Politiikan esseet - juhani kahelin Saada aikaan älyllistä liiikettä- siinä blogini tarkoitus.

Elokuva Saamelaisveri kuvaa Suomen tietopoliittista kahtiajakoa

  • Uppsalan hienostokodin ovi vedettiin kiinni. Hämärtää, yö lähestyy.
    Uppsalan hienostokodin ovi vedettiin kiinni. Hämärtää, yö lähestyy.
  • Tietopolitiikka. (kuvakaappaus Tilastokeskuksen sivuilta)
    Tietopolitiikka. (kuvakaappaus Tilastokeskuksen sivuilta)
  • Seurapiirien kerma kokoontuu Tilastokeskuksen kutsumana Kalasatamaan. (kuvakaappaus netistä)
    Seurapiirien kerma kokoontuu Tilastokeskuksen kutsumana Kalasatamaan. (kuvakaappaus netistä)
  • Eriarvoisuusvarasto. 7351 jäsentä. Ei-jäseniltä pääsy kielletty.
    Eriarvoisuusvarasto. 7351 jäsentä. Ei-jäseniltä pääsy kielletty.

Elokuva Saamelaisveri on terävämpi kuvaus tämän päivän Suomesta kuin yksikään tieteellinen tutkimus tai virkamiespuheenvuoro.

Vallan uusi piilomuoto, tietopolitiikka jakaa ihmisiä ja Suomea. Toisella puolella ovat valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvosto, Suomen Akatemia neuvostoineen, yliopistot, elinkeinoelämän etlat ja eekoot sekä osa tiedeväkeä.

Toisella puolella ovat ’vähemmän vakavasti otettavat’. Heihin kuuluu väestön valtaosa, heidän joukossaan minä. Sanontaa vähemmän vakavasti otettava käyttää tiedeväki, tiedepoliitikot ja media.

Saamelaisveri -elokuvan ydintä ovat saamelaistytölle lausutut sanat:   

 - Te ette osaa samoja asioita kuin ruotsalaislapset. He oppivat muita asioita.

 - Teidän aivonne ovat ... Teillä ei ole sitä mitä vaaditaan.

 - Tutkimusten mukaan te ette selviä kaupungissa.

 - Et voi mennä kouluun Uppsalaan, saamekoulusta ei sinne pääse. Minulla ei ole lupa kirjoittaa kirjelmää.

 - Perheesi tarvitsee sinua, vain te osaatte täällä vaaditut taidot. Jos lähdette pohjoisesta, teidän sukunne kuolee sukupuuttoon.

 - Pirun lappalaiset, yhden ampumisesta saa satasen (vertaa vankityttöjen ampumiset Hennalassa 1918).

Ruotsi (yhtä lailla Suomi) asemoi saamelapset osaamattomiksi, tietämättömiksi, taitamattomiksi, pieniaivoisiksi, naiveiksi, mitattaviksi, mukautettaviksi. Löydämmekö vastaavan asenteen tänään? Löydämme, toden totta: puhe vähemmän tuottavista, aputehtäviin tai paskaduuneihin soveltuvista, susirajan takaisista, impivaaraisista, heikommasta aineksesta, aktivoitavista, ei-vakavasti otettavista, pakkokoulutettavista, palkkaeroista, hajuraoista, saattohoitokunnista, seurapiirien kermasta (kuva 3). Hienostokodin ovi vedetään saametytön edessä kiinni vailla armoa, pilkalliset hymähdykset, vinot katseet, vaikeneminen. Ylenkatse, ohikatsovuus ja ohipuhuvuus on aikamme järein ilmiö. Näin myös tieteissä ja tietopolitiikassa.

 

Ylenkatse, piilovalta, ohipuhuvuus


Saamelaisveri -elokuva antaa tulkintapohjan esimerkiksi näille tapahtumille:

 - VM:n alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo: ”siitä vaan”.
 - Tilastokeskus, valtiovarainministeriö, Lapin männiköt
 - Vähemmän vakavasti otettavat
 - Omakohtaisuuden kato, etäobjektiivisuus
 - Perustulopuhunnan vieraus
 - Teillä ei ole sitä mitä vaaditaan
 - Emma Karin isokuva  
 - Ulosheittäjä Juho Saari
 - Kirjoitelman jatko

 

Alivaltiosihteeri Saarenheimo: ”Keskustelkoot. Siitä vaan”.


Jotkut akateemiset pohtivat EMUsta irtautumista. Saavat keskustella, siitä vaan. Me virkamiehet toimimme eri maailmassa. - Jotensakin näin sanoi VM:n alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo ministeriön julkistaessa Virkamiespuheenvuoroa (video).

Ylenkatseessaan Saarenheimon lausuma menee samaan sarjaan Juha Sipilän ’kaiken maailman dosenttien’ tai Stubbin ‘professorien kolmen kuukauden kesäloman’ kanssa. Joku akateeminen keksi kutsua Saarenheimon asennetta populistiseksi anti-intellektualismiksi.

Rajautuuko tieto ja ymmärrys kansliapäälliköihin ja heidän julkaisuunsa Mahdollisuudet Suomelle? Asenne loukkaa 99 prosenttia muita. Saamelaistytön Elle Marjan opettajan sanoin: ”Te ette osaa samoja asioita kuin ruotsalaislapset, teillä ei ole sitä mitä vaaditaan". Tälle pohjalleko rakennetaan maan vakaus, jota kansliapäälliköt paperissaan julistivat.

 

Tilastokeskus, valtiovarainministeriö, Lapin männiköt  


Miksi Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun puhuu VM:n julkistustilaisuudessa? Bruunin mukanaolo kuvaa piilovallan uutta muotoa, tietopolitiikkaa. Miten tieto ja tiedon tuottaminen rajataan, miten tieto esitetään, millaisiksi ilmiöiksi tieto puetaan, mistä ei tuoteta tietoa, mistä vaietaan, mikä on nykyhallinnon tietokäsitys ja tiedekäsitys, tieteen kumousten (paradigmojen) filosofinen ymmärrys. Kaikkea tätä rajaa, ohjailee ja hallinnoi hallintoviranomainen, valtiovarainministeriö. Venäjän tsaarilla oli ohrana, DDR:llä oli stasi, VM:llä on Tilastokeskus.  

Pääjohtaja Bruun liehitteli valtiovarainministeriötä: ”me tarvitsemme teidän tulosohjaustanne”. Tuo on kapean, pinnallisen ja ylimielisen vallan ääni. Tuo on epä-älyllistä puhetta. Käytännössä VM sanelee tulostavoitteen esim. valtion metsille. Metsähallitus oikeuttaa tulostavoitteella pohjoisen Lapin metsien hakkuut tuhoten porojen laitumia, vaellusreittejä ja maisemia vuosikymmeniksi, ehkä vuosisadoiksi. Kolonialismi jatkuu täysitehoisena, nyt sen nimi on tulosohjaus. Tulostavoitteiksi puetaan myös tunturien lakien täyttäminen tuuliviuhakkeilla, voimalinjojen veto tuntureiden yli etelään sekä rautatie läpi herkkien tunturikasvustojen Jäämerelle. Tulosohjaus on virkamieskapitalismia, yliopistoissa sama on akateemista kapitalismia. ”Me tarvitsemme tulosohjaustanne”, liehittelee pääjohtaja Bruun. Ketkä tarvitsevat?

Vastaus löytyy kuvasta 3. ”Seurapiirien kerma kokoontuu Tilastokeskuksen kutsumana Kalasatamaan.” Tietopolitiikka tulosohjauksineen on vallan uusi perusta, uusi jakolinja ihmisten kesken ja yhteiskunnan vakauden kaataja.

 

Vähemmän vakavasti otettavat


Missä sukusi asuu, kysyy Elle Marjalta poikatutun isä, ivallinen väre suupielessä. Poika tottelee isänsä ja äitinsä käskyä, vetää hienostopalatsin oven armottomasti kiinni, sanaton katse liukuu tytön pään yli. Tyttö lysähtää puiston nurmikolle, yö on tulossa (kuva). Saamelaistyttö ei ollut vakavasti otettava. Samalla tavalla Suomen Pankin johdon neuvonantaja Antti Suvanto puhui taannoin vakavasti otettavista ekonomisteista vastakohtana vähemmän vakaville. Tieteenpäivillä 2019 Helsingin yliopiston viestintätieteen professori Esa Väliverronen valisti salintäyteistä yleisöä: ”Tiede on säänneltyä. Tutkijaksi ei voi ilmoittautua kuka tahansa. Heitä ei samalla tavalla kuunnella. He ovat vähemmän vakavasti otettavia.” (video)

Väärä heimo, väärä suku, saamelainen, impivaarainen, maallikko, epäoikea tieto, poron kusettaja, turpeensyöjä, paskan puhuja, laitaman sössö, epäfaktainen. Tätä, syytösten ja halveksunnan vyöryä on nykyinen yhteiskunta. Tätä on nykyinen tiede. Tätä on nykyinen yliopisto. Tätä on nykykulttuuri.

Nykykulttuuri on sulkemista ja sulkeumia. Saamelaisveri -elokuva on yhteiskunnan sulkeumien terävää analyysiä. Yksikään Juho Saaren, Johanna Vuorelman, rehtori Mari Wallsin, tutkimusjohtaja Antti Kauhasen, universitas-collegiumien retoriikka ei vedä vertoja Saamelaisverelle. Tiede kiehuu jäteliemessä.

 

Omakohtaisuuden puute, etäobjektiivisuus  


Olen täyskyllästynyt poliitikkojen ja tieteilijöiden puiseviin, ulkokohtaisiin, epäuskottaviin lausumiin, pisteilyyn. He ovat huolissaan, niin huolissaan, tosihuolissaan milloin mistäkin: asunnottomuudesta, köyhyydestä, eriarvoisuudesta, kilpailukyvystä, työllisyysasteesta, segregaatiosta, yliopiston johtamisesta, koulutuksesta, korpilammen hengestä, paskapuheesta. Sanoistansa näkee että heillä itsellään ei ole mitään huolta, suu käy kuin Pilvi Torstilla Tiedekulmassa, silmissä siintää Arkadian ilmaislounaat. Huolena heillä on illan treffit ja median pakoilu, pökkökampaus ja kikattelu ruisrokin nurmikolla.

Kuinka syvästi mieltäni lämmittääkään se, että nyt jo kaksi huippuprofessoria - toinen siirtyi professoriksi Sveitsiin - sanoo julkisesti, ettei enää tiedä ketä voisi vaaleissa äänestää. En tiedä minäkään, pitäisikö tietää. Suomen politiikka on herrajengien ja herasouvien papupata joka kiehuu jossain missä lie.

Saamelaisveri -elokuva tekee syrjässäolemisen omakohtaiseksi, käsinkosketeltavaksi. Eriarvoisuus on muuta kuin tulot ja tulojen jako, anttikauhasten, roopeuusitalojen ja juhanavartiaisten ginit. Katsottuani Saamelaisveren kolmannen kerran, nyt yksityiskohtiin keskittyen silmäni kostuivat. Tuo elokuva kertoo minusta, ensi sekunnista viime sekuntiin, jokainen ele, sana, ilme, ivaava katse, kaiken tuon olen kokenut ja koen joka päivä, tänään ja taas huomenna.  

Puisevaa on myös keskustelu perustulosta, jostain ”kokeilusta”. Hyvinvointi - mistä he puhuvat, kenen suulla he puhuvat? Työllisyys - entä jos työllistyminen on sama kuin orjuus nykykielellä. ”Jos lähdette pohjoisesta, teidän sukunne kuolee sukupuuttoon.” Ellette aktivoidu, teidät silvotaan.

 

Vaativuus, vaikuttavuus


Teillä ei ole sitä mitä vaaditaan, sanoi opettaja Elle Marjalle.

Kuinka sattuikaan! Vanhassa työmaailmassa, yliopistoissa ja läpi yhteiskunnan työmarkkinajärjestöt runnoivat läpi uuden eliittivallan. Uusjohtamisen (npm) keskeinen pelinappula on vaativuuksien luokittelu. Sinun työsi on vaativuustasoa 6, johdontuen vaativuus on tasoa 9, siksi palkkakin on moninkertainen. Fuck you, paskanpuhujat.

Uuseliitin mielisana vaativuuden ohella on  vaikuttavuus. Tiede, tutkimus, opetus, sivistys, taide, kulttuuri, yliopistot, kaikessa tähdätään ja nojataan vaikuttavuuteen. Mitä on vaikuttavuus? Vaikuttavuus on yksisuuntaista, ylhäältä jonnekin toisaalle. Se ei ole vuorovaikutusta. Se ei ole osallisuutta. Se ei ole kansan sivistystä eikä kansan tiedettä. Se on pakotettua omaksumista, mukautumista, tottelemista, alistumista, tiedevaltaa, virkamiesvaltaa, käskytystä, resilienssiä.

Eugeniikka, rodunjalostus ei jäänyt 1900-luvulle. Sama henki kukkii tänään uusimuotoisena. Kuvassa 3 henkeä kutsutaan seurapiirien kermaksi, Tilastokeskus kutsuu. Raamatussakin Jumala kutsuu omansa.

 

Emma Karin isokuva


Suomen Akatemia järjesti Emma Karin puhumaan Tiedekulmaan 8.2.2019. Harvoin jos koskaan olen yhtä lailla järkyttynyt. Kari puhui isosta kuvasta. Helsingistä 200 kilometrin säteellä asuu puolet väestöstä ja 500 kilometrin säteellä 90 % väestöstä. ”Meidän pitää katsoa tätä isoa kuvaa, kohdentaa toimet tänne missä ihmisiä asuu, missä ne toimii ja vaikuttaa parhaiten, erilaiset ratkaisut jossain muualla ovat minulle ok. Täällä on paras tutkimustieto", puhui Emma Kari. (Lukuja ja tekstiä tarkistettu videon ilmestyttyä.)

Jossain muualla. Paras tutkimustieto täällä. Kansanedustaja Karin asenne on pohjimmiltaan sama kuin ruotsalaisyhteiskuntaa esittävällä opettajalla saame-elokuvassa: ”Te ette osaa samoja asioita kuin ruotsalaislapset. He oppivat muita asioita. Teillä ei ole sitä mitä vaaditaan. Tutkimusten mukaan te ette selviä kaupungissa. Teidän aivonne ovat pienet.”

Saamelaislapset, nuo pirun lappalaiset, ammuttavia ovat. Jyrki Kasvin sanoin: impivaaran asujia.

 

Ulosheittäjäni Juho Saari


Nyt kerron tapahtumasta, joka ulkopuolisille on täysin merkityksetön, mutta tiedemaailman keskustelevuuden kannalta kuvaava. Minut heitettiin ulos facebook-ryhmästä, jonka nimi on Eriarvoisuusvarasto. Tuohon ryhmään pääsee jäseneksi käytännössä kuka tahansa, jäsenmääräksi mainitaan 7351. Ryhmässä voit seurata arvon liikuntoja elämässä ja  tieteessä. Tunnen pilkkijän, steiner-opettajan, gradun väsääjän ja ties keitä, jotka ovat ryhmän jäseniä. Minä, vähemmän vakavasti otettava, en siis ole enää jäsen. Eriarvoisuusvarasto palkittiin Sosiologia-palkinnolla eli kyseessä täytyy olla yhteiskuntatieteen ylintä huippua edustava sivusto. Sen ollessa minulta suljettu, en voi tietää mistä kaikesta vaativasta tiedosta jään paitsi. Liukuni vie alaspäin. Ulosheittäjäni oli Hyvinvointiprofessori, Tampereen Uuden Uljaan Yliopiston Dekaaniksi houkuteltu, Valtioneuvoston Selvitysmies, Suomen kuulluimmaksi kohonnut Yhteiskuntatieteilijä Juho Saari. Viimeisin niitti, joka johti ulosheittoon ryhmästä, kuului näin (se oli kommenttini keskusteluketjussa):

Skeptisyys on tänään ‘höpöttelyä’ (Saari). Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen filosofit julkaisivat pari vuotta sitten kirjan Skeptisismi, jossa he mm. kertoivat kuinka tärkeää ja arvostettua skeptisyys oli antiikin Kreikassa. Tänään se on siis höpöttelyä.

Tuon tyyppisiä kommentteja olin laittanut sivustolle harvakseltaan, muutaman vuodessa. Käsitykseni mukaan ne kaikki liittyivät tietämisen teorioihin ja käytäntöihin, tieteen olemukseen ja rooliin. En vältellyt mainitsemasta toista osapuolta - kuten en välttele tässäkään kirjoituksessa - jos olin jonkun kanssa eri mieltä, riippumatta siitä oliko maininnan kohteena Tampereen Uuden Uljaan Yliopiston (tätä sanontaa käytti kyseisen yliopiston ja valtioneuvoston resilienssitutkija Tapio Juntunen Balderin salissa 7.2.2019) professori Juho Saari tai joku muu.

Tiedustelin Professori Saarelta ulosheiton perusteita viitaten ryhmän sääntöihin. Professori Saari vastasi, että oli tapahtunut menettelytapavirhe ja kehotti hakemaan ryhmän jäsenyyttä uudestaan. Mutta mites haet, kun on tekninen esto päällä (kuva 4). Olkoon esto tahaton tai tahallinen, sama se. Ulosheittoon päättyi (potentiaalinenkin) yhteistyöni ja ymmärrykseni Uuden Uljaan Yliopiston Professorin, nyttemmin Dekaanin Juho Saaren tai hänen hengenheimolaistensa kanssa. Sosiologit palkitkoot ketä haluavat, pitäkööt seminaarinsa ja keynotinsa. Minun ihanteeni on Saamelaisveren Elle Marja, vaikka hän ei vaativaan tietoon ylläkään. Yliopistolla käyn päivittäin, parhaimmillaan kolmessa tilaisuudessa yhden päivän aikana, seminaareja, paneeleja, luentoja, tohtoriväitöksiä, tiedekulmaa, tänään menen Suomalaiseen Tiedeakatemiaan, aiheena sukupuutto. Muistiinpanovihkojen pino kasvaa, ottaiskohan SKS:n arkisto ne vastaan.

Mutta Tampereen Uudelle Uljaalle Yliopistolle en mene enää ikinä. Tampereen yliopisto kuoli ylimielisyystautiin. Ylimielisyys on aikamme nopeimmin leviävä pandemia, aikamme musta surma.

(Muuten, sana resilienssi. Tiedemaailma laidasta laitaan - alkaen wise-päällikkö Janne I. Hukkisesta, työelämäprofessori Olli E. Kankaasta uusprofessori Hanna Wassiin asti - on pantu hokemaan yhtä sanaa, resilienttiä turvallisuutta. Mitä he pelkäävät, mitä he turvakseen halaavat? Tästä aiheesta, resilienssistä on kirjoitettava akateeminen monografia, odottakaa hetki.)

 

Kirjoitelman jatko


Tämän kirjoitelman jäsentelyssä minulla oli suunnattomia vaikeuksia. Teksti karkaili moneen suuntaan: elokuvan syvyyksiin, yhtymäkohtiin nykyelämän, politiikan ja tiedemaailman kanssa, oman henkilöhistoriani ja elokuvan Elle Marjan täydelliseen samuuteen. Kukaan ei olisi pysynyt sen ajatussotkun perässä (ei pysy nytkään). Keinoksi keksin jutun jakamisen kahteen osaan. Tämä tässä on tietopolitiikkaosio. Ehkä jaksan kirjoittaa elokuvan pohjalta myös omakohtaisen herkkyysosion (siitä tulisikin taidetta, hah). Päähenkilö Elle Marjan mieli, pyrkimykset, teot ja tarina on tarkin mahdollinen kuva oman elämäni kulusta, kärsimystarinani.

 

Lähteet, lukemisto
 

Elokuva Saamelaisveri, 2017, ohjaaja Amanda Kernell. Nähtävissä Yle Areenalla 8.3. saakka.

Elokuvan arviointeja netissä:
  Jenni-Maarit Koponen / Yle / Suvi West / säpikkäät  
  Kari Kellokumpu  
  Niko Ikonen (Episodi)

Valtiovarainministeriö: Virkamiespuheenvuoro
Julkistustilaisuuden tallenne

Tietopolitiikka (valtiovarainministeriö)

Ministeriöiden kansliapäälliköt: Mahdollisuudet Suomelle

Tiede kohtaa politiikan, aiheena ilmasto. Suomen Akatemian tapahtumasarjaa Tiedekulmassa 8.2.2019 (mm. Emma Kari).

Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus, paneeli Tieteenpäivillä 11.1.2019 (mm. Esa Väliverronen).

Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, 17/2019.

Aihepiiriin liittyviä kirjoittajan aiempia kirjoituksia:
  Tiedevalta ja tiedeväen itsekuva Suomessa 
  Saame, suomi ja Lapinmaa: pieni matkakirja ja ajatelmia
  Pömpöösit köllöttelijät

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Samuli Karjalainen

Täyttä pötyä. Suomessa saamelaisia oli hyvin vähän Ruotsiin verrattuna. Iso osa nykyisistä saamelaisista Suomessa on kolttasaamelaisten evakkojen jälkeläisiä. Suomessa sterilisoinnin kohteeksi joutuivat lähinnä Nevajärven ja Itämeren alkuperäiskansasta polveutuvat ihmiset. Saamelaiset palvelivat Suomen armeijassa innokkaasti Norjaan verrattuna. Saamelaisille rakennettiin talkootöinä hienot talot 1944. Suomen vertaaminen Ruotsiin ja Norjaan vähemmistöjen kohtelussa on sekä vasemmiston että täällä asuvien hemmistöjen propagandaa. Romaneillahan oli porttikielto Ruotsiin vuoteen 1950 asti.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Suomalaisen ja ruotsalaisen suhtautumisen välinen ero lienee siinä, että siinä missä suomalaiset ovat jo palauttaneet aikoinaan ryöstetyt saamelaisten pääkallot takaisin, Tukholmassa vielä diskuteeraavat.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Ehkä tämä 10 vuoden takainen sonkajärveläistarina löytää täältä turvakodin aiheutettuaan blogissani näinä päivinä närästystä asiankuulumattomissa:

15.8.2010
Eipä jokapoika helposti hoksaisi Miina Äkkijyrkän kyyttökarjan tepastelun siirtymisen Jorma Ollilan kotipihaan liittyvän omituiseen kansalliseen kieli- ja kulttuurikysymykseemme.

Äkkijyrkkä, joka kuuluu Jukka Kemppisen kehumiin sonkajärveläispiikoihin - tosin asenteiltaan pikemmin etelän emäntiin - toi vaikutteita rintamailta ja Intiasta haettuaan 80-luvun lopulla Sonkajärven lähipitäjästä ostamansa kyytöt Aittokosken vanhan kansakoulun pihapiiriin. Sotahan siitä syntyi kyläläisten kanssa, jotka luulivat lastensa voivan käydä koulua ihmislasten tavoin, eikä lehmän sonnassa tallustellen.

Lopulta kyläläiset saivat Äkkijyrkän karkotettua, jolloin Helsingin kaupunki pelasti hänet ja karjan Vuosaareen. Kunnes sieltäkin tuli lähtö. Asiaan kuuluu, että Äkkijyrkkä oli jossakin vaiheessa yksi Marimekon pääsunnittelijoista, kuten sekin, että kuvaa Miinasta aikamme suurena savolaistaistelijana täydentäen on hänen lapsuuden koulunsa ristitty uudelleen Miina Äkkijyrkän kouluksi.

Kuten tänään Ollilan 60-vuotishaastattelussa HS:ssa todetaan, kyytöt ovat saaneet uuden kodin Ollilan tilalla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Jotakin kieli- ja kulttuurikysymystemme tiimoilta käsin kertonee myös, että M.Äkkijyrkkä on aiemmalta nimeltään Riitta Loiva. Siinä ei liene ollut riittävästi särmää joka lienee äkkijyrkästäkin tylsynyt sillä sittemmin hän on vaihtanut nimensä sukunsa vanhaan sotanimeen ottaen nimekseen Liina Lång.

Onko siis kulttuurissamme laajemminkin pyrkimys pitää toisten terät tylsinä? Niin tiedemaailmassa kuin taiteessakin? Tylpistää niin saamelaiset, tieteentekijät kuin kuvataitelijatkin jamitämeitäonkaan? Toivottavasti L.Lång:n kaltaisia särmiensä terottajia riittäisi enemmänkin ja myös muille aloille. Mämmiäsyöviin J.Mietoihin en kuitenkaan tulevaisuudenuskoani panisi.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Vanhan blogikirjoitukseni esiinkaivaminen liittynee Jorma Ollilan ansioluettelon täydentämiseen häntä parhaillaan nostettaessa puheenjohtajaksi Usarinkin omistavan Alma Median hallitukseen? En tosin muista että kirjoitukseni olisi esiintynyt kertaakaan näillä US:n palstoilla, mutta onhan 10 vuotta pitkä aika.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Eikös isojen poikien totalitarismitkin toimineet niin että jotkut järjestelivät yläkerran asioita ilman että siellä olevat olisivat juurikaan olleet mukana, vaan joutuivat istumaan valmiiksi katetuun pöytään?

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Tarkistin Emma Kari -kohdassa olevaa lukua väestön keskittymisestä ja lainausta Karin puheesta nyt kun sain nähdäkseni tapahtuman videon.

"Isokuva" ei muutu. Nyky-yhteiskunnassa ja nykymaailmassa on spiraalinomaisia kehityskulkuja, jotka ruokkivat ja vahvistavat itse itseään. Tällaisia prosesseja ovat mm. keskittyminen eri muodoissaan, myös poliittisen vallan keskittyminen. Näissä prosesseissa on sisään ympättyjä (tieteen kielellä endogeenisiä) kytkentöjä, joita pidetään luonnollisina ja oikeutettuina vaikka oikeutus voi olla mielivaltainen. Esimerkiksi se että suuret kaupungit omivat itselleen maan ansiotonta arvonnousua (pakottaen asuntojen ostajat maksumiehiksi) on pohjimmiltaan melivaltaista ja erään tohtorin mukaan lakien tarkoitusperien vastaista.

Eri tilaisuuksissa mm. Tiedekulman paneeleissa on viime aikoina yhä useammin tuotu esiin vaatimuksia että ympäristöpolitiikkaa on alettava hoitaa pakonomaisesti. Isot rakenteelliset asiat (mitä ne kenenkin mielestä ovatkaan) on ajettava läpi välittämättä vastamurinoista. Tällaiset puheet särähtävät. Kuka pakottaa, ketä pakottaa. Kenellä oikeasti on "oikea tieto"?

Tätä taustaa vasten Emma Karin puhe nostatti kylmät väreet. Siitä huokui henki että on yhdentekevää mitä siellä "jossain toisaalla" tehdään ja että se ei ratkaise isoa kuvaa. Tämä on pelottavan yksinkertaistettu näkemys ja on omiaan entisestään vahvistamaan itseään ruokkivia kierteitä.

Voisiko olla myös niin että "jostain toisaalta" löytyisi aineksia myös ison kuvan ongelmiin. Voisiko Lappi opettaa Helsinkiä? Tai entä jos saamelaiset ottaisivat takaisin paikkansa Suomen valtaväestönä?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Oikean tiedon ovat joskus muinion hakeneet shamaanit ja tietäjät tuonpuoleisista. Sen jälkeen piispat ja papit ovat sen tulkinneet meille pyhiksi nostetuista kirjoituksista.

Nyt ilmeisesti tieteilijät, poliitikot ja muut kekkeruusit hakevat sen vallan kammareista. Tiedon, joka ensimmäisen luokan viestinviejille tehdään tiettäväksi Eteläranta 10:ssä olevasta ylipäätemppelistä, sieltä edelleen pienempiin kappaleihin pienempien pirujen kansalle jakaa. Ilmeisesti olemme saamassa myös palkatut fariseuksien ja jesuiittojen laumat vahtimaan meidän oikeaa ja puhdasta uskoamme inkvisition kauhuilla uhkaillen.

Ja lopuksi kaikki koristellaan; "panem non licet, saltem circenses" kuten latinalainen nykyään sanoisi.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kaikki politiikka pitäisi perustaa ihmisjärkeen ja siihen nojaavien tieteiden tuloksiin, ilman välivouhkia.

Menestymistä auttaa oppiminen tunnistamalla yhteiskunnan tasot oman tasonsa hyväksyen, kerrottiin ktm:ssä vastavalmistuneelle maalaisekonomille 70-80 lukujen vaihteissa.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Uutisoidaan komentajan valinnassa sovellettavan kaivattua läpinäkyvyyttä kaikessa ankaruudessaan.

Tyhmempikin voisi havaita ajan ankarien tapahtumien kuvastavan modernin läntisen ajattelun voittokulkua pohjoisen pimeimmässä kolkassa.

Jokainen on filosofi, sanoisi italiaano. Ihminen on kaikki, puolestaan ranskalaiset Camus tai Sartre nähtyään holocaustin savut: inho on tunne, jota kokee havaitessaan läntisen ihmisen luopuneen arvokkaimmasta ominaisuudestaan, oikeudesta vapaaseen ajatteluun kääntymällä lampaaksi.

https://www.demokraatti.fi/lm-sauli-niinisto-ottaa...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Avoimmuutta? Kertooko joku mitä kysytään ja mitä vastataan?

Presidentti nimittää? Puolustusministeri esitellee? Mutta kuka valitsee? Lampaan vai pässin?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Äkkijyrkkäläinen valtiontaiteilija Aki Kaurismäki palauttaa akateemikon prenikan pressalle. Vapaiden ammattien harjoittajat - taiteilijat, toimittajat, kirjailijat, muut apurahariippuvaiset, katkovat kahleitaan. Yhden totuuden järjestelmä ei elä ilman heitä. On luettu 20-30 luvun Italiaa, meinaan. Saa nähdä mitä tuulia haistelee älyn aatelinen Tuomioja, susi lampaan vaatteissa.

Yritys määritellä ihanteellinen ihmisluonne tavoitetilaksi tieteen käsitteistöllä ei onnistu sen enempää täällä kuin NL:ssäkään. Henki on päässyt pullosta.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #12

Yksinkertaisuus on äärimmäinen hienostuneisuus. "Leonardo da Vinci

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kansan demokratiaa: demokraatit parhaiten tietävät kansan parhaan, sitten vaan pakko päälle.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Mitä siirtomaassa tapahtuu? Vad händer i kolonin?

"Media on tapansa mukaan pihalla kuin lintulauta. Toimittajat toistavat tokaisua kuin papukaijat. Niinhän papukaijat tekevät. Eikä yksikään pässinpää ymmärtänyt. Entäs sitten muut? Petteri oli yllättynyt kuin tarhapöllö. Antti oli aivan kuin täh ja häh." (TS)

"Suomessa ei ymmärretä kuinka iso asia tämä on tuolla Keski-Euroopassa. Se että lähdetään tällä lailla vetämään maton selvityksen alta, herättää jo kansainvälistä huomiota." (ET)

"Minä olen niitä harvoja henkilöitä Suomessa, jolla on edellytyksiä käydä tällaisia keskusteluja. Medioissa ei osata edes englantia, kun näitä käsitellään". Valtiomiehen ajatonta viisautta. Retorista taitoa." (PL)

"Olen iloinen, että Tienhaarassa, Talissa ja Ihantalassa vallitsi eri näkemys johtamisesta vastoinkäymisten edessä." (UPI)

Nimim. Valta on kielessä

ET= Erkki Tuomioja
PL= Paavo Lipponen
TS= Timo Soini
UPI= Charly Salonius-Pasternak

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tuo T.Soinin "analyysi" on kuin hänen gradustaan (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/3...). Hän teki aikanaan kotiläksynsä ja on elänyt sen jälkeen sen turvin jo yli 30 vuotta. Ëi huonosti näinä silpputöiden aikana.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Iisalmen Sanomien vanhassa mainoksessa Timo Soinin oppi-isä Veikko Vennamo pyrki eduskuntaan kutsumalla maakuntaa etelän herrojen siirtomaaksi.

Timo Soini, siirtomaaherra, koulutettu sellainen, samoin kuin Hgin yliopiston kasvatti Paavo Väyrynen, tohtori Åbo Akademista kuuluisalla väitöksellä NL:n pysyvyydestä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #17

Vanha Fennander taisi olla K.O.P:n johtajia Kannakselta ja poikansakin eleli Munkkivuoressa joten kaukana Kainuun koloniasta. Kerrotaan hänellä olleen kaapissaan eri puvut toisaalta kaltaistensa kanssa elämistä ja toisaalta koloniasta tulevan väen kohtaamisia varten. Ensinmainitut mittatilausluokkaa ja jälkimmäiset rahvaan leikkauksella sopivasti rypistettyinä.

Itse asiassa hän oli ASO:n johtajana ollut nimen omaan siirtämässä sodasta palanneita miehiä nälkämaan korpiin puunjalostusteollisuuden raaka-aineprosessin työvoimaksi palkoille joilla ei tule toimeen ja asumaan raivaamilleen maatiloille joilla ei tule toimeen.

Kunnon populistin tavoin hän luotti etteivät ihmiset ymmärrä mitä heille on tehty vaan heitä voi pettää uudestaan. Juuri siten kuin oppipoikansa "maisterisjätkä" kirjasi graduunsa: Nämä demagogit käyttävät "yksinkertaista” tavallista kansaa omien etujensa astinlautana. Kerran yhteiskunnan kyydistä pudonnutta kansanosaa petetään siis vielä kerran.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #18

Tuotapa ei ole tullut ennen esiin, että evakoitiin metsätöihin, mutta niinhän se siirtomaasodissa tietysti meni.

Sain sivumennen sanoen pari kertaa näpeilleni historian tosikoilta. Paavo Väyrynen tiuskaisi 2006 vastatessaan sähköpostiini että pitää olla tohtorin tutkinto suoritettuna ennen kuin alkaa pohtia historian kysymyksiä. Erkki Tuomioja oikaisi parisen vuotta sitten Pekka Haaviston isän toimineen Munkkivuoressa rehtorina, eikä Munkkiniemessä kuten olin omia nuoruuden teitäni muistellessani erehtynyt luulemaan pitkän puoleisessa viestissäni. Hän sentään kiitteli historian harrastamisesta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #19

V.Vennamo toteutti ASO:n johtajana valtaapitävän eliitin kannalta erittäin tärkeää tehtävää. Ensinnäkin rintamalta tuli iso joukko miehiä jotka olivat vuosien ajan tottuneet hoitamaan asioita pyssyt kourassa. Heillä oli kuitenkin huonosti sijaa yhteiskunnassa (kuten yleensä sodasta palaaville miltei kaikissa yhteiskunnissa). Suuri osa heistä olisivat tulvineet kaupunkeihin joissa ei olisi ollut asuntoja ja huonosti töitä. Oli helppo tehdä prognoosi heidän radikalisoituvan ja "Tsekkoslovakian tie" olisi saattanut ihan oikeastikin olla vaihtoehto.

Toisaalta puunjalostusteollisuus kaipasi silloisella raaka-ainelogistiikallaan halpaa työvoimaa hakkaamaan ja kuljettamaan puutavaraa tehtaille. Kirveitä, pokasahoja ja hevosia metsiin sekä käsivarsia uitoille.

Asia ratkaistiin nerokkaasti asuttamalla ihmisiä pitkin korpia niin pienille tiloille, ettei sen tuotto elättänyt perhettä jolloin talvisin piti etsiä töitä metsäyhtiöiden savotoilta palkalla jolla silläkään ei tullut toimeen. Mutta noiden kahden työn yhdistelmällä saattoi sinnittellä niinkauan kun terveys kesti.

Kuitenkin vain muutaman vuoden kuluttua puunkorjuun teknologia kehittyi ettei enää tarvittu niin paljon miehiä pokasahojen ja hevosten kanssa kun tuli ketjusahat ja traktorit. Seurauksena oli työvoiman tarpeen väheneminen ja loppujen syrjäytyminen korpiin ja saloille tai Ruotsiin ja "jakomäkiin" muutto. Tuon politiikan tuloksista kumpusi tyytymättömyys jonka Vennamo yhtenä sen arkkitehtinä kaappasi oman vallanhimonsa käyttövoimaksi.

Vennamon oma tyytymättömyys taas kumpusi siitä, että U.Kekkosen johtama Maalaisliitto ei arvostanut hänen panostaan ASO:n johtajana. Hän katsoi ansaitsevansa parempaa eikä tulla sysätyksi sivuraiteelle Tullihallitukseen.

P.s. Tunnenpa minäkin syyllistävän piston syömmessäni kun olen ihan ilman akateemista tutkintoa uskaltautunut kontemploimaan historiallisia. Onneksi sentään Tuomioja luo lenseän hymynsä meidänkin puoleemme.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset