Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Helsingin Sanomat ja Sauli Niinistö - Suomen johtavat populistit

Kärsivästä kansasta kertovan jutun keskelle HS laittaa kuvan jossa myhäilee Mooses, kärsivän kansan Armahtaja, Vapauttaja ja Pelastaja. Mooses johdattaa eksyneen kansan poikki autiomaan, yli virran.

Valhetta, valhetta kaikki on tyynni.

HS:n tarkoitusperä on ilmiselvä. Kun vaalipäivä on ohi, on puhekin ohi.

Kyse on Sauli Niinistön television vaalikeskustelussa heittämästä ehdotuksesta että asuntojen arvon laskusta kärsiviä voitaisiin tukea rahallisesti. Aina on ihmisiä jotka eivät ole selvillä eliittien tavoista ja sen takia haksahtavat tuollaisiin vaalitäkyihin.

Jos tällaisten täkyjen perusteella vaaleja ratkaistaan ja presidenttejä valitaan, niin valituksi tullut ei ansaitse luottamusta. Eheydestä on turha puhua.

Seuratkaa tvitteriä, facebookia, ekonomistien ja pankkiherrojen puheita. Joka ikinen päivä brotherukset, kärkkäiset ja vartiaiset todistelevat megatrendien vääjäämättömyyttä, kuinka varallisuus yhtäällä on nolla tai miinusmerkkinen mutta velat jää, kun taas toisaalla asuntojen hintojen ja vuokrien nousu on ‘tavanomaiset’ 3 tai 5 % vuodessa. On tapahtumassa massiivinen ihmisten uusjako.

Sijoittajavastuu, sillähän Eurooppaa piti johdattaa ja pelastaa, Urpilaisesta alkaen. Aivan, myös Aalto-yliopiston ja Suomen Akatemian tutkija (huom: akatemiatutkija) Elias Oikarinen löytää sanan sijoittajavastuu. Tottahan vuosikymmenten mittaan itselleen kodin rakentaneissa on niitäkin jotka ovat mieltäneet tekonsa ”sijoituksena”. Mutta valtaosa on taivaan lintuja, viattomia pesän rakentajia.

Tuettiinko 1990-luvun lamassa velkoihin, konkursseihin ja itsemurhiin ajautuneita julkisella rahalla? Tuettiinko kahden asunnon loukkuun joutuneita julkisella rahalla? Tuskin. Sen sijaan heitä pilkattiin, ivattiin ja väheksyttiin. Oma vika, sanoivat Helsingin herrat (omasta esimiehestäni alkaen).

Samaa sarjaa on nyt Sauli Niinistön vaalitäky. Katteetonta, valheellista puhetta. Katteetonta ainakin siinä mielessä että asiaa ei ole millään tavalla selvitetty eikä pohjustettu missään muualla. Onko hallitus esittänyt? Onko eduskunta päättänyt? Onko lausuntoja pyydetty? Ovatko ekonomistit antaneet siunauksensa? Ei mitään näistä, eikä tule. Te kaiken tietävät faktantarkastajat, missä te nyt olette? Vaalipuheissa ja mediassa (HS, Yle ym) on harhauttavaa puhetta ja te, faktantarkastajat, olette hiljaa ja itseenne tyytyväisiä.

Kuinka uskottavaa on sekään kun ekonomistit, Hypon Brotheruksesta ja Akatemian Oikarisesta alkaen tarjoavat jatkolääkkeeksi samaa millä varallisuuden jättimäiset siirrot on (välillisesti, epäsuorasti) aikaansaatettu. Pitää rakentaa entistä enemmän, siis keskuksiin. Yhteiskunnan syvärakenteiden, elinkeinojen kannalta asunnot ja asuminen ovat pintahömppää, mutta valtaeliiteille näppärä ohjausväline ja orjuuttamiskeino (yksittäiselle ihmiselle asunto voi olla elämän ja kuoleman kysymys).

On tuomittavaa että viime hetken vaalikeskustelussa Sauli Niinistön ja HS:n lailla varallisuusmenetyksiä ja asuntopeliä käytetään kevyenä, epäuskottavana, katteettomana heittona, täkynä, jollaiseen joku aina erehtyy uskomaan.

Helsingin Sanomien populismista (”laadusta”) voisi muutoinkin poimia esimerkkejä joka ikinen päivä. Paavo Raution kolumnissa 25.1. Ranskan Macronia uhkaa ’populistinen äärivasemmisto’ ja ’populistinen äärioikeisto’ kun taas Macronin ajamat asiat ovat ‘maan kaipaamia’ ja niiden läpisaamiseksi johtajien on on ‘taiteiltava’, ‘pelailtava’, ‘käytävä kauppaa’, ‘sisäpoliittista vaihtokauppaa’, ‘annettava kuva’. Eikö ’kuvan anto’ ole populismia? Macronin ja Niinistön kohdalla se esitetään poliittisena johtajuutena.

Katsokaa HS:n tarjoamaa kuvaa tänään 27.1. sivulla A 14. Mooses myhäilee puolen sivun laajuisena ja antaa lupauksia joihin kenenkään ei pidä uskoa. Onko Niinistöstä Trumpiksi? Trump kai yrittää ajaa läpi lupauksiaan (esim. verouudistus). Pitääkö Sauli Niinistö sisäpoliittisen lupauksensa tuesta asuntojen arvon laskusta kärsiville - tätä voimme joutua seuraamaan tulevat kuusi vuotta.

Mutta hei ... eihän sisäpolitiikan pitänyt kuulua presidentin tehtäviin. Näinhän ehdokas Niinistö vakuuttamalla vakuuttaa. Oli murheissaan kun presidentistä vaaditaan sisäpoliittista vallankäyttäjää, jollaista Euroopasta ei löydy, ei edes Turkista.  
 

LISÄYS klo 11.50:
Jopa Heikki Pursiainen, Liberan johtaja aiemmin, nyt Mustreadin vetäjä, sanoo twitterissään, että presidentti Niinistön puheet ovat vastuuttomia viitaten samaan HS-juttuun mistä yllä puhun!!!

https://twitter.com/pursiain

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Suomen itsenäisyyden 100 - vuotisjuhlista jäi vaikutelma sisään ja ulossulkevasta, narsistisesta, järjestemästä, jonka sotilaallisen ja ureheilukilpailullisen kuvaston ajateltiin edustavan koko kansakunnan tuntoja.

Samantapaisia vaikutelmia voi tunnistaa nyt käynnissä olevassa presidentinvaalikampaniassa. Ehdokkaat edustavat valmiiksi muotoiltua suljettua järjestelmää, johon ei voi vaikuttaa?

Ekhokin yritti saada rakkautta tunnottomalta Narkissokselta, mutta hänen äänensä kaikui tyhjyyteen.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Hyvin sanottu, Liisa Polameri.

Esim. linnanjuhlien jälkeisenä päivänä eduskunnassa Petteri Orpo ja muut puhuivat, kuinka "juuri eilenhän me kaikki yhdessä juhlimme Suomen yhteistä menestystarinaa". Ketkä me? KETKÄ ME?

Muistaakseni kirjassa 'Miksi maat kaatuvat' (vai oliko se Niall Fergusonin kirjassa) tutkaillaan miksi historian kuluessa jotkut maat (valtiot) ovat joko kauan kestäneet tai nopeasti kaatuneet. Perusulottuvuutena on se, kuinka sisäänottavia tai ulossulkevia ovat yhteiskunnan ja valtion instituutiot. Suomessa on kautta vuosikymmenten (kautta "menestystarinan") ollut ja on suuria kansanosia, jotka on väheksyen ja pilkaten suljettu ulos.

Viimeisin ulossulkemisen tapa on työllisyyspolitiikan ns. aktiivimalli. Olennaista siinä on se että jotkut ovat kontrollin kohteita, valvottavia, kytättäviä, rangaistavia, varoitettavia (SAK), 'kannustettavia', pakotettavia.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Jatkuva kasvu on täysi mahdottomuus. Moni tietääkin, kuinka suuri olisi Juudas Iskariotin omaisten omaisuus kultaharkoiksi muutettuna tänä päivänä, jos Juudas olisi ennen itsemurhaansa tallentanut 30 hopearahaansa pankkiin ja yksikään omaisista ei olisi kyseisiin verirahoihin kajonnut ja pankilla olisi ollut varaa maksaa kaikki korot (3-5 % vuodessa)?

Niinistö ajoi suoraan toimittajan huolellisesti polulle asettamaan miinaan. Kysymyksestä puhtaimmat paperit sai Torvalds oikeansuuntaisella Salo-vastauksellaan.

Itse en pidä Niinistön puheita taloudellisesta tukemisesta realistisina etenkään suurten taloudellisten taantumien uhreille. En pidä Niinistön hyväätarkoittavaa tavoitetta kannatettavana paikallisissakaan tehtaan sulkemisissa. Ei verovaroin tarvitse taata korpirakentamista ja ihmisten optimismia tulevaisuuden suunnitelmia.

Talous ei oikeasti kasva, kasvu tapahtuu ainoastaan omaisuussiirtoina. Joku luopuu omaisuuden arvosta toisen hyväksi. Jotta pääkaupunkiseudun talous voi kasvaa, toisen alueen on luovuttettava omaisuutta pääkaupunkiseudun hyväksi.

Ja vastaus ensimmäiseen kysymykseeni: Kilon kultaharkoiksi muutettuna Iskariotin verirahat 5%:n korolla olisivat nyt, 1980 vuoden jälkeen, 2,57*10^35 kultaharkkoa. Harkkojen tilavuus vastaa enemmän kuin yhdeksän maapallon tilavuutta.
Kolmen prosentin korolla harkkojen tilavuus olisi sen sijaan vaivaiset 4,2 miljoonaa km3. Maapallon pinnalle tasaisesti aseteltuna tämä kultamäärä toisi 8 metriä korkean kultauksen.

Laskelma osoittaa, ettei jatkuvalle kasvulle ole edellytyksiä. Tulon tasaukset muutamien satojen vuosien välein (sodat&vallankumoukset) tasoittavat kertymiä, joten lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä kasvua näyttää tapahtuvan ja voimme laskea korkoa korolle. Jos otamme tarpeeksi pitkän aikavälin (esim. 10 000 vuotta), todellista aineellista kasvua ei synny yhtään. Henkisen pääoman kasvu sen sijaan ei lopu ennen ihmislajin sukupuuttoa.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Myös Kai Niemeläisellä hyvä kommentti, nostaa esiin hyvänlaisia kysymyksiä, vaikkakin laveahkosti ja varmaan joku tiukka tiedemies ("vakavasti otettava ekonomisti" kuten Antti Suvanto sanoo) ylimielisesti naurahtaisi.

Aineellisen näkökulman (omaisuussiirrot) rinnalle ottaisin toimijuus -näkökulman. Toimijuudessa, toimijuuden mahdollisuudessa, sen puuttumisessa toteutuu räikeimmin väestön ja yhteiskunnan jakautuminen (nykyaikainen luokkajako). Suomessakin sadoilta tuhansilta, itse asiassa miljoonilta ihmisiltä on riistetty toimijuus. Riistetyn toimijuuden peitenimiksi on kehitelty kaikenlaisia hämäyssanoja: hyvinvointi, työvoima, kuluttaja, passiiviväestö, äänestäjä, eläkeläinen, hoivattavat jne.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Olet toki oikeassa.
Itse asiassa näen niin, että omaisuussiirtojen tuottamiseksi tarvitaan toimijuuden romuttumista - ja itseasiassa kuvaamaasi aktiivista romuttamista. Jos toimijuutta ylläpidettäisiin, tuloerojen kasvulle ei olisi samassa mittakaavassa edellytyksiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset