten historiaa tämäkin). Puiston keskeinen patsas pitäisikin tänään nimetä Katalonian vapauden ja Puigdemontin patsaaksi.


EU:sta liittovaltio ja turvallisuuskoneisto (Kauhanen)

Valtion ihailusta on lyhyt askel näkemykseen EU:sta liittovaltiona ja militaristisena turvallisuuskoneistona. HS-juttu ei mainitse EU:n demokratiavajetta. Kansalaiset se mainitsee ohimennen, mellakoijina, populismin uhreina tai suojan tarvitsijoina. Kuva EU:n tulevaisuudesta rakentuu ylätason instituutioiden varaan. Mihin jäävät Euroopan historian humanistiset juonteet ja paikalliset elämänmuodot?

HS:n kuva EU:n tulevaisuudesta on kylmä ja kalsea. Mutta kuten Kauhanen jutussaan sanoo: EU on paradoksi ja poikkeus ja se voi oikeasti hajota.

Se että suomalainen media- ja yliopistoälymystö ylistää Kauhasen juttua, ei ole helle pelkästään kunniaksi.

 

Anna-Liina Kauhasen kirjoitus Euroopan ja EU:n tulevaisuudesta. HS 31.12.2017.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"- Anu Koivunen: Kiinnostavaa analyysiä ... tulevaisuuden EU vakautta ja turvallisuutta ylläpitävä voimakoneisto?"

Eletäänkö me samassa Euroopassa?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

On aina syvästi järkyttävää kun törmää tällaisiin eurooppalaisuutta käsitteleviin kokonaisesityksiin, joissa ei mainita sanallakaan ainoatakaan eurooppalaisuuteen olemuksellisesti kuuluvaa asiaa.

Ei eidoksia, ei ideaoppia, ei ihmishahmoisia jumaluuksia, ei äännekirjoitusta ja euklidista geometriaa, ei retoriikkaa, pathosta, ethosta, logosta, ei syvyysperspektiivin ja ajantajun katoamista keskiajalla ja uudelleensyntyä renessanssissa, ei gotiikan vertikaalilinjoja, ei individualistista heräämistä, kartesiolaista Subjektia ja Objektivointia, ei empirismiä, luonnontieteitä, tekniikkaa ja teollisen hyvinvoinnin maailmanlaajaksi parissa viime vuosisadassa räjähtänyttä ekspansiota, ei muitakaan uuden ajan ajatteluehtoja, joiden raamina myös yksilöidentiteetin yhteisöprojektio, kielellis-kulttuurinen kansallisvaltio ja sille -- ja vain sille ominainen -- "edustuksellisuuden" kognitio ja demokratia kehittyivät.

On syvästi järkyttävää, että joku kirjoittaa Euroopasta pelkän päiväkohtaisen poliittiseen jakoon perustuvan käsitekorttipakan pohjalta. En tiedä mitä ajattelevan ihmisen pitäisi tällaisia HS-kirjoituksia yhä turhautuneempana kahlailleena ajatella tai tehdä. Katsoa twiiteistä ikään kuin varmuuden vuoksi kuinka muut yhtä pinnalliset nimileimaihmiset ovat kirjoittajan samean tonavan kuohuja kokeneet?

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

pieni asiavirhe....nyt korjattu

Kuvassa oleva patsas Berliinin Gendarmen-aukiolla (santarmi-aukiolla) esittää Schilleriä, ei Herderiä. Sinänsä tuo ei vaikuta kirjoituksen sanomaan. Niin Herder kuin Schillerkin edustivat eurooppalaisen humanismin virtausta...

Schiller kirjoitti Kirjeitä esteettisestä kasvatuksesta. Se kirja pitää antaa luettavaksi ja omaksuttavaksi Sanni Grahn-Laasoselle, opetus- ja kulttuuriministeriön kaikille virkahenkilöille mutta ennen kaikkea kulttuuri- ja Eurooppaministeri Sampo Terholle, tarvittaessa tukiopetuksen kera.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Euroopassa on ollut sisäistä pakolaisuutta, mutta niissä on pääosin lähdetty pakoon huonoa hallintoa tai jonkinlaista sortoa, mm. hugenotit.

Toisaalta Euroopasta on lähdetty Amerikkoihin. Puritaanit lähtivät Englannista ja saksalaisia on päätynyt Etelä-Amerikan niemen kärkeen Chileen, Argentiinaan, Paraguayhin ja Uruguayhin.

EU (kuin myös maahanmuutto) sisältyy Hesarin agendaan.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Toimittaja Tommi Nieminen on jäänyt mieleen komentaja Jarmo Lindbergin laajasta "fillarikenraali" henkilökuvasta HS:ssa, jossa komentaja ilmoitti sodan olevan tulossa - on ainakin tähän saakka tullut tuhannen vuoden aikana.

Ehkä tämä ote Timo Soinin plokista kuvaa miten toimittajat saadaan nöyriksi:

"Viime aikoina, jostakin syystä, olen muistanut lämmöllä Lipposen mainiota kommentointia. ” Minä keskustelen vaikka Kiinan keisarin kanssa, enkä kysy keneltäkään lupaa, enkä ole selitysvelvollinen etukäteen, enkä jälkikäteen.”

Kerta kiellon päälle.” Minä olen niitä harvoja henkilöitä Suomessa, jolla on edellytyksiä käydä tällaisia keskusteluja. Medioissa ei osata edes englantia, kun näitä käsitellään. ”

Valtiomiehen ajatonta viisautta. Retorista taitoa."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset