Islanti esikuvana: lainlaadintaa nettikeskustelujen pohjalta
Kansalaisten suora osallistuminen lainlaadintaan oli ainoa vaihtoehto, sanoo Islannin naispääministeri. Islantilaispankkien rysähtäessä katosi myös vallanpitäjien kannatus. Sosiaalisen median käyttö lainvalmistelussa on uutta, mutta ei ihmeellistä.
Islannin 320 000 asukkaasta kaksi kolmasosaa kuuluu Facebookiin. Noin tuhat satunnaisesti valittua islantilaista kokoontui päiväksi keskustelemaan vallankäytöstä, luontoarvoista ja Islannin ulkosuhteista. Keskustelusta laadittiin raportti, jonka pohjalta lakia sorvataan.
Uuden perustuslakiluonnoksen pitäisi olla valmis tänä kesänä. Käytännön valmistelua tekee rivikansalaisista valittu neuvosto. Lopullinen versio hyväksytään joko parlamentissa tai kansanäänestyksellä. Jos jälkimmäinen toteutuu, koko laki on alusta loppuun kansalaisten muovaama.
Kuinka vaalilain muutosta valmisteltiin Suomessa? Puoluesihteerit tekivät keskinäisiä sopimuksia, loivat kynnyksiä. Eduskuntaan esitys tuotiin opettavalla tyylillä (Brax). Pelkästään menettelytavan takia vaalilakiehdotelma ansaitsee raueta.
Entä taannoinen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma? Nimi oli hieno mutta mitä oli sisältö? Kansalaisia ohjastettiin nano-osallistujiksi puolueisiin ja muihin instituutioihin.
Suomea hallitaan kriisien avulla. Kriiseillä perustellaan vallan keskityksiä ja vakauttamista. Nykyhetken ilmentymiä ovat 'sopimusyhteiskunta', vallan siirto työmarkkinajärjestöille, hallitusohjelman perälaudat, pakkoelvytys, kuntauudistus, yliopistouudistus, EU:n liittovaltiokehitys ja paljon muuta.
Islannissa toimitaan päinvastoin, kehitellään reaalista kansalaisosallistumista. Mistähän Islannin ja Suomen ero johtuu?
Suomen poliittinen elämä on erillistynyt, ammatillistunut, muuttunut omaksi etupiiriksi ja ylpeileväksi (esim. Miapetra Kumpula-Natrin hallitusohjelmapuhe eduskunnassa 28.6.). Tällaisesta olotilasta on päästävä eroon. Kansalaislähtöisten käytäntöjen kehittely on Suomessa yhtä tarpeen kuin Islannissa. Hallitusohjelmassa ei tällaisesta ole vilaustakaan, päinvastoin.
Harri Jaskari kaipailee innostunutta Suomea (AL 17.7.). - Kaipailijat, ottakaa esimerkkiä Islannista. Syvän kriisin kokenut kansa on siellä intonsa lumoissa.
( Lähde: Aamulehti 17.7. )
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Meillä on ollut aina tapana mennä lähtöruudun kautta, valitettavasti.
Hyvä ehdotus, jota ollaan jo keskusteltu monella taholla. Ongelmana taitaa olla sopivan porukan kasaaminen ja sähköisen äänestysalustan puute. Sen näppärä koodaaja tekisi parissa päivässä. Pienten puolueiden liitto on ehkä ainoa tapa kilpailuttaa nykyinen demokratian irvikuva. Toinen ratkaisu olis kansan etua ajava presidentti, jonka avulla suoraa demokratiaa päästäis viemään eteenpäin.
Miapetran tekstiin kommentointia:
Taisin keksiä ratkaisun, tai löytää keksityn ratkaisun työttömyyden alentamiseen. Pitää vielä kaivaa lakiteksti esille, mutta Suomeen ollaan käsittääkseni rakentamassa pakkotyöjärjestelmää. Hyväuskoiset poliitikot on varmaan luullut tätäkin lakimuutosta "hyväksi" ja kannustavaksi jutuksi, mutta uskoisin että takana on korporaatioiden lobbaajat ja konsulttitoimistot. Liian kova palkkataso on varmaan isoin syy siihen, ettei Suomen markkinoilta saa kerättyä riittäviä "voittoja".
Työvoimatoimisto on aiemmin saanut lähettää asiakkailleen työhönosoituksia, mutta nyt ne on muutettu tarjouksiksi, jotka on pakko ottaa vastaan. Mitä tällainen rakennelma vaikuttaa meidän työmarkkinoihin?
Kovapalkkaisista tuotannon tehtävistä voidaan hiljalleen heittää liian "kalliit" työntekijät liiton kortistoon (ja liiton rahoille). Sieltä sopivan aikavälin jälkeen samat henkilöt voidaan kutsua (pakottaa) töihin vuokrafirman välityksellä. Palkka alas, työsuhteen edut pois ja työsuhde voidaan katkaista käytännössä millä syyllä tahansa (tuotannolliset syyt, sesongit, yms.).
Ja kappas, työntekijän on pakko suostua tai tuet lähtee. En ole varma miten liiton jäsenien etuja suojataan, mutta kovapalkkainen työntekijä, joka tekee lyhyitä pätkiä huonolla palkalla, joutuu käsittääkseni tarkistuttamaan myös liiton korvauksen?
Näin meille Suomeen ollaan luotu matalapalkka proletariaatti, jota voidaan heitellä työmarkkinoilla miten halutaan... Kuulemma pullojenkin keräämisestä pitäisi maksaa veroja? Mihin tämä maa on menossa? Peritty kultalusikka tai palkkatyöorjuus näyttäisi olevan ne tulevaisuuden luokat?
Ehdottelin jo yhdessä kirjoituksessa suomalaisille vastarintaan ryhtymistä, eroamalla palkkatöistä (isoissa yrityksissä) ja perustamalla omia yhteisomistuksessa olevia hv-firmoja, jotka maksaa reilua palkkaa ja pystyy kokonsa ansiosta kilpailemaan isojen (palkkoja polkevien) brändien kanssa.
Juuri tänään (22.7.) oli Kansan Uutisten Viikkolehdessä laaja artikkeli otsikolla "USA:ssa lainvalmistelukin yksityistetään". Tässä linkki:
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/2599146/usassa-lainval...
Järjestö nimeltä American Legislative Exchange Council tuottaa liike-elämää palvelevia lakiesityksiä osavaltioiden republikaaneille. Yhtenä operaationa on ollut tehdä USAn vankiloista yksityisten hoitama tuottoisa toimiala. Sopivanlaisia lakeja tyrkyttämällä vankien lukumäärä on saatu suureksi, jotta "toimialalle" syntyy liikevaihtoa.
Yliopistoväki on alkanut tutkailla mainitun järjestön tekemisiä ja julkaissut löytönsä ALEC exposed-nettisivustona:
http://www.alecexposed.org/wiki/ALEC_Exposed
Kehitys eri maissa ( Islanti / USA / Suomi ) voi siis kulkea todella eri suuntiin. Eikö muka ole vaihtoehtoja?
Suomen hallitusohjelma on kansalaisdemokratian suhteen täysin mykkä.
USA:n vankilajärjestelmä on perverssi ja näyttäis muuttuvan entistä huonompaan suuntaan. Kohta ollaan kaikki (-10%) karsinoissa.
Islannissa Muutos 2011 on käytännössä leimoja vaille toteutunut.
Islanti on selvästi Sveitsin tiellä.
Suomalaiset ovat vain keskimäärin niin Saakelin tyhmiä Lampaita. En minä muutakaan selitystä keksi. Koska kyllähän tämä vaihtoehto oli Suomessakin tarjolla edellisissä vaaleissa.
Eli lähtöruudunkauttahan se on se Suomen tie.
1918-vuoden malliin.
Ei Muutos 2011 silti vielä Suomessakaan kuollut ole, uutta verta se vain varmasti kaipaa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 5 kommenttia