Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Tampereen yliopistotaistelu - vastassa Makarow, Lehikoinen, Turunen

  • Makarow: Yliopistoreformi 2010.
    Makarow: Yliopistoreformi 2010.
  • Makarow: Yliopistoreformi 2018. Tampere Flagship.
    Makarow: Yliopistoreformi 2018. Tampere Flagship.
  • Timo Miettisen tutkimusaihe. - Tällaista tieteen on oltava.
    Timo Miettisen tutkimusaihe. - Tällaista tieteen on oltava.

Sähkövalo Pohjolaan syttyi Tampereella 1882. Tänään Tampereella taistellaan tieteen valosta, valon sammumista vastaan. Taistelua johtaa Tampereen yliopisto.

1960-luvun lopulla taisteltiin juuri samasta asiasta kuin tänään: yliopiston sisäinen demokratia ja yliopiston rooli kansalaisille. Tampereen taisteluilla onkin 50 vuoden tasavälijatkumo: 1918, 1968, 2018. Paikka on ollut joka kerta sama: Kalevankangas. Jälleen Kaleva palaa. Tänään tykistötulittajia ovat marjamakarowit, anitalehikoiset, jormaturuset, OKM, valtio, elinkeinoelämä, Teknologiateollisuus. 

 

Mielivallan kymmenvuotiskausi
 

Vuoden 2010 yliopistolain valmistelusta alkaen Suomen korkeakoulupolitiikka on ollut eliittien mielivaltaa. Onko oikein puhua tänään yliopistoista? Enemmänkin ne ovat teknikkokouluja tai ideologiaopistoja. Kuuntelin Harri Meliniä, Tampereen vararehtoria. Yliopisto integroituu tekniikan ja elinkeinoelämän kanssa, hän valisti. Yliopiston roolina on edesauttaa vaikkapa sitä, että rakennusfirmat saavat rakentaa Tampereen savipeltoja. Siinä tieteen globaali huippu a’ la Tampere.

 

Elinkeinoelämän apologeettien erioikeudet


Marja Makarow kehuu, kuinka ensin Aalto, nyt Tampere3 on korkeakoulupolitiikan lippulaiva (kuvat). Mitä on Aalto tänään: täynnä työelämäprofessoreja, professor of practice. 2016 heitä oli jo yli 50 (linkki). Elinkeinoelämän ylipalkkaisille johtajille ja eläkeläisille Síxten Korkmanista, Anne Brunilasta, Pekka Mattilasta, Soininvaarasta (Economicum) alkaen järjestetään komeat nimikkeet, työhuoneet ja lisätulot. Työelämäprofessori Pekka Mattilan tieteellinen päälöytö on ”kaikkein veltoimmat työttömät”.

Eikö meillä muilla, tieteen intohimoharrastajilla, työttömillä, veltoilla, eläkeläisillä ole samanlainen oikeus saada yliopistolta työhuone, oppituoli ja tuplapalkka? Miksi vain elinkeinoelämän apologeetoilla on oikeus sellaiseen? ”Aalto on suuri menestys”, kehuu Makarow.

Meidät on ajettu sivuun, syrjäytetty. Yliopistojen ryöväyspolitiikka etenee vaihe vaiheelta. Juuri nyt flagshippinä on Tampere3. Mikä on seuraava? Kuka arvaa? Minun arvaukseni on Helsingin yliopisto.

 

Mikä on seuraava flagship?


Helsingin yliopistoa valmistellaan aaltokakkoseksi tai tamperekakkoseksi. Paljolti se sitä jo onkin. Lähemmä 1000 ihmisen ulosheitto tai sillä uhkailu ei ollut satunnainen teko eikä säästötoimi. Sipilän hallitus, OKM, yliopiston johto, rehtori Jukka Kola ovat pelolla johtamisen takana yhteistuumin. Ulosheiton tehtävä oli muokata henkistä ilmapiiriä. Yliopistoväkeen istutettiin alistuminen ja pelko. Jäljelle jäänyt tutkijakunta kilttiytyy, vaikenee, vetäytyy, tutkii mitä käsketään ja - mikä hirveintä - osa heistä kääntää tuskansa heikompia kohtaan, eristäytyy akateemisuuteen, ”tieteelliseen laatuun”, hyökkäilee tiedeyhteisöönsä kuulumattomia vastaan, väheksyy ja ivailee vähäymmärteistä kansaa. Tutkijakuntaan kehittyy Tukholma-syndrooma, rakastuminen kaappaajaansa. Yhtä hyvin voi puhua lahjotuksi antautumisesta. Vihan kääntämisestä heikompia kohtaan olkoon esimerkkinä Kari Enqvistin silmitön herjaus sosiaalista mediaa kohtaan (linkki).

 

Poliittisesti ohjailtu tiede - Strategisen tutkimuksen neuvosto STN


Pelottelemalla ja alistamalla yliopistoväki saadaan tutkimaan - tai olemaan tutkimatta - täsmälleen sitä mitä eliitit haluaa. Vapaan tieteen korvaa poliittisesti ohjailtu tiede ( = perustuslakirikos). Sosiaalitieteissä poliittinen ohjailu on saanut järkyttävät mitat. Ohjailun järein elin tällä hetkellä on STN (Strategisen tutkimuksen neuvosto). On muitakin, valtioneuvoston TEASia, Kulttuurirahaston tieto-ohjausta, Koneen säätiötä ym. ym. ym.

Kun yliopiston rahoitusta leikattiin, tutkijat joutuivat kerjuulle kuin nälkäiset 1860-luvun nälkävuosina. Helsingin, Turun, Tampereenkaan yliopistoista tuskin löydät enää yhteiskunta-alan tutkimusta jonka sisältöä vaikuttavuuksineen, vuorovaikutuksineen, tuloksineen, helsinkidemoksineen ei määrittelisi STN. STN:n idean taisi muuten kehitellä Sixten Korkman.

 

Kallojen mittauksen paluu


STN-ohjatut tutkimukset penkovat ja vahtaavat ihmisten käyttäytymistä, määrittelevät ihmisyyttä ulkoa, ovat loukkaavia kuin saamelaisten kallojen mittaus aiemmin. STN-ohjattujen tutkimusten lähtökohta on valtiointressi, valtioneuvoston, poliittisen johdon halut, tarpeet ja intressit. Niissä tutkitaan kansalaisten kuplia ja kuiluja (bibu-hanke), tunnekäyttäytymistä (affekteja), populismia (mutta ei eliitin omaa populismia), toimeliaisuutta tai sen puutetta (Juho Saari, VN-hanke), työhaluttomuutta ja pakkokeinoja, poliitikkojen puhetaitoa, retorista vaikuttamista, politiikkaa pelinä, pintafaktoja. Meidät leimataan ymmärtämättömiksi, populisteiksi, rottalaumaksi (Enqvist), ties miksi.

Pohjimmiltaan kyseessä on eliittien halu valvoa kansalaisia, tietää ja ennakoida miten kansalaiset milloinkin käyttäytyvät. Tällainen ”tiede” on ala-arvoista, tuomittavaa epätiedettä. Tätä ovat nyky-yliopistot täynnä, Helsinki, Turku, varmaan jo Tamperekin. Nämä ”tutkijat” pitävät hankkeittensa aloitus,- lopetus- ja väliseminaareja päivät pääksytysten, ihastelevat toistensa nokkelia sanontoja. Tämän päivän sosiaalitiede on tyhjäkäyntiä ja pahempaa, parempi olisi kun jättäisivät tekemättä, kuilumme ja kuplamme tutkimatta.

 

Liisa Laakso on myönteinen poikkeus


Seuraan nykyään päätyökseni yliopistojen ja tieteen tapahtumia. Se on järkyttävää seurattavaa. Esimerkiksi HY:n rehtori Jukka Kolan puheet ovat sietämättömiä, ympäripyöreää pehmolässyä samaan aikaan kun 1000 ihmistä pakkaa tavaroitaan. Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso on juuri nyt myönteinen poikkeus. Hän on noussut puolustamaan yliopistodemokratiaa. Milloin edellisen kerran on nähty tällaista Suomessa? 1960-luvun lopulla opetusministeri Johannes Virolainen lupasi henkilö- ja ääniperiaatteen yliopistoihin, mukaanluettuna opiskelijat. Tänään Grahn-Laasonen ja lehikoiset myyvät yliopistot EK:n Jyri Häkämiehelle (Lappeenranta), Varman Risto Murrolle (Oulu), Nokian Jorma Ollilalle (HY aiemmin), Nordean Aki Kangasharjulle (Jyväskylä), Demoksen Tuuli Kaskiselle (Turku) jne. jne.

Katsokaa Marja Makarowin kuviota jonka hän esitti Valion tilaisuudessa 30.1.2018. Miten hän kuvaa yliopiston hallintoa (governance): ulkopuoliset jäsenet, strategia, pitkän tähtäimen päätökset, rehtori. Yliopistojen sisäistä väkeä Makarow ei muista olevan olemassakaan. ”Ulkopuoliset” tarkoittaa häkämiehiä, lylyjä, murtoja. Yliopistojen kaappaus sementoidaan hallinnon keskitettyyn rajattomaan valtaan. Rehtori on tärkeä linkittäjä, siksi Tampereen Korkeakoulusäätiö kiirehtii valitsemaan uuden rehtorin vaikka laittomin menettelyin. Valta ei tunne rajoja, ei lakejakaan.


Mitä olisi sykäyttävä tiede?


Tieteen sfääreissä liikkuessa törmää harvakseltaan älyn välähdykseen. Helsingin yliopistolla Timo Miettinen on muotoillut hankkeen Järjen rajoja etsimässä - eurooppalaisen universalismin kriisi 1900-luvulla (kuva ohessa). Miksi rationaalisuus, yleispätevä järki mureni Euroopassa, sen filosofiassa ja aatehistoriassa 1900-luvun alkupuolella. Loistava kysymys ja teema. Tällainen pitää yliopiston olla.

Prof. Anna-Liisa Laine sanoi Suomalaisessa Tiedeakatemiassa 13.11.2017, että Suomessa tehdään nyt tiedepolitiikkaa todella kovalla kädellä. Tutkimusta ohjataan epärealistisin, jopa naivein perustein. Käsitys tieteestä prosessina hämärtyy. Tulosten soveltuvuutta liioitellaan. Haetaan sankaritarinoita, lottovoittoja, nopeita ratkaisuja. Tutkimushankkeilta vaaditaan välitöntä vaikuttavuutta. Puhe tieteen vaikuttavuudesta on hylättävä, sanoi Laine.

Tuollaista on tieteen oltava. Tieteilijä asettaa kysymyksensä itse, etsiytyy syvälle, perusteisiin, ideoiden ja olosuhteiden syövereihin, havaitsee rottaakin pienemmän, huokuu älyllistä ja sosiaalista mielenlaatua. Hyvä tieteilijä ei kuuntele Elinkeinoelämän Keskusliiton intressejä, ei Jorma Turusta, ei Marja Makarowia, ei Anita Lehikoista, ei Sipilän hallitusta.

Nykyinen puhe tieteen ja yliopiston vaikuttavuudesta on harhauttavaa peitepuhetta. Vaikuttavuus kenen hyväksi? Tampereen savipellon rakentajan? Meidän, torppien poikien ahdistukset eivät makaroweja kiinnosta.

Ei epäilystäkään, etteikö syvälle uppovat teemat (Miettinen), rehellinen tiedenäkemys (Laine) tai yhteiskunnan rakenteiden analyysi muustakin kuin markkinointiperspektiivistä katoaisi Tampereen teknikkoyliopistosta. Näin ei saa käydä. On aika taistella. Taistella tieteen ja valon puolesta.

 

Tarkoin ohjelmoitu hyökkäys


Tampere3 -hanke on tarkoin ohjelmoitu hyökkäys sosiaalisesti syventävää yliopistotutkimusta ja korkeamman tason yliopistoa vastaan, tieteen alentamista merkonimitasolle. Jos he hyökkäyksessään hetkellisesti onnistuvat, niin taistelu jatkuu, jatkuu vuosien ja vuosikymmenten ajan, seuraavat 50 vuotta.

Voitte päättää kokouksessanne 10.2.2018 mitä tahansa, mutta taistelu ei pääty.

Mielikuvituksen, ideoiden ja tiedon aseita on haalittava leveällä rintamalla. Poimin yhden esimerkin, Riikka Haapalaisen tuoreen väitöskirjan Utopioiden arkipäivää (linkki). Riikka pohtii osallistavaa taidetta ja käyttää yhtenä esimerkkinä Copenhagen Free Universityä. Tai pitäisikö mennä Humboldtin veljeksiin asti, tai Pariisin yliopistokapinoihin 1200- ja jälleen 1900-luvuilla. Tampereen opiskelijoiden kylteissä huomasin sanan Sivistysyliopisto.

Mikä muuten on aikamme naurettavin sana? Se on ‘sivistystyönantaja’.


Yliopiston olemassaolon perusta ja yliopiston olemus


Yliopiston olemassaolon pitää rakentua yhteiskunnan, kansalaisten varaan. Vuosikymmenten ajan perustana on ollut valtiollinen omistus ja rahoitus. Kansalaisperustan välttämätön elementti on demokraattinen sisäänpääsy yliopistoihin sekä yliopistoyhteisön sisäinen osallisuus. Tampereella näiden elementtien rippeetkin ollaan nyt tuhoamassa. Jo yliopistolailla 2010 murennettiin yliopistoyhteisön sisäinen demokratia. Valtion rooli muuntui elinkeinoelämän tarpeista kimmokkeensa saavaksi piilo-ohjaukseksi: tulossopimukset, OKM, yliopistojen hallitukset. Kaikki tämä verhoiltiin harhauttavaksi puheeksi yliopistojen autonomiasta. Suomessa kansaa ja eduskuntaa johdetaan harhauttavalla retoriikalla.

Laittomaksi koettavaa on se että yliopistoja omistavat ja valtaa yliopistoissa käyttävät etujärjestöt, työmarkkinajärjestöt ja poliittiset järjestöt. Tampereella näitä ovat mm. Teknologiateollisuus, SAK, Tekniikan Akateemiset, YKA, kauppakamari, Kauppaseura, Kaupan liitto, Suomalainen Klubi, Erkon säätiö, Tannerin Säätiö (linkki).

Esimerkiksi Tannerin Säätiö tai Suomalainen Klubi, mitä helvettiä tällaiset kuuluu yliopiston omistajiksi ja strategian sanelijaksi (edes välillisesti). Entä SAK ja muut korporaatiot? Yliopiston siis omistaakin ay-liike, SAK, YKA, TA ja muut. Tämän hullumpaa ja tuomittavampaa ei maailmassa kukaan kykene keksimään. Kun tätä vertaa siihen, millaiseksi yliopiston olemus on vuosikymmenten ajan mielletty - vapaa tiede, älyllinen vapaus, demokraattinen omistus ja sisäinen osallisuus - niin päätelmä on vain yksi: tilanne on totaalisen laittomaksi koettava. Alkakoon taistelu. Taistelu yliopistokaappausta vastaan, tulkoon sota, tulkoon sisällissota, jatkukoon Tampereen taistelu, se mikä vuonna 1918 päättyi valkoisten tykkituleen ja Tampereen liekkeihin, Keskustorin kymmentuhantiseen vankijoukkoon, tyttöjen kuolemiin Tampereen Teatterissa ja Raatihuoneella.

Vain ruumiini yli.

 

Epäasiallinen ja laiton uhkailu, ministerin oikeus jatkaa


Rehtori Liisa Laakso on sanonut OKM:n taholta nyt tullutta uhkailua epäasialliseksi. Lehtitietojen mukaan asiassa harkitaan kääntymistä oikeuskanslerin puoleen. Parisen vuotta sitten Ylen uutinen kertoi ministeri Grahn-Laasosen uhkailleen tulevien vuosien valtion rahoituksen supistamisella ellei Tampere3 -hanke etene. Ymmärrykseni mukaan se oli laitonta uhkailua. Voiko sellaiseen syyllistynyt jatkaa ministerinä? Minun mielestä ei. Grahn-Laasonen ei omista valtion kassaa tuleviksi vuosiksi. Kyseistä Ylen uutista en harmikseni onnistu enää löytämään Ylen nettisivuilta, ehkä se on kadonnut aikarajoitteen takia.  

Grahn-Laasonen hehkuttaa myös kuinka tärkeä Tampere3 on Tampereen ja seudun elinkeinoelämän kannalta. Nyt siis perusteeksi kelpaa aluepolitiikka. Yliopistojen alueelliset perusteet ovat kautta aikain olleet Helsinki-keskeisen tiedeväen ja poliitikkojen ivan kohde. Mutta eipä nyt. Tällaista on poliittinen ja tieteellinen retoriikka.

Aikoinani hakeuduin opiskelemaan Tampereen yliopistoon koska koin että sen älyllinen sfääri leikkaa koko maata ja maailmaa, myös meitä torppien ja korpien poikia. Tampereen seudulliseen yliopistoon en nyt menisi.



Lähteitä, lukemistoa


Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus ja perustajat. (Perustajien prosenttiosuuksia ei kerrota säätiön nettisivulla. Aamulehdessä ne aikoinaan oli.)

Aallossa jo 50 PoP-nimikettä. Acatiimi 4/16.

Anna-Liisa Laine: Tiedeviestinnän riskit tutkijan näkökulmasta. Suomalainen Tiedeakatemia 13.11.2017.

Law, Identity and European Narratives, seminaari 25.1.2018 (mm. Timo Miettinen). Katso myös kuva.

Mari Hatavara: Jatkuvat rakennemyllerrykset vievät aikaa aidolta tieteenalojen, tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseltä.

Riikka Haapalainen: Utopioiden arkipäivää (väitöskirja)

Kari Enqvist: Perustetaan Ajattelun Päivä, jolloin kukaan ei kommentoi mitään.

Tutkimus nostaa kansalaisten kuilut ja kuplat pinnalle.

Kansalaisuuden kuilut ja kuplat.

Srategisen tutkimuksen neuvosto valitsi hankkeita.

Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus. Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke käynnistyy. Valtioneuvosto.

Grahn-Laasonen asetti tulevaisuuden osaamispaneelin

Vilkaisu OKM:n miehityshistoriaan (ei kattava)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn
Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Kuka oikeasti ajatteleva ihminen kokee skolastiikan totuudelliseksi, tarpeelliseksi, edes referensseja tarjoavaksi?

Kyllä kai akateemisuus on aina lähinnä asfaltoinut niitä teitä joita edelläkävijät ovat viidakkoon raivanneet. Ja kai tilanne kaiken autenttisen ajattelun suhteen on edelleen sama: jos haluat ajatella hyvin, ei kannata hakea auktoriteeteilta kissankiitosta ja kennelpisteitä.

Akateemisen maailman kaupallistuminen on johdonmukainen eskalaatioaskel totuuksien yksityistämisen tiellä. Neukkulan perinne elää paradoksaalisesti kaikkein rahaohjasteisimmassa kapitalismissa. Siellähän Tsitsikov osti ihmisennimiä, virat olivat arvonimiä ja kauppatavaraa, ja taitaa edelleenkin olla oppiarvoja jotka on rahalla hankittu.

Jos joku haluaa oikeasti ajatella hyvin, hänen on varhaisessa vaiheessa suunnistettava kaiken koulutuksen ulkopuolelle ja varjeltava aivojaan varsin tarkasti.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Olen Oikkosen kanssa samaa mieltä akateemisen maailman kaupallistumisesta. Hänen ajatuksensa juoksun muotoilussa häiritsi kuitenkin, että Pavel Ivanovits ei ollut neuvostoihminen vaan tyypillinen feodaaliajan poslostnik.

Jos neuvostotodellisuudesta hakee analogioita nykyisen yliopistomenoon niis sellainen löytyisi kaiken kaupallistamisen asemesta kai pikemminkin heidän tavastaan ja halustaan sementoida tiedettä insinööritaidoksi, siis mekaniikaksi jonka pitäisi tuottaa vain ja ainoastaan ennalta haluttuja tuloksia, jotka on muotoiltu akateemisen maailman ulkopuolella.

Meillä on tuo sama pyrkimys keskittää tieteen tekeminen haluttujen tulosten saavuttamiseen mutta se on ohjattu ideologian asemesta kohti kaupallista hyötyä. Tavoitteen ollessa eri, sisällön samankaltaisuudet ovat ovat pintaa joka harhauttaa vain pintapuolisessa tarkastelussa.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""Pavel Ivanovits ei ollut neuvostoihminen""

Tässä näkökulmamme poikkeavat. Järjestelmien systeemiset ominaisuudet tuppaavat säilymään samoina, vaikka vallankumoukset muuttavat asioiden nimiä ja pintanäköäkin. "Edistyksessä ylipäänsä on se piirre, että se näyttää suuremmalta kuin mitä se tosiasiassa on" -- Nestroy

Itse asiassa kuoleisiin sieluihin sijoittaminenkin on ihan tätä päivää, vaikka sen nimi on esimerkiksi shorttaus.

Tiedon ja tieteen välinen ero on olennainen, ja sitä pitäisi siis mielestäni korostaa. "Tiedolla on monia muotoja, ja myös se erityinen muoto, joka on saanut imauksensa tieteessä, on ollut aikojen varrella muuttuva." -- G H von Wright

Eurooppalaisella uudella ajalla syntyneet erikoistieteet ovat oman kartesiolaisen paradigmansa vankeja. Niiden dynamiikka on alusta alkaen sisältänyt sen "ismeihin" pirstoutumisen kohtalon, joka nyt hävittää eron tiedollisten ja aatteellisten ismien väliltä ja tekee vaikkapa feminismistä tai multikultista "tiedettä". Tai kaupallisuudesta, siis ihan sinänsä.

"Rafaelin koulu" on huono kirja, mutta parempi kuin "Pääoma".

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #6

Oikkonen loikkaa jälleen Gogolin shorttausvertauksellaan kapitalismista feodalismiin mikä sinällään onkin oikein, jos haluaa loikkia asioista kolmansiin, sillä neuvostodellisuus oli (lue: osottautui) "vain" välivaihe siirryttäessä feodaalismista kapitalismiin.

Vallankumoukset eivät muuta vain nimiä ja pintanäköä vaan nimen omaan rakenteita. Sen sijaan vallankaappaajat muuttavat nimiä ja fasadeja mutta eivät juurikaan sisältöjä.

Venäjällä tapahtui 1905-1991 todellinen mutta vaiheittainen vallankumous. Sen jälkeen pinnaltaan samalta näyttävät ja ehkä jopa samoin nimetyt asiat eivät enää ole välttämättä samoja. Se ei kuitenkaan eikä tietenkään poista sitä, että liikemiehet ovat aina tehneet kaikella mahdollisella kauppaa vaikka yhteiskunnalliset olosuhteet olivivat miten järjestetyt. Onnetonta siitä tulee vasta kun se alkaa häiritä järjellistä ja säällistä ihmisten elämää.

Olen samaa mieltä v.Wrightin kanssa, että tiedon ja tieteen ero kannattaa pitää kirkkaana, niinkuin moni muukin käsitteellinen. Se ei kuitenkaan tarkoita ettemme saisi ja meidän pitäisi hyödyntää tiedettä, sen tuloksia ja sen hyödynnettävissä olevia menetelmiä myös sen ulkopuolella (kun tiedämme mitä olemme tekemässä). Silloin emme sortuisi halveksimaan asioita joilla sentään pyritään parempaan kuin rupinen meno.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #7

""Venäjällä tapahtui 1905-1991 todellinen mutta vaiheittainen vallankumous""

Juu, tuo alkaa olla oikea ajoitusraami todelliselle vallankumoukselle. En kuitenkaan tiedä muuttuivatko vallan maagiset alkeismuodot tuolla miksikään. Kysehän ei ole käsitteellisestä "tiedosta" vaan tiedon auktorisoitumisesta.

"Tieteellinen sosialismi" on hurmaava käsite. Se on ikään kuin eurooppalaisen uuden ajan tiedon puun räikeimmin kukkiva oksa. Mutta hedonismissa esimerkiksi "naistutkimus" tai "monikultturismi" panevat vielä paremmaksi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #8

Mitähän Oikkonen mahtaa tarkoittaa "vallan maagisilla alkeismuodoilla"? Jotain hirmu maagistieteellistä varmaan ellei suorastaan tieteellismaagista? ;=}

Oikeasti valta lienee valtaa lienee valtaa yhteiskunnan muotojen kehityskaaren vaiheesta riippumatta, siis perimmältään. Sen sijaan rakenteet vaihtelevat riippuen siitä perustuvatko ne ihmisten, maan tai tuotantovälineiden omistamiseen vai johonkin muuhun kuten esimerkiksi alussa fyysiseen voimaan tai ehkä mahdollisesti joskus vielä näkymättömissä olevassa tulevaisuudessa johonkin muuhun. Ihan ilman magiikkaa tai maagisuutta.

Olen aina ymmärtänyt "tieteellisen sosialismin" pikemminkin tieteellisiin tuloksiin perustuviksi sosialistisiksi yhteiskunnallisiksi rakenteiksi ja menetelmiksi kuin tieteenalaksi. Naistutkimuksen taas joko naisia kohteena tutkivaksi tai naisten tekemäksi tutkimukseksi useammilla aloilla enemmän kuin yhdeksi tieteenalaksi, siis tarkoituksena purkaa tiedemaailman tieteen itsensä sisältöön perustumattomia sukupuolirajoja. Ja monikultturismin poliittiseksi pyrkimykseksi edistää erilaisten kulttuurien sopuisaa rinnakkaineloa eikä sitäkään tieteeksi. Ymmärrän toki, että ihan kaikilla nuo jaot eivät ole pysyneet noin kirkkaina.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #9

""valta lienee valtaa lienee valtaa""

No ei. Tarpeeksi kun mennään taaksepäin alkulaumojen aikaan, valta ja se mitä nyt nimitämme tahdoksi palautuvat yhdeksi ja samaksi asiaksi. Tämä vallan ja tahdon alkumuoto -- eräänlainen kollektiiviminuus -- on meissä edelleenkin jossain tajuntamme pimeissä poimuissa tallella, ja se voidaan sieltä elvyttää erityistä regressoivaa menetelmää, hypnoosia, käyttäen. Silloin nyt yksilöominaisuudeksi kokemamme ja kuvittelemamme "tahto" yllättäen siirtyykin henkilöltä toiselle.

Olen aina ymmärtänyt että tämä "magia" on paitsi tajunnallinen, myös tiedollinen alkeismuoto, ihan niinkuin Durkheim sitä "Uskontoelämän alkeismuodoissa" jäljittää. Siitä on tietysti pitkä matka siihen käsiterealismiin, jonka varassa nyt elämme ja pyörittelemme näitä käsitteitämme -- "tieto", "tiede" -- korviemme välissä.

Ihmisen lajityypillinen lähtökohtainen sosiaalisuus on hyvin, hyvin, hyvin merkillinen juttu. Kurkistus sisäavaruuden syvyyksiin. Se ei lakkaa hämmästyttämästä. Se on vain varsin vaikeasti havaittavissa, kun täytyy nähdä niin monen mielen kerroksen läpi. Mutta se ken siitä saa aavistuksen ja hahmottaa nämä inhimilliset kehitysperspektiivit pitkällä ihmisyyden läpäisevällä röntgenkatseella, ei kyllä enää vaivaa päätään kysymyksillä kuten mahtaako Aalto-yliopisto olla tulevaisuuden innovaatio. Tai muuta vastaavaa puppua.

Nyt ne näyttivät televisiossa sitä uutta kolkonoloista rakennusta, joka on jonkun arkkitehdin viistokulmainen orgasmi. Siellä on tarkoitus panna Talous, Enginörtit ja Taide sekaisin kaikissa kerroksissa. Ehkä olisi hyvä kiiltopintojen ja -lasien väliin varata jokin pehmustetumpi koppi pipipäiden pöpiläksikin. No jaa, jos panee silmänsä kiinni ja miettii millainen olisi täydellisesti tyhjän päälle ekstrapoloiduista käsiterealistisistä yleiskäsitteistä kyhätty taloususkonnon tunnustuskirkko, niin kaipa se juuri jokin tuollainen olisi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #10

Minusta valta ja tahto, alkulaumojen aikananakin, ovat olleet eri asioita. Tahto on yksilön halua saada jotain ja valta on mahdollisuus saada muut toteuttamaan tahtoaan. Noin jo ihan silloin kun valta perustui vain ja ainoastaan fyysiseen voimaan, ennen tietojen ja taitojen käyttämistä tahdon toteuttamiseen.

Durkheimistä voi olla useampaakin mieltä. Jopa hänen halustaan nähdä kaikkialla uskonnon alkioita.

Sen sijaan Aalto-yliopistosta olen, valitettavasti, samaa mieltä. Vaikka poikkitieteellisyyttä arvostankin. Kuitenkin kullakin osapuolella pitäisi olla perusasiansa kunnossa jotta niillä olisi jotain annettavaa poikkitieteellisesti. Siis kahden tai useamman toimijan suhde voi olla hedelmällinen jos ne tuovat siihen jotain, pelkkä yhteensaattaminen ei tuota vielä itsessään mitään. Siinä suhteessa tämä Aalto-hallintohärdelliyritys on vain muodikas ja hetkellinen poliittinen piirileikki (huom: edellinen virke sisälsi roppakaupalla toivejattelua).

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Seppo kirjoitti: "Jos joku haluaa oikeasti ajatella hyvin, hänen on varhaisessa vaiheessa suunnistettava kaiken koulutuksen ulkopuolelle ja varjeltava aivojaan varsin tarkasti."

Olen samaa mieltä. Massa tekee kaltaisekseen, mutta toisaalta valta ohjailee, mikä on hyväksyttävää ajattelua ja mikä ei.

Erkaannuin yliopistoista ja lähdin tarmokkaasti kehittämään meta-tiedettä ja systeemistä metodiikkaa. Se on henkilökohtainen missioni, mutta kutsun sinne ilman kuluja kaikki itsenäiset ajattelijat, koska katto on korkealla, taivaassa asti, meta-meta-tasolla.

Ensi viikolla on Metayliopiston joukkoälyn viikko (crowdsourcing). Kehitän (kehitämme) metodiikan, joka käy verkon yli tapahtuvaan ongelmaratkaisuun systeemi-ajattelun keinoin. Tietääkseni yksikään yliopisto ei ole näin käytännöllisiä ratkaisuja tehnyt. Se tulee meidän kaikkien hyväksi.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Omien aistiensa välittämiin havaintoihin luottaessaan blogisti on moderni ihminen, ainakin verrattuna somekommentteihin jotka saavat tuntemaan "inhoa läntisen ihmisen luopuessa arvokkaimmasta ominaisuudestaan, oikeudesta vapaaseen ajatteluun, kääntyessään lampaaksi" (Jean-Paul Sartre).

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Tällä palstalla hymyiltiin syksypuolella huhuille nimetä Hanken Berner-instituutiksi, jolloin se toisi mieleen 30-luvun, kuten Kauppis joka on muuttunut Aalto-yliopistoksi.

Jokunen Rooman kävijä väitti eduskuntatalon uudistettunakin muistuttavan 30-luvun arkkitehtuuria EUR:issa, Mussolinin ihanteiden mukaan suunnitellussa Rooman eteläisessä esikaupungissa.

Todettiin Eliel Saarisen suunnitelleen vastaitsenäistyneelle Suomelle parlamenttitalon Töhtitornimäelle kansallisromanttisessa hengessä, mutta sitä ei toteutettu vaan järjestettiin 20-luvulla uusi suunnittelukilpailu. Sillä välin Saarinen otti jalat alleen muuttaen USA:aan.

Tänään HS kertoo konkurssikypsän Finlandia-talon syntyneen kukoistukseen tämän päivän Rooman Porte Portesena, tai ainakin melkein samanlaisena kaiken maailman tavaran myyntipaikkana.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kylläpäs meillä lyly lykkäs, sanovat Mansessa ne jotka syntyvät kaksi kieltä suussaan.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Taannoin sattui talousuutisista silmään Turvatiimin pääomistajasuku Ehrnrooth. Tavoitellee Vatikaanin sveitsiläiskaartin asemaa valtionjohdon valituista valituimpana turvana.

Joka paikan Pöyry suosii Juha Sipilää perheineen. Jos näitä kaivelet, vuoret järkkyvät ja kalliot halkeilevat, eikä Otava julkaise. Ehkäpä sveitsiläiskaarti valitseekin ketä suojaa luotetuista luotetuimpana.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Rautanyrkki. Yhdessä.
Eduskunta on aloittanut suururakan tiedustelulakien käsittelemiseksi kiireellisesti. Onhan Suomessa tärkeintä sisäinen turvallisuus, etenkin niiden jotka syntyvät kaksi kieltä suussaan valituista valituimpina. Eikä tämä ole mikään pullamössöjen maa!

Uutta tietoa voisi tarjota "sveitsiläiskaartin" käyttö sekä Timo Soinin (katolilainen!) että Arto Luukkasen poliittisen uran vaikuttajakiihdyttämönä.
Tulihan Luukkanen yliopistolta politiikkaan nimenomaisena tarkoituksena tukea Jytky-Timon aseman vakiintumista yhtenä valituista valituimpana. Samoihin aikoihin Uudenmaan politiikan parrasvaloihin astui myös sveitsiläinen Anne Berner.

Luukkasen omassa Dosentti tv:ssään haastattelema presidenttiehdokas Petri Hirvimäki on puolestaan Sveitsissä vakituisesti asuvan kuvanveistäjä Veikko Hirvimäen poika. Petri taustavoimineen kutsuu poliitikkaa hallitsevaa porukkaa "pullamössösukupolveksi".

Vatikaanissa sveitsiläiskaartilaiset ovat toimineet 1500-luvulta lähtien valituista valituimpina Paavin turvamiehinä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsil%C3%A4iskaarti

Kaarti suojelee korkeinta valtiojohtoa: Vatikaanissa Paavin henkeä, meillä presidenttiä ja pääministeriä ajatusten yksityiskohtia myöten.

Suomessa kaartin henki oli valmiina ilmassa ennenkuin itsenäinen Suomi valtioelimineen syntyi.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Muistaakseni joko Milan Kundera tai Vaclav Havel on kirjoittanut sivistyksen tasoa voitavan mitata silläkin perusteella miten ihmisarvo näyttää tavallisten kansalaisten silmissä toteutuvan yhteiskunnan vastuuhenkilöiden kohdalla. Kansan arvostaman presidentti Alexander Dubceckin julkinen nöyryytys Moskovan herrojen edessä herätti kansassa voimakkaita tunteita.

Mitä mahtaa kuulua edellä mainitsemalleni Petri Hirvimäelle? Käsittääkseni hänet yllytettiin velkaantuneena pienyrittäjänä presidenttiehdokkaksi niiden toimesta joilla on valtaa ja rahaa pelastaa ihminen, jos "hyvin käy". Tarkoituksena oli kaiketi käyttää häntä kärpäspaperina vetämään jokunen muukin mukaan.

Myös Pekka Himasen kohtalo kiinnostaa. Hänet yllytettiin laatimaan isolla rahalla Suomelle "kansallinen pelastusohjelma" kulttuuriministeri Stefan Wallinin ideoimana.

Sekä Wallin että Carl Haglund ovat hypänneet laivasta. Timo "Davos" Soini sinnittelee.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Jos ei ihan kärpäsinä niin ainakkin elukoina, muuan kirjoitusharrastuksestani kuullut kainuulainen työmies väitti -90 luvulla suomalaisia miehiä kohdeltavan.

Pj. Antti Rinne oli houkuteltu toivomaan synnytystalkoita, vaikka johtamastaan puolueesta päätellen tuskin on edes käynyt sikalassa näkemässä porsimistalkoita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset