Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Teräs ja betoniko ilmastopolitiikkaa - Helsingin Malmi ja Pasilan Tripla

Malmille juntataan metrin välein 3,5–25 metrin pituisia, halkaisijaltaan 700-millisiä teräsbetonipaaluja. Peräkkäin pantuina ne ulottuisivat Helsingistä Etelä-Koreaan ja takaisin. Yli 14 000 kilometriä betonipilareita, joiden valmistamiseen kuluu yli puoli miljoonaa tonnia sementtiä, kolmasosa Suomen vuotuisesta tuotannosta. Sen teossa syntyy yli 350 000 tonnia hiilidioksidia.

Malmin alue on pääosin savea ja liejusavea. Savikko on keskimäärin 10–15 metriä syvää, painanteissa jopa 20-metristä.

Näin uutisoi Suomen Kuvalehti 30.11.2018 ( linkki kirjoitukseen ).

Pari vuotta sitten kävin Pasilan Triplan työmaalla (YIT), siellä oli avoimet ovet. Työmaa oli silloin lähinnä kuoppa, tyhjiksi jäävien metrotunnelien pimeät aukot törröttivät kuopan syvyydessä. Jäin tuijottamaan teräspilariseinämää. Toisiinsa limitettyjen teräspilarien korkeus lie ollut kymmeniä metrejä, seinämällä pituutta ties satoja metrejä. Tätäkö on ilmastopolitiikka, mietin.

Jyrki Kataisen masinoima EU:n investointirahasto rahoitti Pasilan Triplaa sadoilla miljoonilla. Perusteet olivat ekologisia, ilmastollisia. Triplan ja Malmin teräs- ja teräsbetonirakentaminenko on ilmastopolitiikkaa? Minä en sellaiseen usko. Tuollaiset perusteet ovat huijausta. Huijausta harrastaa EU. Huijausta harrastaa Helsingin kaupunki.

Helsingin johto ja poliitikot eivät kuuntele kritiikkiä. Viimeksi tänään Katja Kiuru kutsui Helsingin toimintaa hurmokseksi ja vauhtisokeudeksi (HS 1.12.). Helsingin johtajisto toistelee väittämiään, Helsingin kustannustehokkuutta, Helsingin veturiroolia maan pelastajana, tiivistämisen tieteellisyyttä, Helsinkiä ihmisten onnelana, globaalia kaupungistumistrendiä, milloin mitäkin. Kritiikin edessä he vaikenevat. Onneksi oikeuslaitoksessa on alettu panna merkille Helsingin sisäänpäinkäpertyvyys ja ylimielisyys (mm. väylien kaappaaminen, yleiskaava).

Malmilla paalutuksen arvioidaan maksavan 80 - 470 euroa kerrosneliömetriltä. Sadan neliön asunnossa 470 tarkoittaa 47 000 euron hintalisää. Asuntojen hinnoissa piilee siis kymmenien tuhansien eurojen kustannuslisä ja samalla ilmastohaitta. Osa alueen pohjatöiden kustannuksista kiertyy veroina Helsingin koko asujamistolle. Tällaista on Helsingin sosiaalipolitiikka ja Helsingin ekologia.

Miksi tuollaista pitäisi kutsua? Kaupunkimafiaksi? Pakkovallaksi? Vai peräti rikollisuudeksi?

 

Tuhansia kilometrejä betonipilareita, massiivisia maansiirtoja - Malmin asuntojen rakentamisesta tulee kallista ja työlästä. Suomen Kuvalehti 30.11.2018.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Onko tapahtunut epädemokraattisia päätöksiä?

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

En nyt jaksaisi ryhtyä demokratiakeskusteluun tai edes sen miettimiseen, miten epä/demokraattisesti vaikkapa Tripla- ja Malmiasioita on junailtu.

Mutta niinsanotun demokratian suhteen yksi näkökohta on vaivannut jo pitkään. Kun väestö massoittuu vaikkapa Helsinkiin / pääkaupunkiseudulle / Uudellemaalle ja yksikamarisen eduskunnan paikoistakin aina vaan suurempi osa keskittyy vastaavasti, niin tämä massoittuva alue (ehkä joinekin liittolaisineen, vaikkapa Tampere) voi tosiasiassa toimia diktatorisesti. Tällainen ilmiö on Suomessa edennyt jo pitkään. Tästä vaietaan tyystin ja taktisesti. Perinteisesti ja muissa maissa tällaisen ongelman synty on estetty kaksikamarisuudella (esim. USAn senaatti).

Kiintoisa sosiaalitieteellinen/antropologinen/valtio-opillinen kysymys olisi, mitä viisaudelle tapahtuu keskittyvässä massassa. Tiivistyykö tyhmyys, keskittyykö valta vai tuottaako kriittinen massa viisautta. Tietenkään Suomen tiedepolitiikka, Akatemia neuvostoineen (STN) tai akateeminen tutkijajoukko ei tällaisia kysymyksiä tutki.

Oliko niin että demokratian keinoin valtaan nousivat Hitler, Mussolini, Putin, Trump?

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Jos kansalaisten vapaata liikkumisoikeutta pyrittäisiin rajoittamaan, se käsittääkseni loukkaisi perustuslakien pykäliä ja henkeä.

Voi tietysti ajatella, että joku "Havukka-ahon ajattelija" on viisaampi, kuin tiiviisti elävä "massa" edustajineen. Itse asiassa ajattelen täysin päin vastoin, kaikki edistys tapahtuu tiheässä vuorovaikutuksessa.

Hitlerin vaalivoitto 1933 vaaleissa taisi olla jotain reilut 30%. Valta kaapattiin sitten tuolta jalustalta sisä- ja ulkoparlamentaarisin keinoin.

Miten haluaisit rajoittaa demokraattisia käytäntöjä?

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin Vastaus kommenttiin #5

Vähän epätoivoista keskustelua...

Olenko puhunut demokratian rajoittamisesta? Ehkä enemmänkin demokratia-analyysin tarpeesta, demokratian kehittelystä, täydentämisestä, ajantasaistamisesta... Ja siihen liittyen toimintasisällöistä, mikä esimerkiksi on uskottavaa ja kansanläheistä ilmastopolitiikkaa, Malmin ja Pasilan teräs- ja betonikaivannot vai kenties jotain aivan muuta.

(Menee jo 'akateemiseksi' hienosteluksi, mutta tulee mieleen jokunen demokratiatutkija, eurooppalainen professori, joiden ajattelua soisi pohdittavan Suomessakin, vaikkapa ranskalaiset Rosanvallon ja Ranciere.)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kiinassa on käytetty pelkästään 2000- luvulla enemmän betonia, kuin koko Euroopassa sen historian aikana.

Eikö betonia sinänsä voisi korvata puulla ? Vanha Pietarihan on rakennettu kokonaan suolle, ja kaikki vanhat isot kivirakennukset tuettu edelleen puupaaluin tänäkin päivänä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Puun upottaminen suohon olisi nykynormien mukaan mitä ympäristöystävällisintä toimintaa. Pietarin tapaus osoittaa, että oikein tehtynä se on myös kestävä paalutus rakennuksille. Malmillakin olisi (ollut) huolehdittava, ettei paalut pääse kuivan maan (=ilman) kanssa kosketuksiin.

Jos Suomessa olisi vähän fiksumpia ympäristöpäättäjiä, meillä piilotettaisiin tukkeja turpeseen vähän joka toisella suolla EU:n maksaessa hiilinielusta korvausta. Parempina aikoina sitten suokelo olisi kurssissaan hirsirakentamisessa.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Tässä pilkahtaa hyvä ajatus. Eikö metsiä kannattaisi kasvattaa ja MYÖS HAKATA mahdollisimman paljon. Jätetään hakatut puut puiksi tai säilötään jollain sopivalla tavalla, vaikka sinne Pietarin alle. Silloin ne ovat todellisia hiilinieluja tai siis varastoja. Tätähän kai kivihiilikin on, kauan sitten säilöytynyttä puuta.

Nykyinen keskustelu kuinka paljon hakataan ja kuinka hakkuita pitäisi ties vähentää, on pysähtynyttä ajattelua ja tylsää vänkäämistä. Kysymys on väärin tai huonosti rajattu ja siinä mielessä peräti epätieteellinen. Tällaisen pysähtyneen, staattisen tieteen nimissä esiintyvät eivät olekaan tieteellisiä ja kuvittelukykyisiä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #11

Eikä tarvitse mennä edes Pietariin hakemaan esimerkkejä. M.m. Helsingin päärautatieasema on puupaalujen päälle rakennettu, samoin taitaa olla Ateneumsekä Kansallisteatteri. Mitään ongelmia paalutuksen kanssa ei ollut, niinkauan kunnes muulla toiminnalla aiheutettiin pohjaveden pinnan laskeutuminen jolloin pylväiden kuiville jääneet päät alkoivat lahota.

Rakentaminen ja rakennusten kunnossapito on on n.k. "taitolaji". Aiemmin kun köyhempiä oltiin, rakennettiin kestämään kauemmin. tai ainakin osattiin katsoa mitä ollaan rakentamassa ja miksi sekä miten kauaksi aikaa. Nykyinen resurssien kuluttäminen kerskaavaan mutta lyhytaikaiseen käyttöön ei ole n.s. ja paljon mainostettua "kestävää kehitystä".

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tällaista järjettömyyttä se "citivihreys" päässä aiheuttaa.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Malmin suolle (kentälle) rakentaminen on turhuuden ja rahan haaskauksen huippuesimerkki. Kentälle on nyt ja tulevaisuudessa erittäin järkevää käyttöä ja vielä kehitettävää.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Lentokenttäalue on kaavoitettu sekä maakunta- että yleiskaavassa asuin- ja liikerakentamisalueeksi. Lentokenttätoiminta alueella on nyt kaavan vastaista. Jos joku älypää päättäisi yrittää palauttaa maa-aluetta lentokenttäkäyttötarkoituksen mukaiseksi, kaavavalitukset kestäisivät vuosia.

Lentotoiminta haettaisiin välittömästi lopetettavaksi, alueeltahan on löytynyt liito-oravan ulosteita. Itse esittäisin vaatimuksen, että alue pitäisi metsittää liito-oravan suojelualueeksi.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

No sittenhän lentotoiminnan jatko entisellään sopii mainiosti, koska molemmat "kulkumuodot" ovat tähänkin asti eläneet sovinnollisesti rinnakkain. Haetaan siis sukupuuttoon alueelle suunniteltu typerä asuntorakentaminen ;-).

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

No, suurissa kaupungeissa on rakennukset paitsi lämmitettävä, myös rakennettava kivihiilellä.

Betonin valmistus aiheuttanee noin 5% maapallon hiilidioksidipäästöistä. Puhtaassa Suomessakin sitä tehdään kivihiilellä kuumennettavissa uuneissa.

Uuneja voitaisiin tietysti kuumentaa myös hiilineutraaleilla polttoaineilla tai edes maakaasulla, mutta se ilmeisesti on hieman kalliimpaa. Lämpöä voi tiukan paikan tullen valmistaa jopa suoraan auringosta, mutta silloin toiminta tietysti olisi varsin kausiluonteista. Varastoitavan tuotteen valmistuksessa kausiluonteisuus ei tosin ole aivan yhtä suuri ongelma kuin vaikkapa rakennusten lämmittämisessä.

Valintakysymyksiä. Vihreä Helsinki on valinnut noin. Me maaseudun tupauunot olemme sitten valinneet vähän pehmeämpiä menetelmiä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kenttä ja sen lähiympäristö on maaliikenteenkin solmukohta siis, E4 ja kehätiet. Parempi tuotto saataisiin siitä, että solmukohtaan kentän viereen rakennettaisiin suuri parkkitalo liityntäliikenteeseen keskustaan sekä itään että länteen päin. Se olisi saamalla ekoteko koko Helsingin keskustalle, Itikseen ja Espooseen.

Jos Malmille tulisi lisää asuntoja, se tukkisi entisestäänkin väylät niin Hesan keskustaan kuin myös muihin suuntiin. Ratayhteys Malmilta, Pihlajamäestä ja Pukinmäestä lännessä sekä metroyhteys idässä olisivat bussiliikenteen liityntäliikenteen solmukohtia joka suuntaan.

Lentokenttä jäisi muun lähiympäristön kanssa elämään kuten luonnon helmi Longinojakin.

Asuntomaata Hesassa on riittämiin vaikka ensin lähistön golfkentät.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Ei tarvitse koskea golfkenttiin, jos ei ideologisista syistä halua.

Joku teki videon lentämällä Malmilta pienkoneella. 10 km säteellä kentästä löytyy useita Malmin kentän kokoisia rakennuskelpoisia alueita. Lisäksi, Helsinki ei ole tehnyt mitään Sipoolta ryöstämälleen Östersundomin alueelle. Sinne piti tulla 50 000 uutta asukasta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kaupunkimafiaa ja pakkovaltaa - ehkä pitäisi tässäkin seurata rahaa ja tarkastella hyötyjien ja hyödyttäjien keskinäisiä suhteita. Suurista rakennusliikkeistä eräisiin poliittisiin ryhmittymiin ja takaisin.

Samalla voisi tarkastella suomalaista rakennuttamisen ja rakentamisen kieroutunutta yhteenkietoutumista samoihin toimijoihin. Se mahdollistaa kohtuuttomuuksiin vedätetyt rakentamiskustannukset koska ne eivät ole rakennuttajarakentajan riski oligargisessa busineksessa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tämäkään tärkeä asia ei näytä saavan some-eläimiä liekkeihin. Vain näin vähän kommentteja. Olisiko syynä, ettei persuleita eikä matuja tai edes NATOa ole mainittu? Pitäisikö yrittää vääntää tätä jotenkin kulttuurimarksilaisten syyksi niin "keskustelu" lähtisi liikkeelle kun "todistajat" tulisivat haaskalle?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Aamukahvilla roomalaisessa kahvilassa:

Eipä ole Rooma vielä tukehtunut jätteisiinsä, vaikka täällä käydessäsi Juhani, niin raportoit tavattuasi herra Suurlähettilään. Päinvastoin paikat näyttää ihan siisteiltä.

Terveisin se toinen kaheli

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Viimeksi Roomassa käydessäni ensinäkymä Ostiensen rautatieaseman ulkopuolella oli täpötäysien roskiksien viereen iltayöstä kipattu läjä pitsoja. Olisivat muuteen varmaan menneet vanhoiksi sillä kuka nyt yönvanhaa söisi. Ne lojuivat kadulla ylt'ympäriinsä kaikenlaisten lentävien epeleiden ilona. Mutta aamulla katu oli siisti ja roskikset edelleen täysiä. Kaupunki elää tavallaan ja vieraat käyvät ajallaan.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Olenkin juuri aikeissa kävellä 5 km Vatikaanin takaa Ostiensen asemalle jatkaakseni junalla Ostian rantakaupunkiin. Havainnoin minäkin omiin aisteihini luottaen matkalla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #20

Havainnointini tapahtui asemalta kohti Via Ostiense:a, ei ent. Via A.Hitler:n varrella.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #21

Missä semmonen on ollut.? Tuossa juuri ohittamasani juutalaisten ghetossa?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #23

Ostiensen nykyinen asema on rakennettu B.Mussolinin käskystä kun hän halusi pröystäillä Hitlerille tämän vierailun yhteydessä vuonna 1938. Samalla rakennettiin uusi paraatikatu aseman edestä kohti Porta san Paolo:a. Herrat järjestyttivätkin sillä juhlakulkueen. Katu sai silloin nimen Via A.Hitler mutta "sattuneesta syystä" muutettiin myöhemmin Viale delle Cave Ardeatine:ksi. (Cave A. muistetaan natsi-joukkojen maaliskuussa -44 toimittaman joukkomurhan takia).

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #24

Kerran hotelli sijaitsi Via Rasellalla jonka varrella partisaanit räjäyttivät ohi marssineita natseja aiheuttaen mainitsemsai natsien koston Ardeatinan luolissa.

Näin vastapäisestä porttikongista tulevan Luca di Montezemolon, Ferrarin pääjohtajan joka oli esillä Kimi Räikkösen maailmanmestaruuden vuoksi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #25

Ostiensen asemarakennuksen koristelussa voi vieläkin aistia tietyn "Zeitgeist:n". Saman joka tulee väistämättä mieleen myös "kirjoituskoneen" rappusilla. MOlemmat oman aikansa kuvia.

Italialaiset ovat olleet aina hieman meitä reippaampia vastustamaan epäoikeudenmukaiseksi kokemaansa hallintoa. Toki myös sellaisia kannattaessaan, mikä on valitettavampaa. Kaikkeahan ei voi aina saada.

Toisaalta juuri äsken uuden, osin vielä keskeneräisen Ruoholahden läpi ajaessani olin tuntevani pienen häivähdyksen monikerroksellisuudesta ja eri-ikäisyyttä harmaan tihkusateen läpi. Ehkä sen sai aikaan Crusellinsillan kupeessa ollut ihan oikea rahtilaiva M/S Eira mutta olin aistivinani rakennuksissakin jo hieman historian havinaa. Siis jotain positiivistakin "hienojen" suunnitelmien saadessa hieman ajanpatinaa. Niin on käynyt Ostiensen asemalle, käymässä näköjään Ruoholahdelle ja ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa myös Pasilallekin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset