Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Ilmiöbisnes kiidättää Suomea kohti globaalia huippua

  •   Suomen Toivo - Donald Trump
    Suomen Toivo - Donald Trump

Joskus keksinnöt tehtiin autotallissa, tänään kuusen karikkeessa.

Maapallo kuumenee. Kaliforniassa tuli imaisi ties tuhat ihmistä. Ruotsi ei saa metsäpaloja sammumaan. Välimerellä ruoho korventuu, metsä palaa ja ihmiset pakenee. Afrikassa kuivuus ja nälkä ajaa sadat miljoonat kohti pohjoista.

Kuumuus on uusi bisnes, näin meille kerrotaan. Nyt bisnes muuttuu teoiksi.

Sytykkeen antoi presidentti Trump. Bisneksen nimi on Harava. Ennen hyvinvointi luotiin Aravalla, nyt Haravalla.

Haravoinnissa Suomi on edelläkävijä. Teiden varsilla voitte nähdä pitkiä hakkuutähdepinoja. Pinot on luotu haravoimalla. Koneen rouhea käsi on jyystänyt sammalmattoa, haravoinut latvukset ja oksat. Hakkuutähde poltetaan Jyväskylän Energian tai Helenin masuuneissa. Kotien lämpö nojaa haravointiin.

Kuivunut metsäjäte on tulenarkaa, ei sitä muuten energialaitoksille tuotaisikaan. Naivistien seurakunta yrittää ilakoida Trumpin sanomisilla mutta paljastaakin oman tietämättömyytensä: haravointi tänään on koneellista, robotisoitua, digisoitua ja tekoälyohjattua toimintaa, ei muovipiikeillä raapimista. Unohtakaa jo muovinne. 

Kansankynttilät havaitsivat haravoinnin globaalin bisnesraon ennen virallisia innovaattoreita. Jarkko Währn kirjoittaa twitter-tililläni:

"Ponsse ja Fiskars voisi tarjota tuotteitaan Jenkkeihin - Suomen media kääntää asian mahdollisimman negatiiviseksi, vaikka asia voisi olla bisnesmahdollisuus."

Viralliset innovaattorit yrittävät tulla perässä. Ministeri Grahn-Laasonen lähettää käskykirjeen juuri perustamalleen säätiölle (yliopistot) sekä yhtiölle (ammattikorkeat). Yliopistojen perustutkimus ohjataan haravoinnin tieteellisten perusteiden selventämiseen. Helsus (Helsinki In­sti­tute of Sus­tain­ab­il­ity Sci­ence) käynnistää rehtori Jari Niemelän kannustamana ja rahoittamana laajan ohjelman haravoinnin vaikuttavuuden tutkimiseksi. BisnesFinland perustaa haravointiliiketoimintaa koskevan konsortio-ohjelman ja varaa siihen muutama sata miljoonaa euroa. T&k -rahat nostetaan 4 prosenttiin bkt:stä aiottua nopeammin. TEM myöntää innovaatioavustuksia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta tilaa aiheesta tutkimuksen Risto Linturilta tai Osmo Kuuselta. Vaasan Innolabin voimavarat ovat tarkoitukseen liian heppoiset vaikka sillä onkin neuvottelukunnassaan maan terävin äly, Otavamedian Ville Pernaasta alkaen, Mari K. Niemen retoriikka-analyysikaan ei nyt auta toisin kuin pressavaaleissa. Oli suuri virhe lakkauttaa Shokit, nyt sellaiselle olisi käyttöä. Mutta syntyyhän Konsortio ilman shokkiakin. Ketkä pääsee mukaan: Ponsse tietenkin, samoin perinteinen harava-valmistaja Fiskars, miten Andritz, ehkä Wärtsilä, Pöyry tutkii infran ja rakentaa padot, karkottaa intiaanit kosteampaan reservaattiin. Keitele Forest pyydetään mukaan sahausinnovaattoriksi. Käsipajoja ei oteta mukaan koska pitää olla jytyä, ei piiperrystä, nyt ollaan menossa maailmalle. Uusi Nokia on sittenkin totta.

Opetushallitus havaitsee haravapisneksen ilmiöluonteisuuden. Onnekkaasti ennakoiden se on jo aiemmin muuttanut opetussuunnitelmat ilmiöperusteisiksi. Oppiaineet ja niistä puhuminenkin on kielletty, jopa yliopistoissa. Miten käy aineenopettajien, ressukat.

Sitralle Harava tuli nyrkkinä silmään. Paula Laine on jo suuntaamassa megatrendejään ja visioitaan uusiksi.  Seminaari aiheesta on tulossa, ilmoittautuminen käynnissä, Soininvaara ja Korkman lupautuneet puhujiksi - vahva suositus, aamukahvi tarjolla. Haravoinnin työkalupakki kehitetään Laineen ja Mari Pantsarin monisatapäisen osaston yhteistyönä, se korvaa aiemman hyvinvointipakin. Julkaisu Hyvinvoinnin Kolmas Aalto on viimeistelyä vaille valmis. Sitraa auliisti tukeva Helsinki Demos terävöittää hyvinvoinnin uusvision vaikka Demoksen visiosta kukaan ei saa mitään selvää - onneksi sentään palkkio on runsas. Sinänsä Demoksen Aleksi Neuvonen ja Tuuli Kaskinen jäsentävät aihepiiriä hartaasti, apunaan itse nimittämänsä työelämäprofessorit Turussa. Sitran johtaja Mikko Kosonen valvoo että prosessi kaikilta osilta etenee ketterästi, onhan sen määrä toimia mallina valtiojohtamiselle.  Mika Pyykkö hoitaa Haravatoimialan yhteiskuntasuhteet, puhumisen Tiedekulmassa ja muuta.

Yksi näkökohta on vielä mainittava: moderni kiertotalous. Kiertotalous on Sitran kärkihanke ja lippulaiva, Mari Pantsar sitä ohjastaa. Hivelevä yhtymäkohta aiempien aikojen haravointiin: nimittäin haravakone. Toden totta sellaisia oli. Niissä oli isot kiertopyörät koneen sivuilla, myös haravan piikit olivat kiertomallia, tosin vain puoliympyrää. Suomen pientiloilla toimittiin kiertoperiaatteella jo sata vuotta sitten, välillä idea hautautui mutta nyt se syntyy uudestaan. Kuka olisi uskonut: savolainen pienviljely haravatalouden, robotisaation ja modernin tekoälykehityksen kärjessä.

Maailma 5 vuoden päästä: suomivalmisteiset digitalisoidut ja tekoälyohjatut robotit viilettävät maailmalla pitkin kuivia ruohokenttiä ja metsäisiä vuorenrinteitä, keräävät paloherkän karikkeen pois. Karike poltetaan tai haudataan hiilinieluiksi maahan, tulevan fossilisaation raaka-aineeksi.

Presidentti Trump - sittenkin Suomen Toivo?

Ehkä myös Suomen presidentti joskus vielä yltää samalle älykkyystasolle.

 

Sanni Grahn-Laasonen perustaa säätiön ja osakeyhtiön ( = valta pois turhilta demokratioilta)

Helsus

Advisory Board. Vaasan malliin.

Tulevaisuuden tekijän työkalupakki.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Maailma viiden vuoden päästä: USA-laiset siivoavat metsiään kiinalaisilla harvestereilla ja Kahelinin nimeämät suomalaisälyköt pitävät edelleen seminaarejaan joissa he pohtivat suomalaisten kypsymättömän haravointikulttuurin suhdetta globaaleihin yhteiskunnallisiin vaihtoehtotrendeihin ja kyvyttömyyttä harjoittaa smalltalk:ia con cafe latte.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

TV-haravaperspektiivistä katsoen lähimetsien viljelykelpoiset maapläntit on raivattu vuosisatojen kuluessa haravoitaviksi. Jäljellä olevissa kallioisissa, paikoin hyvin runsaissa aarnimetsissä möyriessään Ponssen kone kaataisi kaiken ympäriltään ettei katajakaan enää kasvaisi. Pärevasu kädessä ei sinne edes sienestäjä mene. Näin täällä Länsi-Uudellamaalla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Muistan vielä ajan kun mummoni ja äitinikin kävi puunarun kanssa keräämässä polttopuumme silloisilta hakkuualueilta kun koneharavat eivät vielä jyllänneet.

Sienten suhteen olen todellakin huolissani. Miten käy herkullisille vaaleille orakkaille jos maassa ei enää ole kuusenoksia hajotettavaksi. Pari vuotta aiemmin harvennettuun kuusimetsään on ilo syksyllä mennä.

Mutta toisaalta olen löytänyt myös puupelloksi järjestetyiltä mäntykankailta kuusenherkkutatteja paistinpannulleni. Kunhan niitä harvennetaan mutta ei aukkohakata.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset