Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Jacques Ranciere: Intellectual Equity of People (ihmisten älyllinen tasa-arvo)

  • Jacques Ranciere: Intellectual Equity of People (ihmisten älyllinen tasa-arvo)

Ensin pakolaiset, sitten työttömät, köyhät, nuoret ja eläkeläiset. Eriarvoistava järjestys etenee askel askeleelta. Me kaikki olemme pakolaisia.

Ranskalaisfilosofi Rancieren perusajatuksiin kuuluu kaikkien ihmisten älyllinen tasa-arvo. Tasa-arvo ei ole poliittisen toiminnan tulos vaan lähtökohta. Jokainen ja kuka tahansa - tämä on ainoa universaali.

Ulossuljetut nousevat näyttämölle ja avaavat suunsa tarvitsematta ketään puhumaan puolestaan. Esimerkki Suomesta tänään: työstä kieltäytyjäin liitto vastassaan aktiivimalli.

Osattomien osa laajenee, kun yhä uusia ihmisiä luokitellaan riskiryhmiksi. Ulossuljettujen ylijäämä, maaton joukko, työn ulkopuolelle jäävä väki, roskajoukko, köyhälistö tai Marxin sanoin ’alimpien kerrosten passiivinen mädäntymistuote’. Köyhä, tuo omaisuudeton ja ominaisuudeton on uhka.

Ketkä suljetaan ulos tai keillä on oikeus esittää näkemyksensä. Jako niihin, joita pidetään kykenevinä ajattelemaan tai tekemään vaikkapa tiedettä ja niihin jotka ovat vain tutkimuskohteina.

Kenen ääntä kuullaan. Ketkä tunnustetaan poliittisiksi toimijoiksi. Platon sulki kansan pois vapaan keskustelun piiristä. Järjestyksen hallinnalla estetään tänään pääsy filosofian piiriin. Ihminen vailla ominaisuuksia.

Osaton nousee esiin toimijana - ei todisteena epäkohdasta - ylittää vakiintuneen sanaston, murtaa vakiintuneen näkemisen ja katsomisen tavan.

Rancieren ajattelu on kuritonta, romuttaa oppialojen jaot. Tämä liittyy kysymykseen tiedon, tieteen, ‘älykköjen’ tai filosofin tehtävästä: mistä asemasta kukakin puhuu, kenen tai minkä nimissä, kenellä on lupa avata suunsa missäkin tilanteessa.

Filosofian tehtävä on ihmisten kykyjä rajaavien ja estävien luokittelujen murtaminen.

Tiedolliset hierarkiat ja niihin nojaavat roolit kyseenalaistetaan. Ymmärtää voi kuka tahansa, älyjen tasa-arvo. Tasa-arvo ei ole päämäärä, ei politiikan tavoite tai tuotos vaan lähtökohta.

Vaatimus kaikkien tasa-arvosta sekä yhdenvertaisesta osallisuudesta oikeuksiin on universaali. Politiikassa kyse on oikeuksien muotoilusta uudelleen ja uusien oikeuksien luomisesta. Politiikka on oikeuksien kentän laajentamista.

Taide siirty reunoille, auttaa näkemään sellaista mitä ei ennen kyetty näkemään kiistan aiheeksi, koska sitä ei ollut meille havaittuna olemassa. Taide monimutkaistaa annettuja totuuksia, nostaa esiin vaiennettuja ja piilossa olevia näkökulmia. Taide avaa vapaan toimettomuuden tilan. Taide paljastaa ihmisen oman tahdon ja elämänhalun. Työstä kieltäytyjien näyttely sekä Ossi Nymanin teos Röyhkeys on tällaista taidetta.

Elokuva, esimerkiksi Susanna Helken Joutilaat kuvaa, miten ihminen selviää maailmassa keneltäkään lupaa kysymättä. Maailman ylösalaisin keikauttava hulvattomuus, kalevalainen suohonlaulanta, lötkö. Nauru tuottaa repeämän. Nauru on vastarintaa holhoavalle pyrkimykselle aktivoida. Siinä taiteen poliittinen potentia.

Ihminen on itse itsensä määrittäjä.

* *

Yllä oleva on tiivistelmää kirjasta ‘Jacques Ranciere ja erimielisyyden näyttämöt’.

Ranciere on Algeriassa syntynyt, Ranskassa asuva ajattelija, kirjoittaja, filosofi. Hän katsoo maailmaa ulkoa, alhaalta, reunalta, sivusta, syrjästä. Ranciere on me.

Aikomukseni on esitellä Rancieren ajattelua muiltakin osin.

* * *

Missä ihmisten älyllistä tasa-arvoa ylenkatsotaan tänään erityisen totutusti? Yliopistolla. Siinäpä paradoksi. Menet mihin tahansa seminaariin, paneeliin, kuulemaan esitelmää, ensimmäisen puoli tuntia he käyttävät kehuskeluun ”tohtori sitä, tohtori tätä, väitös siitä, väitös tuosta, tässä tai tuossa yliopistossa, sinä ja tänä vuonna, sitä sun tätä, tätä sun sitä”.

Osattomat kuuntelevat päät pökertyneinä.

Valtiollisesti ohjattu yliopistoväki, varsinkin politiikan tutkijat keksivät älyn pakolaisista leimaavia sanoja. Milloin olemme populisteja, milloin kuplia, milloin kuiluja, erään professorin mielestä viemärirottia.

 

Kirja ’Jacques Ranciere ja erimielisyyden näyttämöt’

Ranciere Wikipedian mukaan   
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Filosofian tehtävästä en tiedä.

Mutta ihmisen tehtävä varmasti on estää muiden ihmisten ihmisyyden kieltäminen.
Siitähän kaikki paha viimekädessä lähtee , myös osattomuuden luominen ja puolustaminen.
Osattomat ovat muka osattomuutensa ansainneet erilaisuudellaan .

Näin ohjelman, jossa lumihankeen pakkasella tuupertuneen ohi käveli Espoossa hyvin pukeutunut pariskunta.
Nainen oli kauhuissaan ja halusi auttaa, mutta mies sanoi : " Se on osansa valinnut".
Ohjelma käsitteli asunnottomien metsämajoja pääkaupunkiseudulla ja tekijät kohtasivat pariskunnan sattumalta.

Vietnamin sodassa sotilaille uskoteltiin oikeasti, etteivät " vinosilmät" tunne kipua samoin kuin " me".

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Timo Airaksinen kirjoitti: ”Filosofian opiskelun suuri pulma on siinä, että filosofia lupaa vastaukset maailman perustusta ja ihmisen arvoitusta koskeviin kysymyksiin. Mutta antaa sitten vastukset, jotka kumisevat tyhjyyttään.”

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kaikilla ihmisillä on yhtäläinen ihmisarvo.
Kaikilla ihmisillä on oikeus tulla kuulluksi.
Mutta väite kaikkien ihmisten älyllisestä tasa-arvosta on joko silkkaa populismia tai sanoilla saivartelua.
Jos sillä tarkoitetaan, että kaikki ihmiset ovat älyllisesti yhtä kyvykkäitä ja heidän älylliset tuotoksensa ovat yhtä hyviä ja yhtä käyttökelpoisia, se on silkkaa populismia. Jos sillä tarkoitetaan jotakin muuta, se on todennäköisesti saivartelua.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Kirjoituksessa ehkä mm tarkoitettiin, että ihmisiä ei saisi luokitella niin, että heidän henkinen kapasiteettinsa tukahdutetaan tällä luokittelulla ja siten myös estetään tämän luokittelun kehittyminen ?

Onhan käynyt ilmi, että monet tyhminä pidetyt ihmisryhmät ovat älykapasiteetiltaan oikeasti kyvykkäitä ja heillä on paljon annettavaa.

Tyypillinen jako ennen oli esim jako älykkäisiin ja käytännön ihmisiin.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Helena Solin ymmärtää asian tosi hyvin. Tarkoitan samalla tavalla mitä minä arvelen aiheena olleessa kirjassa tarkoitetun.

Ihmisten luokittelua on nykyinen yhteiskunta aivan täysi. Työelämässäkin on vaikka minkälaista nimikettä ja ns. vaativuusluokitusta. Ne ovat pohjimmiltaan perusteettomia ja mielivaltaisia, joskus myös satunnaisia. Valtarakenteet piiloutuvat nimenomaan näihin luokitteluihin.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Meillä länsimaissa on älykkyydelle mittarit, on älykkäitä ja ei niin älykkäitä.

Meillä on myös kulttuuriset mittarit taloudessa (bkt), OECD, hyvinvointi indeksi, lapsikuolleisuus, eliniänodote, tasa-arvoindeksi ja ylipäätään mittareita ihmisen erilaisiin käyttäytymismuotohin.

Kansainvälinen muuttoliike on hyvä indikattori kertomaan kultturien erot em. argumentein, vaikka niiden väitetään olevan yhtä hyviä.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Siis jos jokin osa taloudessa on rikas ja toinen köyhä, se on osoitus sen rikkaan osan älyn ja kulttuurin etevämmyydestä?
Ei kai sentään?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

vai toimii bkt kulttuurillisena mittarina. Tämä oli aivan uusi näkemys.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Muistan Albert Einsteinin elämänkerran lähes ulkoa, koska halusin siitä kaiken tuen oman ajatteluni kehittämiseen, väitöskirjavaiheessani.

Nyt kävikin niin, että hänen kurja alkutaipaleensa opetti minulle, organisaatioiden muodostamat esteet, bunkkerit, jotka eivät silloin päästäneet maailman lahjakkainta persoonaa yhteenkään yliopistoon, yhteenkään kunnon työpaikkaan; kotiopettajan töitä kurittomalle lapselle sentään. Lopulta hän sai paikan patenttitoimistossa kolmannen luokan asiantuntijana.

Kolme vuotta sen jälkeen, päätoimisesti vähäisessä patenttivirkailijan hommassa toimien, hän (1905) saavutti monta huipputekoa kuten väitös ja suhteellisuuteoria, tarkennus siihen.

Tunnen häneen kohtalonyhteyttä, koska sama kohtalo itsellä, paitsi ettei saatu edes patenttivirkailijan pestiä, mutta olen käyttänyt liikenevän ajan viime vuosina luomalla Metayliopistofoorumin, joka on täydellinen vastakohta yliopistojen luomille rajoitteille ja esteille kehittyä. Sen tavoitteena on edistää viisautta mm. kybernetiikan keinoin, mistä Suomessa vielä ei tiedetä mitään.

Tervetuloa kaikki mukaan Metayliopistoon tai ainakin katsomaan Viisausvideoni (34 min), joka on alku uudenlaiselle kulttuurille ihmisten kohdata ja kehittyä ilman autoritääristä kiihkoa: www.metayliopisto.fi

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Uudenlaisia metayliopistoja tai reunayliopistoja on tarpeen syntyä. Nykyinen tiedepolitiikan kerma yhdessä yritysmaailman kanssa vyöryttää ja alentaa kaikki yliopistot. Juuri nyt on Tampereen valtaus käynnissä (tulee mieleen Tampereen taistelu ja tykkituli 1918).

Muotoseikkojen, muotoasemien, tittelien taakse linnottautuminen on vailla mitään rajaa. Yliopistoilla se näkyy erityisen vahvasti. Professorit seurustelevat vain keskenään. Eristäytyminen leviää alempaan tutkijakuntaan, he alkavat halveksia ns. maallikoita, maallikot ovat heille pelkkää ”melua” (Rancieren sanoin). Ekonomistien mielisana on ”vakavasti otettava”. Jne. Jne.

Viikko sitten järkytyin eduskunnan Tutkas-seuran vuosikokouksessa. Ketkään muut kuin muodollisesti tohtorin arvon omaavat eivät ole tutkijoita lainkaan eikä heistä olla kiinnostuneita. Minut he olivat määritelleet ”eduskunnan entiseksi virkamieheksi”. Sanoudunkohan koko Tutkaksesta irti, mietin mielessäni.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Erkki Laitila mainitsee Einsteinin.

Suomessa J W Snellman meni aikuisiällä töihin tupakkatehtaan konttoristiksi. Keisarin vaihduttua arvostus kääntyi.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

"Järjestyksen hallinnalla estetään tänään pääsy filosofian piiriin."

Voisiko joku hieman avata tätä väitettä? En ollenkaan käsitä mitä sillä tarkoitetaan.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Todellakin vaikea lause. Lause on poimittu suoraan kirjasta.

"Järjestys" viittaa siihen, että ihmiset on lokeroitu tai ovat lokeroituneet ja elävät koko elämänsä joissain ahtaissa puitteissa. Esim. pelkän peruskoulun käynyt ja ikänsä kaupan kassalla työskentelevä henkilö tuskin innostuu "viisaiden" akateemisten ihmisten puheista eikä saa niistä välttämättä mitään selvää, on vaikea ymmärtää mitä ihmeen merkitystä heidän puheillaan muka on.

Järjestyksen "hallinta" viittaa siihen että tämä olotila eli ihmisten lokeroituminen pidetään voimassa. "Hajurako on oltava" kuten eräs (näennäis)johtaja työpaikalla sanoi.

Eli on rupukansa ja on herrat. Näin on aina oleva (ellei rupukansa haasta herroja, ryhdy kapinaan).

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Olen yllättävän usein valitettavasti huomannut, ettei osa näistä oppineista filosofeista ymmärrä alkuunkaan sitä mitä julkituovat. Ei kai asiaan perehtymättömältä mitään voi vaatia, mutta jos omaa yliopistokoulutuksen voisi kaiketi olettaa heidän osaavan muutakin kuin ladella peräkkäin ”sivistyssanoja.”

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

- Minkä teet yhdelle pienimmistä, teet myös minulle.

Eikö siinä ole kaikki ihmisarvosta? Eikä se ymmärtämiseen tarvita erityistä tai korkeaa koulutusta

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Minä kirjoitan tänne saadakseni kumppaneita, enkä esittääkseni sekalaisia näkemyksiä, mielipiteitä, kuten varmaan pääosa kansalaisista.
Suomi ei taida olla siinä tilassa, että kansalaiset rakentavaa keskenään alkaisivat suunnitella. Täälläkin vain valitetaan ja valitetaan, eikä olla kiinnostuneita, mitä juuri kirjoitin, vaikka se on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista. Poljetaanko tällä paikallaan omissa murheissa, vai haluatteko tulla minun mukaan kehittämään yhteiskuntaa?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Jokaisella pitää olla oikeus toteuttaa omia toiveitaan ja salaisiakin unelmiaan. (vapaasti Olof Palmen mukaan)

Ihmisarvo kuuluu jokaiselle. Se on jakamaton ja universaali. (vapaasti Barack Obama)

Älyn tasa-arvo on minulle uusi käsite joten täytyypä sitä funtsia.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Jos vaikkapa Savo julistautuisi tasa-arvoisen vapaan älyn alueeksi, minkälaista väkeä sinne hakeutuisi, entä Monacoon?

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Minustakin älyn tasa-arvo on pötyä. Tämä filosofi on täysin hakoteillä. Löisin vetoa míljoonasta eurosta, että Metayliopiston opit ovat parempia kuin hänen.
Mutta niin mielellään kielen kääntäjät kääntävät ulkomaisia kirjoja, että saavat lisätuloja, mutta suomalainen tietämys jää täysin varjoon.

Onko Juhani Kahelin ajatellut sitä, että perehtyisi välillä ihan fiksuihin hankkeisiin?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset