Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

"Huliganismi on yhteiskunnan kuumemittari" (Venäjällä)

  • HS 13.3.2016.
    HS 13.3.2016.
  • "On tärkeää vetää raja"
    "On tärkeää vetää raja"

Suomessa, ehkä Euroopassakin eletään historiallisia hetkiä.

Helsingin Sanomat kertoi 13.3.2016 Ira Jänis-Isokankaan tohtoriväitöksestä Tampereen yliopistossa (kuva). Väitöskirjan otsikko oli Neuvostovallan taistelu huliganismia vastaan 1920-luvulla.

Suomessa puheenaiheena tänään on tottelemattomuus ja mielenilmaisu. Kansalaistottelemattomuus ja huliganismi eivät ole yksi yhteen. Tottelemattomuus on tietoisen tavoitteellista, huliganismi epäselvemmin.

Huliganismiksi leimaaminen on vallanpitäjien keino vähätellä, leimata päähänpistoksi. Venäjällä Pussy Riotin jäseniä syytettiin huliganismista.

Tottelemattomuus on yhteiskunnan normien kyseenalaistamista. Vallanpitäjille sellainen on vaarallista levitessään. Pussy Riotissa ongelmana vallanpitäjille ei ollut itse esitys vaan se että esitys lähti leviämään sosiaalisessa mediassa.

Jänis-Isokankas sanoo väitöksessään, että 1920-luvulla neuvostokansalaiset vastustivat neuvostovallan toimenpiteitä oman arkensa ja vapaa-aikansa muokkaamiseksi. Silloinen huliganismin käsite kuvaa kansalaisten taktisia keinoja ja arjen vastarintaa.

 

Poimintoja Ira Jänis-Isokankaan kirjoituksesta. Kirjoitus kokonaisuudessaan:
http://alusta.uta.fi/artikkelit/2016/03/15/neuvostovallan-taistelu-hulig...

”Ensimmäinen maailmansota, katkera sisällissota sekä näitä seuranneet nälänhätä ja kulkutaudit olivat tuoneet satoja tuhansia vailla huoltajia olevia lapsia kaupunkien kaduille. Kaupungit ja maaseutu olivat myös täynnä sodassa traumatisoituneita nuoria miehiä vailla perhettä ja toimeentuloa. ... Maaseudulla valta oli monin paikoin mielivaltaa ja vahvemman oikeutta. Kaupungeissa ja maaseudulla puhuttiin huliganismin käsitteen avulla turvattomuudesta.

... Huliganismi on Venäjällä sujuvasti lipunut järjestelmästä toiseen, tsaarinaikaisesta yhteiskunnasta neuvostoyhteiskuntaan ja neuvostoyhteiskunnasta uuteen Venäjään. Huligaanit ovat myös palanneet yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi Venäjälle – Karjalan Kontupohjan kansallispatriootteina vuonna 2006 ja Pussy Riotin räävittömänä performanssina vuonna 2012.

... Huliganismiin on kuitenkin liitetty jo hyvin varhain myös poliittinen merkitys, mikä liittyi yleiseen järjestykseen ja kumoukselliseen toimintaan. Sekä tsaarinvalta että neuvostovalta pyrkivät rajoittamaan kansalaisyhteiskunnan sitä tilaa, jossa poliittinen kilpailu ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen olisi rakentavasti ollut mahdollista. Huliganismin lainopillinen määritelmä – teko, joka ilmentää epäkunnioitusta kanssaihmistä ja yhteiskuntaa kohtaan – tuo esille yhteiskunnan, joka reagoi voimakkaasti sen arvojen ja normien pilkkaamiseen. Kun yhteiskunta pyrkii rajoittamaan kansalaistensa ilmaisun ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen vapautta, pilkka ja huliganismi ovat usein niitä keinoja, jotka kansalaisille Pussy Riotin tapaan jäävät jäljelle.

... Yksi tärkeä tutkimukseni esille tuoma asia on se, että huliganismin yhteiskunnallinen vaara valtiovallalle Venäjälle ei piile yksittäisessä teossa, vaan siinä, että ilmiön pelätään leviävän. Huliganismin eli yleisen järjestyksen uhmaaminen ja arvojen ja normien kyseenalaistaminen vuorostaan on Venäjällä perinteisesti otettu merkkinä vallan vaihtumisen mahdollisuudesta, mitä mahdollisuutta sekä tsaarin, bolševikkien että nykyisenkin hallinnon aikana pyritään kaikin keinoin eliminoimaan.

... Pyrkimys pitää vallasta kiinni ei tietenkään ole pelkästään venäläiselle valtiovallalle ominainen piirre. 1920-luvulla käyty keskustelu huliganismista ja neuvostovallan käymä taistelu huliganismia vastaan osoittaa kuitenkin sen, että kaventuneessa julkisuuden tilassa, jossa sananvapautta ja poliittista vaikuttamista on rajoitettu, yleisellä mielipiteellä ja tulkinnalla turvattomuutta ilmentävistä käsitteistä, kuten esimerkiksi huliganismista voi olla kohtalokkaita seurauksia. Kiristynyt yhteiskunnallinen kontrolli ja turvallisuus- ja lainvalvontaelimien lisääntyneet resurssit eivät johtaneet 1920-luvun lopussa turvallisuuden lisääntymiseen neuvostoyhteiskunnassa, vaan entistäkin turvattomampaan yhteiskuntaan.”


Ira Jänis-Isokankaan väitös: http://tampub.uta.fi/handle/10024/98587

Historiallisessa Aikakauskirjassa 3/2016 on Kimmo Rentolan selostus Jänis-Isokankaan väitöksestä (ei suoraa linkkiä):
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=6477

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Jänis-Isokankaalta lainatussa ja muuten laajemminkin näyttää olevan käsitys, että huliganismina esiintyvä mielipiteen ilmaiseminen olisi vain ja ainoastaan poliittisen ilmaisuvapauden rajoittamisesta johtuvaa kansalaisten halua saada äänensä kuuluviin. Siinä ja yleisemminkin unohdetaan huliganismin muut ulottuvuudet. Esimerkiksi se ulkoapäin johdettuna tarkuituksellinea toimintana ulkovaltojen hyväksi. Samaten unohtuu pelkkä huliganismi huliganismin vuoksi, siis ääliömäisenä toimintana kun mikään ei huvita mutta jotain pitää särkeä. Huliganismikaan ei ole yksioikoinen ja -ulotteinen kokonaisuus, ei sitä harjoitettaessa eikä pitäisi olla sitä torjuttaessakaan.

Syvällisempi huliganismin erilaisten muotojen ja motiivien tarkastelu johtaisi varmaan myös vähempään kaksinaismoralismiin kerrottaessa siitä eri puolilla ja eri tekijöiden harjoittamana.

Risto Koivula

" Kiristynyt yhteiskunnallinen kontrolli ja turvallisuus- ja lainvalvontaelimien lisääntyneet resurssit eivät johtaneet 1920-luvun lopussa turvallisuuden lisääntymiseen neuvostoyhteiskunnassa, vaan entistäkin turvattomampaan yhteiskuntaan.”

Tsaarin Imperiumissa oli uskomattoman matala turvallisuus keskimääräisellä eliniällä mitaten, joka oli keskiaikaista tasoa aina 1900-luvun alkuun, jolloin Venäjä otti käyttöön ensimmäisenä maana maailmassa valtakunnallisen kulkutautientorjuntajärjelmän, ja alkoi väestöräjähdys, joka jatkui sitten myös NL:ssa: v. 1897 128 mlj (joista Suomessa 2.6 ja Puolessa 9.6 mlj) , 1913 159 mlj (viranomaisarvio, yläkantissa), 1917 172 mlj (josta Puolaa 16, Suomessa 3, Baltiassa 5 ja Bessarabiassa 2 mlj). I maailmansotaj sisällissota ja niiden hirveät rintamakulkutauditkaan eivä vähentäneet vakilukua, pysäyttivät vain se kasvun.

https://www.pirkanblogit.fi/2018/risto_koivula/al-...

" Syntyneiden ja kuolleiden määrä noudattaa seuraavaa kaavaa, jotta kaikki syntyneet ja vain he joskus myös kuolisivat:

Kuolleiden määrä: K = I x M / E – D/2

Syntyneiden määrä S = I x M / E + D/2, jossa

I on ajanjakso (intervalli), tässä 15 v. (1924 – 1939)

E = keskimääräinen elinikä (kuolinikä), tässä 45 v., koko aikana (perustelut ja tarkistin tuonnempana)

M = keskimääräinen väkiluku, usein (M1 + M2)/2, mutta voi vähän poiketakin, jossa

M1 = 140 mlj. = väkiluku ajanjakson alussa (arvio: vuoden 1937 väkiluvun 147 mlj. ja keskimääräisen vuotuisen väestönkasvun 2 mlj. mukaan, 140 mlj.)

M2 = 172 mlj. = väkiluku ajanjakson lopussa, ja

D = M2 – M1 = 32 mlj. = ajanjakson väestönlisäys (väestönkasvun täytyy olla syntyneiden ja kuolleiden ero)

Otetaan:

M = (M1 + M2)/2 = 156 mlj, väkiluku pamahti sitten Stalinin kauden alkaessa 1924 NOUSUUN (eikä laskuun…)…

K = 15 x 156 / 45 – 16 = 52 – 16 = 36 mlj. (kuollutta)

S = 15 x 156 / 45 + 16 = 52 + 16 = 68 mlj. (syntynyttä)

Puolet kuolleista oli naisia, joiden voi olettaa hyvin harvoja lukuun ottamatta kuolleen luonnollisesti (vaikka sitten linnassakin…).

Keskimääräinen elinikä (kuolinikä) eri vuosikymmenitä löytyy ainakin täältä:

https://dic.academic.ru/dic.nsf/bse/129063/%d0%a1%...

По сравнению с дореволюционным временем общая смертность снизилась в 3,3 раза, а детская в 10 раз. Снижение смертности наблюдается во всех возрастных группах.

Характерен рост средней продолжительности жизни населения:

32 года в 1896—1897;
44 — в 1926—27;
47 — в 1938—39;
70 лет в 1971—72
(64 у мужчин и 74 — у женщин).

Uskomatonta, että 1900-luvun taitteessa keskimääräinen elinikä oli metsästäjä-keräilijä-tasoa 32 vuotta.

Se nousi siitä kyllä 10 vuodella jo varmaan 1. maailmansotaan 1914 mennessä, koska Venäjä otti ensimmäisenä maailmassa käyttöön valtakunnallisen kulkutau- tientorjunnan ja joitakin muitakin terveyspalveluja Sergei Botkinin johdolla. Väestö räjähti vuoden 1898 128 miljoonasta vuoden 1917 172 miljoonaan ennen vallanku- mousta maailmansodasta huolimatta. NL:n puolelle jäi n. 130 miljoonaa, joka räjähti taas nousuun sisällissodan loputtua 1922, eli Stalinin kauden alkaessa.

Vuoden 1938 lopussa (v. 1939 väestönlalkennassa) alle 16-vuotiaan väetön osuus oli 37.7 % eli 65 miljoonaa 172:sta.

Табл. 5. — Динамика возрастной структуры населения, %

———————————————————————————————-
| | 1939 | 1959 | 1970 |
|——————————————————————————————–|
| До 15 лет | 37,7 | 30,4 | 30,9 |
|——————————————————————————————–|
| 16—59 лет | 55,5 | 60,2 | 57,2 |
|——————————————————————————————–|
| 60 лет и старше | 6,8 | 9,4 | 11,

Tästä saadaan kätevästi tarkistin vuodenvaihteen 1924 jälkeen syntyneille ja edelleen hengissäoleville, eli alle 16-vuotiaille kansalaisille:

0.377 x 172 milj. = 64.8 mlj. ~ 65 milj. < 68 milj. arviolaskusta. Aletaan olla lähellä. "

https://www.tiede.fi/keskustelu/24124/ketju/wikin_...

ELi mitä turvallisuudella nyt sitten tarkoitetaankin...

Risto Koivula

Tampereen yliopistossa on aikojen saatossa ollut "vähän kaikenlaista" "NL:n_tutkimusta"...

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/heikki...

Heikki Mäki-Kulmalan uppo-outo "neuvostomarxismi"...

http://ketjureaktio.net/index.php?msg=5692#msg5692

Heikki Mäki-Kulmala:

" NEUVOSTOMARXISMI JA DIALEKTIIKKA

... "

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset