Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Epäluottamuksen tori - senaatin tori

  • Eugen Schauman PAMautti Bobrikovin. (kuva 1)
    Eugen Schauman PAMautti Bobrikovin. (kuva 1)
  • 75 tyhjää ikkunaa. (kuva 2)
    75 tyhjää ikkunaa. (kuva 2)
  • Varmistus. (kuva 3)
    Varmistus. (kuva 3)
  • Ämpäriin ei tipu. (kuva 4)
    Ämpäriin ei tipu. (kuva 4)
  • Katoavaiset: tsaarinvalta ja SAK. (kuva 5)
    Katoavaiset: tsaarinvalta ja SAK. (kuva 5)
  • Ihmisten on tehtävä se itse.
    Ihmisten on tehtävä se itse.

Pylväikön sisuksissa on portaikko jossa Eugen Schauman vuonna 1904 PAMautti hengiltä Venäjän Bobrikovin (kuva 1). PAM. Tänään Bobrikovin tehtäväkuvaa jatkaa Martti Hetemäki. Liekö sattumaa että aikanaan Eugen Schauman ja nyt kansalaisaloitteen käynnistänyt  Martin-Eric Racine asuvat samoilla nurkilla, kävelyetäisyydellä senaatista.

Senaatin, nykyään VM:n talossa on torin suuntaan 75 ikkunaa (kuva 2). Pakko oli uskoa: yhdessäkään ikkunassa ei näkynyt ainoatakaan virkailijaa joka olisi uteliaana tutkaillut torin kylttejä ja väkeä. Ainoa elonmerkki oli pääovella seisova vahtimestari varmistamassa ettei torin väki rynni senaattiin (kuva 3). Enemmän kansaa olisi hyödyttänyt se, jos finanssivirkailijat olisivat tutkailleet mielenosoittajien kylttejä sen sijaan että äheltävät kestävyyksiensä vajeita. Mutta lähettihän tsaarikin asemiehet torille.

Kun Engelin piirtämä Senaatin talo valmistui louhikkoiseen maastoon 1822, kansan heikompi aines pyörtyili. Heille näky oli niin uskomaton. Sittemmin senaatin tori on todistanut luottamuksen täystuhosta kansakunnan keskuudessa. 16.5.1918 valkoinen paraati kärjessään Mannerheim ratsun selässä korskeana marssi Esplanadia pitkin torille. Täsmälleen samaan aikaan kymmeniä tuhansia ihmisiä teloitettiin ympäri maata ja kuoli vankileireillä. Seppo Rustaniuksen elokuvassa kerrotaan kuinka siviiliväestön paetessa Lahden suuntaan tien varressa oli puuhun alastomana sidottu ja puuta vasten ammuttu nuori nainen. ”Vankeja ei oteta vaan on ammuttava paikan päällä”, oli Mannerheimin käsky. Miksi Kemijärvellä teloitukset eivät ole vieläkään alkaneet, tuli käsky ylhäältä. Käskyn tultua teloitettiin ensimmäiseksi neljän pienen tytön nuori isä. Lensi kuin torakka, kehui vaimolleen teloituksia johtanut Erik Grotenfelt. Joulukuussa 1918 Svinhufvud lupasi, ettei teloittajia syytetä mistään.

Tällaista oli luottamus vuonna 1918. Ja jälleen tänään 2018.

Valtion ja kansalaisen suhde muuttuu vainoharhaiseksi, sanoo Mona Vammelvuo Yle-kolumnissaan. Kansalainen rämpii suossa. Työttömistä tehdään luonneanalyysejä. Aallon practice-professori Pekka Mattila puhuu ”kaikkein veltoimmista”. ”Kaikki punikkien pennut on tapettava”, huusi kartanonherra orpotytölle sisällissodan jälkeen (näin kertoo Rustaniuksen dokumentti).

Älyllinen kysymys kuuluu: rakennetaanko elämää finanssien lähtökohdasta (VM, Hetemäki, hallitus) vai ihmisten omaehtoista toimintaa, tietämystä ja sivistystä pohjustaen. Nähdäänkö ihmiset valvottavina ja ojennettavina velttoilijoina  ja pelkkinä työn tarjoajina vai rakentuuko luottamus alhaalta. ”Työmarkkinoiden joustavuutta” tyrkytetään nyt ylhäältä epäluulolla, ivalla ja kurilla. 100 vuoden kierros palaa alkuun.

Kuva 4: Ämpäriin ei tipu. Kuuntele Irwinin laulu.

Kuva 5: Kaksi katoavaa, tsaarinvalta ja SAK. Kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi lähti yksittäisistä työttömistä. Heitä tuskin kiiteltiin SAK:n toritilaisuudessa. Sen sijaan työmarkkinajohtajat, ainakin Eloranta pitivät taktiikkakokouksen Juha Sipilän kanssa toritapahtuman aamuna. Sovittiin sitä ja sovittiin tätä. Uskooko joku heidän puheitaan, myöskään torilla.

Kuva-arvoitus: etsi kuvista sen ammattiliiton kyltti ja silloinen puheenjohtaja, joka ensimmäisenä hyväksyi julkisen sektorin lomarahojen leikkauksen.


Mona Vammelvuo: Aktivointi ja valvonta kertoo, ettei valtio enää luota ihmiseen. Yle-kolumni 1.2.2018.
 

Dokumenttielokuvien päivillä 3.-4.2.2018 esitetyt elokuvat:

Seppo Rustanius: Sotapapit
Rustanius: Punaorvot valkoisessa Suomessa
Rustanius: Punaiset esiliinat
Rustanius: Uhrit
Sini Järnström: Hilja, punaisen tyttö
Kaisa Salmi: Veripelto
Reino Palmroth: Sama kaiku on askelten

Irwin Goodman: Ämpäriin ei huku.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Varalta pieni täsmennys:

Kuva-arvoitus jäi puolittaiseksi, samalla vaikeutui. Lomarahaleikkauksen ensimmäisenä hyväksyneen ammattiliiton kyltti ei näköjään jäänytkään noihin kuviin mukaan. Mutta liiton silloinen puheenjohtaja näkyy.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Näkyikö takiaiskansan edustaja Timo Soinia torilla?

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Ei ollut Soini. (Eilen vilahti tieto että Soini olisi haastattelussa esittänyt ilkeitä kommentteja tästä asiasta. En sitä lukenut koska miksi sellaiseen aikaansa tuhlaisi.)

Jarkko Eloranta ja Juha Sipilä olivat kai sopineet että hallituksen edustajat eivät torille tule. Traktorimarssiin aiemmin ministereitä marssi jonoksi asti.

Sinisistä oli joku (kuka ihme se olikaan, ei jäänyt edes mieleen) paikalla yhtenä kuudesta pyydetystä puolueiden ihmisistä. Nämä puolueiden ihmiset arvottiin (?) kolmeksi pariksi ja pantiin väittelemään kahdestaan lavalla. Niitä väittelyitä ei juurikaan jaksanut kuunnella eikä myöskään kuullut. Mitä uutta niissä muka olisi tullut. Miksi ylipäänsä tilaisuuden ohjelma piti rakentaa ja sitoa samojen ylätason (eliitin) henkilöiden varaan! Touko Aallon väitelmät (se vähä mitä niistä kuulin) vaikutti tyypilliseltä suosion kalastelulta. Valokuvassa myöhemmin Touko Aalto, Antti Rinne ja Li Anderson kaulailevat toisiaan maireimmista mairein hymy naamallaan. Hommasta tuli mieleen television viihdeshowt, milteipä Putouksesta alkaen. Tämä aihepiiri (aktiivimalli, ihmisen suhde valtioon ja talouteen) kaipaa tiedelähtöisempää, sosiaaliherkkää analyysiä eikä sekunttipohjaista show-väittelyä.

Jarkko Eloranta puhui kahdesti. Hänet nähdessäni minut valtaa aina suuri epäuskon tunne, koska nimenomaan hänen johtamansa JHL kiirehti ensimmäisenä hyväksymään julkisen sektorin lomarahaleikkauksen. Liekö keskittyvän ay-liikkeen johtopaikkoja ollut juuri silloin jaossa.

Sosiaaliherkistä ja tiedelähtöisemmistä kirjoitelmista voi esimerkkeinä mainita Paul Jonker-Hoffrenin (Tampereen Yo, työelämätutkimus), Eeva Luhtakallion (Tampereen Yo) ja Mona Mannevuon Yle-kolumnin. Olisipa ollut mukava kuulla heidän puheitaan torilla.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Uudissana "takiaiskansa" tarkoittaa samaa kuin "kansalla on apina selässä".

Ne tekevät siis sen itse! Keksivät sanoja jolloin paljastuu rakenteita.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Olisikohan Kahelinin kuvailemilla Elorannalla & kmpneilla ongelmana sama jota Y.Kallinen kuvaili aikanaan virkasosialismiksi. Työväenaatteen puolesta palkkatyötä tekeville virka ja siihen liittyvät kehitysnäkymät alkavat olla rakkaampia kuin aate itse.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kahelin havannoi VM:n virkailijoiden puuttuneet seuraamasta torilla tapaamista. Sen on todellakin valitettavaa. Toivottavasti mekkala kuitenkin kuului ja havainnoitiin pääkonttorissa Eteläranta 10:ssä. Sieltä toki ohjeet ja oorderit kulkevat hallinnolliselle osastolle ja sen toimeenpanevaan komiteaan Snellmaninkatu 1:en.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset