Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Suomesta puuttuu psykohistorian ja sosiaalipsykologian taju

  • Kuva 1. Niinsanottu huoltosuhde 1900 - 2060. Tilastokeskus.
    Kuva 1. Niinsanottu huoltosuhde 1900 - 2060. Tilastokeskus.
  • Kuva 2. Niinsanottujen työllisten osuus väestöstä 1987 - 2016. Tilastokeskus.
    Kuva 2. Niinsanottujen työllisten osuus väestöstä 1987 - 2016. Tilastokeskus.
  • Tuukka Pääkkönen: Näkymätön kansa (otteita). KU 12.1.2018.
    Tuukka Pääkkönen: Näkymätön kansa (otteita). KU 12.1.2018.

Suomalaiseliitin perustelut aktiivimallille kertoo psykohistorian tajun puuttumisesta. Vastaavaa tajun puutetta voidaan jäljittää historiassa askel askeleelta taaksepäin, aina vuoteen 1918 ja sitäkin kauemmas. Jäljitys on kuin kuvan lukua taaksepäin, inversiomatematiikkaa.

Oheisia kuvia 1 ja 2 aktiivimalliekonomistit pitävät vastaansanomattomina. Mitä kuvioista luetaan tai voidaan lukea?

Ekonomistien mukaan kuviot kertovat kuinka yhä pienenevä aktiivi-ihmisten joukko pitää yllä kasvavan tyhjillään elävien massan (vuoten 2060 saakka). Väestöstä ”työllisten” osuus näyttäisi nyt olevan hieman yli 40 %. Väestön enemmistö eli kolme viidesosaa on siis ylläpidettäviä. Työikäisiksi nimetyistä niinsanottuja ”työllisiä” on 68 % (kuuluisa työllisyysaste). Jotta (raha)talous ei romahda, on kansaa siirrettävä ylläpidettävistä ylläpitäjiin (kansansiirtoja on ennenkin nähty, Stalinit ja muut).

Lainaan tohtori Paul Jonker-Hoffrenia Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta:

”Aktiivimalli kuohuttaa, koska aktiivimalli riisuu työttömiltä toimijuutta - valtion voimalla pakotetaan tekemään jotain, missä ehkä ei ole järkeä... aktiivimalli on miltei perverssi tulkinta aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta.... työvoiman vapaa liikkuvuus kääntyy päälaelleen ja siitä tulee miltei velvoite (vertaa EU:n vapaa liikkuvuus - jk)... Aktiivimalli tavallaan alentaa ihmisen pelkäksi työvoimaksi.”

Olennaisin sana: toimijuus. Kuka määrittelee toimijuuden käsitteen ja sisällön? Aktiivimalli-ideologiassa toimijuus halveerataan yli puolelta väestöä. Heidän toimijuutensa ei ole yksi yhteen ekonomistisen ja rahataloudellisen työllisyys-käsitteen kanssa. Väestön ja ihmisten jyrkät jaot työllisiin ja ei-työllisiin on rahatalouden ideologinen vallankäyttömuoto ja rahatalouden byrokratiaa joka ei ole kestävää (oikea kestävyysvaje!). Myös Jonker-Hoffrenin mukaan kyseessä on vallankäyttö.

Ylläpidettävistä ja toimijuutta vailla olevista käytetään halveeraavaa kieltä. Halveeraus lie saanut alkunsa ekonomistien ammattikunnan liepeiltä kampanjana. Kampanja tartutettiin mediaan. Nyt jo Ylen toimittaja Maria Stenrooskin puhuu älämölöstä (aaumutv 18.1.). HS:n toimittaja Juha Akkanen käyttää sanoja poru ja häly (18.1.). Tulee mieleen Ilkka Kanervan muinaiset sanat että eduskuntaan ei pidä päästää hörhöjä.

Hörhöilyn ulossulkemista ja alasajoa käytettiin keinona 1990-luvun lamasta pelastumiseksi. Rahallisesti se näkyi mm. siinä että perusturva suhteessa muihin etuuksiin tai ansioihin romautettiin pysyvästi alemmalle tasolle. Työelämään levitettiin täysalistaminen (tulosohjaus, suoritusarviointi) ja sen myötä henkinen typistäminen ( = toimijuuden esto).

1980-luvulla ihailun kohteiksi nostettiin jukkakeiteleet, muut jupit sekä pääomaliikkeiden vapauttajat Suomen Pankista, Holkerista ja Koivistosta alkaen. Ihailun päätepiste oli 1990-luvun alun romahdus.

1960-luvun lopulla varsinkin ns. raivaajakansaa kohdeltiin äärettömän kylmästi, vailla pienintäkään sosiaalipsykologista ymmärrystä. Olen kuullut kuinka eräskin äiti hyppäsi kaivoon.

Sotien ajalta ja 1930-luvulta löytyisi vastaavaa tunnottomuutta mutta hypätään vuoteen 1918. Tiedekulman paneelissa 17.1. kerrottiin kuinka Helsingin valtuustoon ei 1918 saanut päästää ”osaamattomia”, ”kyvyttömiä”, ”kassanviejiä”, ”holtittomia”, ”kaikistako pitäisi huolehtia”, ”low people” (tänään: heikompi aines). Sodan ymmärtämiseksi tarvitaan psykohistoriaa, sanoi Samu Nyströn paneelissa.
 
Lainaan Tuukka Pääkköstä (KU 12.1.2018):

”Suomessa asuu näkymätön kansa, joka on pyristellyt valtioeliitin kuritettavana itsenäisyytemme alusta lähtien. Sisällissodan jälkimainingeissa kansaa tapatettiin estottomasti kostona eliitin pyrkimyksiä vastaan nousemisesta. Vapaussota on heidän henkisten jälkeläistensä käyttämä nimitys pienimuotoiselle kansanmurhalle. ... ‘Kapinoinut’ kansa menetti demokraattiset oikeutensa vuosikymmeniksi ja sai ne vasta toisen maailmansodan päätyttyä takaisin.” (kuva 3)

Voimaperäistä kieltä, mutta täyttä totta jokainen sana.

 

Paul Jonker-Hoffren: Aktiivimalli - perverssi tulkinta aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta?

Tuukka Pääkkönen: Näkymätön kansa. KU 12.1.2018.

Teemu Muhonen: Kommentti: Suomalaisista ei ole tullut työn karttelijoita - 3 kuvaa kertoo aktiivimallin oikean syyn. Taloussanomat 7.1.2018.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Työn loppuminen kehittyneistä yhteiskunnista on liian iso haaste niin numeerisia totuuksiaan ja tulkintojaan pyöritteleville kurkunleikkaajaekonomisteille kuin poliitikoille, joiden ammattitaito hupenee suggestiivisten kannatuspuheiden pitämiseen.

Yksi käyrä noiden kahden rinnalle voitaisiin lisätä -- se miltei viivotinsuora viiva, joka esittää valtakunnassa vuosittain tehtyjen työtuntien määrää. 90-luvun laman jälkeen se viiva todellakin näyttää totaalista työn kuolemaa. Selitykset sille miten BKT on samana aikana kasvanut melkein kolmikertaiseksi ontuvat.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Vuotta 1918 muistellaan korkealla taholla Kallion kirkossa, ja eduskunnassa, minkä ymmärtää muistaen kansanedustajien pitäneen juhlaistunnon tummiin puettuina ns.nobelisti Holmströmin luennon kunniaksi.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Työ ei maailmasta tekemällä lopu. Palkallinen työ kylläkin. Jos valtio ajaa järjestelmän siihen tilaan, että työ Suomessa ei kannata, niin palkallinen työ vähenee. Jos meillä olisi oma kelluva valuutta, niin jo se tekisi suomalaisesta työstä yksinkertaisella konstilla kannattavaa. Katsokaa miten Islanti nousi ja katsokaa miten Kreikka laskee. Mikä on syynä? Miten Suomi nousi 90-luvun alun lamasta? Omasla kelluvalla valuutalla. Poliittisen johdon tavoitteen mukaisesti Suomi piti ajaa EU:n ytimeen. Sinne päästiin. Kaikki hyvin, vai?

Tulee mieleen RUK:n ajoilta jossain tilaisuudessa puhumassa käyneen rehevän maalaisemännän näköinen alan asiantuntija, joka sanoi nuorista ja niiden avioiliitoista: "Ensin ne siihen hinkuu ja sitten ne siinä vinkuu".

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Tässä juuri katsellaan kuinka Kreikka laskee. Kreikan tapauksessa lasku näyttää olevan nousua:

http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249440-krei...

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Suomi kilpailee autojen kokoonpanijana Unkarin, Romanian, Tšekin ja Slovakian kanssa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset