Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Mitä opin Helsingin työväen vapussa

 

Helsingissä kuuntelin vasemmiston (vas, sd, SAK) vappupuheet. Tiivistäen:

SAK:n Jarkko Eloranta kehui kahdesti maailman onnellisinta kansaa ja kuinka monin mittarein Suomi on maailman paras maa. - Hetkinen, olenko eksynyt oikeiston vappujuhlaan?

Onnellisuuskehunnan jälkeen Elorannan muut sanat kuulostivat retoriikalta, jota vappupuheen pitääkseen joutuu viljelemään.

Li Anderssonin puhetta kutsuisin sanalla tapahtumahistoria: tapahtumien pinnalla lautailua. Jo riittää -sanoissa ei mitään pahaa ja niin kai itsekin sanoisin, mutta silti: kuulostaa reunahuomautukselta.

Onko Suomen ja Euroopan vasemmisto onneaan puolustava tai siihen reunahuomautuksia tekevä?

Jotain kaipaan. En ole kolmekymppinen nainen joka toistelee metoota joka toisessa lauseessa. Olen periferiasta - aineellisesti ja henkisesti. Sellaista ei ay-liike, oikeistohallitus, vasemmisto tai edes tiede tunnista.

Helsingin vappujuhlan nimi oli 'työväen vappu'. Työväen? Sana tuntuu oudolta. En osaa kutsua itseäni työväeksi, en vaikka nousen aamulla varhain jotta ehtii tehdä. Mitä on työväki? Mitä he tarkoittavat työllä? Entä väki? En ole väkeä, olen yksin. Puuhani ei ole työtä. Kenelle he tuolla korokkeella puhuvat?

Kämpille astellessa mietin olisiko minulla filosofisempaa luettavaa tai jotain kallion luonteista. Sellaista mikä luo rakenteista perustaa eikä poukkoile uutistapahtumissa.

Helsingin vappujuhlassa mieltä ylensi juontaja. Juontaja joka uskalsi lausua itse kirjoittamansa runon "kautta sen että nimeni on Vappu" (Vappu Nalbantoglu). Mieltä ylensi myös ne nuoret tytöt joilla jalka kimmahti kohti taivastal

Mutta hei - siinähän se vastaus tulikin. Vastaus siihen mitä puuttuu. Maailma on runoutta, maailma on liikettä, taivaan tavoittelua. Siitä minä kirjoitan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Sama kokemus samasta tilaisuudesta.

Lisäksi toverit järjestyksenvalvojat joukolla hätistelivät romanialaiskerjäläisiä pois Rautatientorilta häiritsemästä maailman proletariaatin yhdistymistä. Tragikoomista.

Mielenosoittajia työväen vappumarssilla ja näitä rauhallisempia vain tilaisuuteen osallistujia oli kumpiakin todella vähän.

Tuolla porukalla ei toista punakapinaa synny. Aate ja solidaarisuus ovat kateissa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kun osapuolet ovat 100 vuotta toisiaan pyrkineet kusettamaan, on niin pitkän historian omaavan toimen kääntäminen hetkessä auvoiseksi yhdessäeloksi todella haasteellista.

Tämän päivän henkisillä arvoilla maa ajetaan konkurssitilaan. Varmuudella.

Työkalut ja lääkkeet ovat kyllä olemassa parempaan. Odotin nykyhallitukselta jotain uutta ja käänteentekevää ratkaisumallia Suomineidon selviytymistaisteluun. Tulipahan vain oman navan poliittisen agendan ajo etulinjaan, mutta edestä löytyikin miinakenttä. Siitä varoiteltiin, mutta liian myöhään aloitte kuunnella järjen ääntä. Nyt on löysät housuissa, eikä uskalleta astua eteen, eikä taakse, ettei se miina vaan laukea oman jalan alla.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Vasemmistolla kaikki hyvin? Jotenkin olisi ehkä odottanut, että puheissa maalaillaan mahdollisia globaaleja uhkakuvia tai kuvataan Suomen ajautumista kohti kaaosta. Vaan jospa se kaaos on vasemmistolainen kaaos, niin mitäpä sillä pelottelemaan?
Ei muuten, mutta kun täällä Puheenvuorossakin on synkkiä tulevaisuuden näkymiä väläytelty. Toki ilman vasemmistolaisuutta.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Maailma muuttuu yksilöiden tiedostamistasolla. Peiliin katsomalla, sanoo suomalainen. Jokainen on oman elämänsä dosentti.

Näyttäytymällä Kuopiossa Harkimo-Jungner viestittivät pääkaupungissa jokaista kuunneltavan; ettei ketään jätetä vaan kaikki pidetään mukana, että jokaiselle on yhteiskunnan palveluksessa paikka, ja että kaikki tuodaan isänmaan multaan jos palvelus on uhrauksen vaatinut, eikä kasakalle mitään jätetä.

Eikö mitään ole opittu?, tuskailisi Jean-Paul Sartre näitä lukiessaan.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Timo Soini kävi Vatikaanissa haukkaamassa pinaattia konservatiivikardinaalien luona ja eduskuntaan palattuaan väänsi Kanki-Kaikkosen sijoiltaan perussuomalaisten vaadittua tätä pois valiokunnan johtopaikalta Nuorisosäätiön rahasotkujen vuoksi.

Vain täydellisiä lampaita suvaitaan eduskunnassa. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Harkimo onkin toista maata?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Suomalaisen ajattelun jäätymispiste on 1918, kun taas lännessä perusteet pehmenivät holokaustin seurauksena.

Yhdeksi eduskunnan paksulompsaisimmista sanottu, Suomen Pankin pääjohtajan poika Erkki Tuomioja istui muiden kulttuurivaikuttajien mukana UKK:n lastenkutsuilla -60-70 luvuilla ettei ehtinyt seuraamaan miten ajattelu kehittyi Etelä-Euroopassa. Eilen hän piti 50-vuotisvappupuheensa, vain kerran se on jäänyt pitämättä hänen osallistuessa Allenden tilaisuuteen Chilessä -70 luvun alussa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

En ollut paikanpäällä seuraamassa vappupuheita mutta tiivistelmiä niistä luettuani olen tapuvainen yhtymään Kahelinin arvioon. Vahvistaahan se aiemmista vapuista ja muista puheista että teoista syntynyttä käsitystäni.

Vasemmistomme on leipääntynyt ja sen palkatuista ja luotetuista toimihenkilöistä on tullut - toimihenkilöitä. En voi estää mieleeni tulemasta suomalaisen sosialidemokratian parhaan pään, Y.Kallisen kritiikkiä n.s. virkasosialisteille.

Hän aloitti kritiikkinsä jo 1930-luvulla ja jatkoi uudelleen 1950-luvulla. Hänen viestinsä oli, että työväenliikkeen palveluksessa olevilla on suuri riski alkaa huolehtia enemmän oman uransa kehitykseksestä kuin liikkeensä ideologisista tavoitteista. He alkavat olla sosialisteja vain virkansa puolesta. (huom. Kallisen aikaan oltiin vielä SDP:ssäkin edes jonkin sortin sosialisteja, nyt ei enää edes VL:ssa).

He eivät enää puhu työläisten ongelmista eikä työväenluokan tavoitteista vaan omasta lähipiiristään, omasta elämästään ja omista tavoitteistaan ikäänkuin ne olisivat työväenliikkeen henki ja elämä.

P.s. Epäilen kuitenkin, että työväenliikettä ja sen kellokkaita arvostelevat porvarit eivät oikeasti halua työväenliikkeen ja sen johdon tormistautuvan ja ryhtyvän ihan oikeasti ajamaan jäsenkuntansa ja luokkansa etuja.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Tässä taannoin heittelimme toisillemme viisaita argumentteja yritysten duunariosakkuudesta. En muista, mistä syystä kisailumme keskeytyi. Suutuinko minä, tai kenties sinä väsyit jäkitykseeni.

Jos muuttaisin Duunariosakkuuden työnimeksi Uus-Marxismi, voisimmeko ehkä siltä pohjalta jatkaa haastamista?

Minä uskon ja näen sen menetelmän olevan tässä uudessa maailmassa Suomen mahdollisuus ja eittämätön etu. Ei tällä Tellus pallolla ole montaa valtakuntaa, jolla olisi mahdollisuutta ajaa esittämääni järjestelmää ylös.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Taisi jäädä Valtosen osakekaavailut hieman unelmahöttöisiksi koska hän tuntui tähtäävän vain työntekijöiden rahojen haaliseen yrityksen käyttöön ilman vastaavaa päätösvaltaa ja heidän sitouttamiseensa yritykseen.

Kapitalistiset omistusmallit on kuitenkin jo esillä. Niissä ei juurikaan ole kehittämispotentiaalia jollemme lähde purkamaan n.s. markka-ja-ääni -demoktatiaa. Siihen taas yritysten ja kapitaalien omistajilla ei liene valmiutta.

En nimittäisi Valtosen duunariosakekaavailuja millään mikä viittaa K.Marxiin tai marksismiin, ellei sitten post-marksilaiseksi, siihenhän voi helposti liittää ymmärtämättömyyden Marxin analyysien sisällöstä. Jotta niihin sfääreihin yllettäisi, pitäisi puuttua nimen omaan valtaan niin, että valta yli tuotantovälineiden olisi niillä jotka niitä käyttävät, tapahtuu se sitten omistamisen, osuustoiminnan t.m.s. valtarakenteen kautta. Silloin "duunariosakkeillakin" pitäisi olla ihan oikeaa valtaa eikä jotain leikkivaltaa jolla ei pärjätä "oikeille" kapitalisteille.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #10

Et tainnut innostua lukemaan kaikkia rivejä, etkä ainakaan rivien välejä. Yritin kaikin voimin esittää järjestelmää win winninä. Yhtenä osiona oli mm. henkilöstön edustus yrityksen hallituksessa. Millä voimalla ja millaisissa asioissa, niin se on sopimiskysymys ja myöskin lakiin nojautuva. Nimenomaan siihen pääomaan,joka tuleentuu henkilörahastoon, on valta henkilöstön edustuksella. Pitää myös löytyä yhteinen tahto rahaston käytöstä ja nimenomaan sen pysyvyydestä henkilöstön ja yrityksen hallinnan piirissä.

Kyllä yritysmaailmasta pitää löyttyä oivallusta, miksi tämä järjestelmä on ainoa mahdollisuus pääomaköyhälle suomalaiselle yritysmaailmalle. Eihän tämä järjestelmä tee kansalaisista tasavarakkaita, mutta se mahdollistaa kaikille riittävän varman työpaikan, hyvän työtulon ja sen lisäksi vielä pääomatulot sijoittamisesta omaan työpaikkaansa.

Nimityksen "UusMarxismi" annoin osittain haasteena, mutta totta toinen puoli. Ajatusmallini lähtee siitä, että oivalletaan tämän ajan olevan se, jolloin leijona ja karitsa oppivat syömään samasta purtilosta, joko vapaaehtoisesti, tai sitten kukaan ei syö mitään.

En väitä että tällainen syntyy hetkessä ja ilman väittelyitä, mutta suurella viisaudella ja työllä se syntyy.
On myös varmaa, että tämä on selkeä kolmikantajärjestelmä raamitukseltaan. Ilman sitä ei löydy niitä porkkanoita, joilla vastahankaiset saadaan näkemään mahdollisuuksien lisääntyminen.

Joissakin uusyrityksissä tämänsuuntaista on jo menollaan, mutta ne toimivat toistaiseksi vai eräissä start-up firmoissa ja joissain aineettoman teollisuuden yrityksissä.

Etenkin robotiikan työntyessä kuvaan yhä vahvemmin, pitää työ ja ansio ajatella uudella tavalla. Tässä on yksi mahdollisuus hoitaa tulevaisuus ilman barrikaadeja ja anarkiaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #11

Keskustelimme aikoinaan tuosta vallasta ja "duunarisakkeiden" osuudesta siinä. Valtonen toi silloin esille, etteivät ne toisi samaa valtaa kuin kapitalistien "paremmat" osakkeet. Asia tuli selväksi ihan riveiltä lukien.

Suomi ei ole erityisen pääomaköyhä koska kapitaalia riittää finanssispekulointiin. Pääomien määrää todellisempi ongelma löytyykin pääomien "pakenimisesta" tuottavasta toiminnasta keinotteluun.

Oikeasti win-win -tilanteita ei ole vaan ne ovat aina parhaimmillaankin win-win-loose jossakin järjestyksessä.

Oikeassa rupisessa maailmassa leijona on karnivori ja karitsa herbivori. Niiden ruoansulatus ei hevillä muutu. Ei edes niin, että Valtonen keksii niille "duunariosakkeen" jolla toinen antaa ruokansa toiselle ja nimittää sitä kivalla vekkulilla nimellä jonka alussa on moderni uus-etuliite.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #12

Duunariosakkuus on itsenäinen rahastointikeino, jota hallinnoi yritys ja yrityksen henkilöstö. Hallinto toteutetaan niin, että kaikki siinä osakkaina olevat voivat kokea oikeutensa toteutuvan. En halua tässä määritellä toteutustapaa tässä ja nyt, koska asia on monimuotoinen kaikessa yksinkertaisuudessaan. pahin loujkku on se, mitä J. Lindström tänään TV:ssä esitti. Epäluottamus yhteisöjen kesken!

Duunarirahastoon kuuluvat siis yrityksen henkiklöstö kokonaisuudessaan, mukaanlukien yrityksen toimitusjohtaja, sekä myös omistajien määräosuus paikoiksta.

Drahastoa voidaan käyttää yrityksen tukena, mutta myös jäsenien tukena. Dr voi myös hankkia omistukseensa yrityksen osakkeita. Tarkoituksen mukaisesti voidaan hankkia myös muiden yritysten pörssiosakkeita sijoitusmielessä.

Perusrahasto muodostuu siis henkilöstön ostaessa omat työpaikkansa. Yritys sijoittaa perusrahastoon oman osuutensa. Yrityksen tuloksen ollessa sovitun määräinen, yritys jakaa "osinkoa" rahastoon. Tästä seuraa osingonjako myös kaikiklle d-osakkeenomistajille. Vero näistä d-osakkeista pitää olla kolmikannan päätöksellä verotettu alhaisemmin, kuin palkkatulovero.

Ammattiliitot jatkavat yhä toimintaansa perälautana, mutta työn kuva tulee muuttumaan jatkuvasta taistelusta yhteisen hyvän metsästykseen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #13

Toisin sanoen siis antakaa duunarit rahanne työnantajan rahastoon joka käyttää ne niinkuin haluaa.

Wrightiläisyys eli työnantajat työväen edustajina kuopattiin jo 1800-luvulla. Mutta näköjään näitä "keltaisia" ilmestyy aika-ajoin, tällä kertaa "keltaisina osakkeina".

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #14

Ei vaan yritys osallistuu myös rahaston pääomittamiseen. Yrityksellä ei ole valtaa rahaston käyttöön. Sitä voidaan kylläkin käyttää yrityksen investointeihin, kuten myös henkilöstön tarpeisiin.

Se mitä on tapahtunut 1800 luvulla on ymmärrettävästi sopinut noihin aikoihin jossakin maailman kolkassa. Tässä mallissa, jota minä koetan saada korvieni välissä järjestykseen ei työnantaja suinkaan toimi muuta, kuin yrityksen menestyksen eteen kaikkensa tekevänä osapuolena yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Se mitä tässä mallissa tarvitaan ainakin alkuvaiheessa, on valtiovallan oivalluskyky muutamaan pieneen työlaki- ja verolakimuutokseen.

Kuten jo aiemmin mainitsin, pitää myös ammattiyhdistysliikkeen oivaltaa uusi roolinsa, mikäli halutaan pitää työvoima tulevassa maailmassa kilpailukykyisenä robotiikan ja automation keskellä. Robotiikan omistajat tulevat omistamaan maailman, miksei siinä joukossa olisi myös yritysten henkilöstö.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #15

Enemmän tuollainen utopia edellyttää työnantajien järkyttävän kapitalisminen perusteita niin, että yrityksen tarkoitus ei enää olekaan tuottaa voittoa omistajilleen vaan kaikkea hyvää kaikille.

Jos taas järkytämme kapitalismin pois raiteiltaan, miksi enää rakennella tuollaisia rahastoja hassuine sääntöineen? Miksi emme järjestäisi tuotantposuhteita suoraan demokraattisiksi?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #16

Mehän tulemme nimenomaan kuulumaan omistajiin mallin mukaisesti. Voittoa siis tullaan takomaan, mutta entistä tehokkaammin.

Ei tässä olla suistamassa kapitaalijunaa kiskoilta, vaan yrityksille tulee uusi mahdollisuus tehokkaaseen ja lähes häiriöttömään tuotantoon.

Ei säännöt ole sinänsä tärkeitä, mutta tiekartta pitää olla.
Tämä mnallihan tulee olemaan niin pitkälle demokraattinen,kuin on ihmiselle mahdollinen ilman väkivaltaa.

Olet varmaan sitä mieltä, että tuleva robotaatio merkitsee ennen näkemätöntä työttömyyttä ja katastroofia kaikille osapuolille, ellei kyetä luomaan jotain uutta, tai muunneltua kopiota vanhoista hyviksi koetuista.
Marx oli kova poika fundeeramaan, mutta hän unohti sen suurimman ongelman, ihmisen kaikkine omituisuuksineen. Siitä nimitys:" UusMarxismi", eli poimitaan häneltä vaan rusinat kakustaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #17

Onko Valtonen siis poistanut työnantajan ylivallan suhteessa rahastoihinsa? Siis jos rahasto on omistaja niin sille kuuluu myös omaistajan valtaa omistuksensa suhteessa eikä sitä voi kapitalismin oloissa yliajaa millään työnantajan vallalla. Muuten ollaan vain huijaamassa työläisten rahoja mikä tietenkään ei ole ennenkuulumatonta eikä -näkemätöntä kapitalistisessa menossa.

Toisaalta jos robotiikka vie työpaikkoja niin miten käy noiden työpaikkojen haltijoiden osuudelle rahastossa ja sitä kautta vaikutusvallalle yrityksen hallinnossa? Taisivat mennä samalla kuin työpaikkakin?

Marx oli todellakin kova fundeeraamaan ja ihan ylivertainen Valtoseenkin verrattuna. En ilkeäisi, ainakaan tähän asti esitetyssä muodossa, vertaamaan "duunariosake" pähkäilyjä hänen ajatteluunsa.

Marxin ajattelussa hänen suurin ongelmansa oli ettei hän kyennyt ottamaan kapitalismin kehityksessä huomioon omaan ajatteluunsa perustavan työväenliikkeen vaikutusta kapitalismin pahimpien piirteiden pehmentämisessä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #18

Rahaston omistaa yrityksen henkilöstö. Yrityksen asema rahastossa on sama, kuin henkilöjäsenellä. Luokkalkantaiset määritteet "työläinen ja kapitalisti" tulevat poistumaan yleisestä käytöstä. Huijattu on näihin päiviin asti, molemmin puolin, ehkä nyt olisi mahdollista viimeinkin nähdän mitä se huijaus on teettänyt.

Oikealla tavalla ja tehokkaasti toimien uudenajan yritys kasvaa ja voittaa markkinoita, joten käsiä ja päitä voidaan työllistää saman verran, ehkä enempikin, kuin aiemmin. Joka tapauksessa kun yritys toimii tuloksellisesti, rahasto kasvaa, jolloin rahastosta voidaan nostaa pääomatuloa (pienellä verokannalla), jota voidaan käyttää opiskelutukena, tai lyhennetyn työajan korvauksena. Mikäli yrityksellä menee todella heikosti, on viimeinen tuki se "kansalaisturvavakuutus". On huomioitava, että rahastossa säilyy aina se pääoma,jolla henkilöstöjäsen on lunastanut työpaikkansa.

Totean vaan, että minäpolo en ole hänen vertaisensa, mutta olen kyllä nähnyt hänen erheensä. Lisäksi on varmaa, että minä en koskaan kykene pääomankokoista "raamattua" aikaansaamaan, se olisi jopa työturvallisuuslakia vastaan. Ainakin minulla iltalukujen yhteydessä pääoma kopsahti ohtaan ja silmälasien sankakin irtosi erään pitkästyttävän lukusession päätteeksi.

Minun mmielestäni Marx omana aikanaan ajatteli oman aikansa lähtökohdista, eikä havainnut rintaman kummallakin puolella olevan ihmisiä, joilla oli pelko ja epäluottamus kuvioissa.
UusMaxismin voima on sitouttaa kaikki osapuolet yhteisölliseen ymmärtämiseen ja tekemiseen.

Luokkakuntaisuus tulee häviämään. Ellei tilalle saada aikaansopivaa ja korvaavaa järjestelmää, olemme ongelmissa. Uskon suomalaisella yhteiskunnalla olevan valmiutta UusMarxismin rakentamiseen. Saattaisi olla jopa joku muukin pohjoismainen valtio. Kuka ehtii ensin?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #19

Ehkä emme tuhlaa Kahelinin palstatilaa enempää Valtosen "Uussointulan" rakenteluun.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #20

Olen yhtä mieltä kanssasi. Toistaiseksi meitä, jotka ymmärtävät Marxismin ja utopian arvot, on kovin vähän. Kyllä Siperia tulee ja opettaa. Nuo aatteethan on kehiteety ikäänkuin peiliksi, jota vastaan voimme vertailla tämän päivän onnettomia malleja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset