Valtiolla ei ole kiinniotto-oikeutta
Hätkähdin kun vihreiden Pekka Sauri puhui televisiossa kadonneiden nuorten kiinniottamisesta, harmitteli kiinnioton vaikeutta. Kataisen hallitus ja työministeri Ihalainen puhuu nuorten kiinni saamisesta. Hallitusohjelma on täynnä etsintää, kiinniottoa, aktivointia, valmennusta, kuntoutusta, ihmisten määrittelyä, rajaamista, mittaamista, työmarkkinakelpoisuuden vaatimusta, vaikka mitä.
Hetkinen!
Millä oikeudella te otatte ihmisiä kiinni? Kenellä on kiinniotto-oikeus? Kenties poliisilla määritellyin edellytyksin. Valtiolla, hallituksella, hallinnolla, työministerillä, puolueilla, eduskunnalla, työ- ja elinkeinotoimistolla tuskin on oikeutta ottaa ihmisiä kiinni. Kyseessähän olisi vapauden riisto? Eivätkö kiinniottajat jo pelkillä aikomuksilla syyllisty rikolliseen menettelyyn? Eikö heille tule mieleen että heillä ei ole oikeutta? Eikö tällaiset aikeet ja teot tule saattaa oikeuden tutkittaviksi?
Hallitusohjelman ja politiikan kukkanen on aktivointiaste. Hallitus kehuu kunnianhimoaan nostaa aktivointiasteeksi 30 %.
Mitä on aktivointi?
Kuka aktivoi ketä? Miksi ja millä oikeudella, millä perusteella ja mihin? Tärkein kysymys: kenet on tarpeen aktivoida? Minäpä keksin yhden aktivoitavan kohteen: poliitikot, edustajat, puolueet, ministerit - heidät pitää aktivoida vuoropuheluun kansalaisten kansa sosiaalisessa mediassa. Ehdotan aktivointiasteeksi nykyisen 5 %:n sijasta 80 %, kunnianhimoa.
Mitä on aktiivinen työvoimapolitiikka?
Sanaan sisältyy maailman nurin kääntävä ideologia: ihmiset eivät olekaan ihmisiä vaan työvoimaa. Onko elämän tarkoitus olla työvoimaa, jonkun toisen hyödynnettävissä? Ei ole. Hallituksella tai kellään muullakaan ei ole moraalista oikeutta käyttää työvoima-sanaa.
Hallitusohjelmasta löytyy muitakin herkkupaloja:
"Suomi tarvitsee kaikkien kansalaistensa työtä." Hetkeä myöhemmin: "Luodaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa pelisäännöt palkattoman työharjoittelun käytöstä työvoimapalveluissa."
"Varataan riittävät resurssit työttömien työkyvyn arviointiin ja tarvittavien palvelujen piiriin ohjaamiseen."
"heikentynyt työmarkkinakelpoisuus"
"vaikeasti työllistyvien tueksi työhön valmentajia ja -ohjaajia"
"tarjotaan yhteiskuntatakuu" - Huomatkaa passiivi-ilmaisu, tarjotaan ulkoa, ylhäältä. Eikö ihminen ole olemuksellisesti itse itsensä takuu kuin ulkopuolelta taattava?
"työttömien työmarkkinavalmiuksien parantamiseen panostetaan". - Sana 'panostetaan' tuo mieleen Norjan. Toisekseen sana työmarkkinavalmius - on kuin armeijassa olisit.
"kannustavuutta lisätään" - tämä on peitelty ilmaisu pakotamiselle (toisessa päässä mielivaltaisille eduille).
"nuoret pystytään sijoittamaan toimenpiteiden piiriin" (Arto Satonen eduskunnassa). - Satosen kaltaiset ovat siis sijoittajia, nuoret ovat sijoitettavia, heidät sijoitetaan toimenpiteiden piiriin. Eikö tällainen kieli ole ihmisyyttä loukkaavaa?
"suurin panostus yksityisen sektorin palkkatukeen on oikea arvovalinta" (Arto Satonen)
"nuorista pitää voimakkaalla otteella pitää kiinni, kaikki aktiivitoimenpiteet pitää ottaa voimakkaampaan käyttöön" (Markku Eestilä)
"ketkä kaikki ovat toimenpiteiden kohteena" (Harri Jaskari)
"työmarkkinakelpoisuus". - Eikö tämä ole kummallista kieltä? Mitä on työmarkkina? Meidänkö pitää olla kelpoisia sinne jonnekin? Kuka meidät määrittelee ja millä oikeudella ?
Toimivallan ylitys (selittää myös Norjan tapahtumia)
Hallitusohjelma huokuu läpeensä ihmisen alistamista ja
epäluottamusta.
Missä on humanismin ja politiikan tutkimus? Tutkijat eivät osaa kysyä perustavia kysymyksiä, saatikka etsiä ja muotoilla humaanimpaa politiikan kieltä ja käytäntöä.
Politiikasta puuttuu ihmislähtöinen positiivinen innostava idea. Kataisen hallituksen ohjelma on tässä suhteessa ehkä kaikkien aikojen pohjanoteeraus. Itse he kyllä ylvästelevät.
Tältä suunnalta löytyy pohjimmainen syy myös siihen mitä tapahtui Norjassa. Syy ja ratkaisu on kaikkea muuta kuin aselaki ja ihmisten uuskyttäily.
Poliitikot ylittävät toimivaltansa kun he sanovat ottavansa nuoria kiinni, kuntouttavansa, valmentavansa, aktivoivansa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Tarja Filatov oli muistaakseni yhdeksän vuotta työministerinä; mitä hän sai tuona aikana aikaan työttömyyden nujertamiseksi.
Ihmisiä pantiin ie. pakotettiin kaikenlaisiin koulutuskeskuksiin, lähinnä vasemmistosellaisiin. Vaikka ei olisi ollut minkäänlaisia edellytyksiä uudelleenkoulutukseen. Ja silläkin uhalla, että markkinatuki menetetään.
Mitä iloa niistä kukkopillipajoista on, jos muutaman kuukauden jälkeen ei kuitenkaan löydy "oikeita töitä".
Juhani K :"Mitä on aktivointi?"
Aktivoinnista kirjoitin 90-luvun lopussa suoraan kokoomuksen Olli Heinoselle, kun alle 25-vuotiaat nuoret oli heille säädetyn sanktiolain varjolla jätetty vaille taloudellista perusturvaa, jos he olivat kieltäytyneet opiskelemasta sitä ammattiin missä tahansa Suomessa johtavaa tutkintoa, mitä järjestelmä oli heidät pakottanut perusturvan menettämisen uhalla hakemaan tai heidät katsottiin passiivisiksi, kun he hakeutuivat opiskelemaan jotain muuta kuin ammattiin johtavaa tutkintoa.
Noiden tapahtumien jälkeen jäi mielikuva siitä, että poliitikkojen aktivointi tarkoittaa vähän samaa, kuin natsien muinainen lopullinen ratkaisu: nuorten velvollisuus on tuottaa fyrkkaa yhteiskunnan pohjattomaan kaivoon työllistämällä koululaitosta ja sen missä tahansa vapaiksi jääneitä koulutuspaikkoja riippumatta siitä mitä he itse haluavat, mitkä heidän taipumuksensa ovat tai mihin heidän omat lahjakkuutensa viittaavat.
Tässä [taas kerran] vastauksia noilta nuorilta, joita haastattelin silloin paikalliseen evl.seurakunnan aviisiin:
- Yhteiskunnassa toimii vahvimman laki. Kun itsetuntosi on heikko, syrjäytymisesi alkaa siitä, kun heräät aamulla. Syrjäytyminen on mielentila, johon joutumista edesauttaa se, että kyseenalaistaessasi asioita, sinut leimataan tuhmaksi, häiriköksi, passiiviseksi tai syrjäytyväksi. Katsotaan pahan olon ilmennystä, ei sitä mistä paha olo johtuu. Tämä kaikki painuu alitajuntaan ja vaikuttaa nuoren käsitykseen omasta itsestään. Alitajuntaan jää tunne huonommuudesta.
- Ahdistusta nuorille aiheuttaa myös ympäristön julmuus: kettuhäkit, saasteet, sodat. Samoin koettu epäoikeudenmukaisuus: liian korkeat verot tai työttömyys läheisillä. Vanhempien kärsimys näkyy. Nuoret tuntevat syyllisyyttä, jos on pyydettävä rahaa vanhemmilta, joilla muutenkin on tiukkaa.
- Apua tarvitaan kun alkaa tuntua, ettei ole tarpeeksi kaunis tai laiha sopiakseen muuhun porukkaan. Ja jonkun pitäisi kertoa, että on ihmisarvoinen ilman suorituksiakin.
Aikuistuvat nuoret pyrkivät löytämään suunnan elämälle omien tavoitteidensa mukaisesti. Viime vuosina yhteiskunnan ihanteeksi on noussut periaate, jonka mukaan jokaisen on pärjättävä omillaan. Tämä periaate tekee omaa tietään etsivälle nuorelle avun pyytämisestä vaikean ja nöyryyttävän asian. Talouselämän ja julkisen vallan liitto, missä etusijalle nousevat muut kuin inhimilliset arvot, on painanut ankaran leimansa nuorten ajatuksiin:
- Rahan ei pitäisi olla elämässä tärkeintä, mutta siitä on tehty sellainen. Nuoret itse asiassa kärsivät siitä, että raha näyttää ratkaisevan kaiken. Nuoret luottavat liikaa siihen, että toimenpiteet mitä heille tehdään, ovat heidän parhaakseen. Kaikessa vaikuttaa kuitenkin raha.
- Perustoimeentuloturvan poisottaminen on niitti otsaan. Nuoret eivät elämän valintoja tehdessään ajattele ensisijaisesti bisnestä vaan elämää. Terve nuori pystyy tänä päivänä kantamaan enemmän vastuuta kuin aikuinen sekä globaalilla että paikallisella tasolla. Tämä näkyy mm. luonnonsuojelussa ja eettisissä ostopäätöksissä. Jos terve itsetunto on hävitetty, ei vastuunkantamistakaan ole.
- Nyky-yhteiskunnassa ihanne-ihminen ei saa kyseenalaistaa. Pitää olla tasapaksua massaa, joka vaeltaa hiljaa pakotettuihin putkiin, maksaa verot ja kuolee ennen eläkeikää.
Hyvä kirjoitus!
Se mikä syntyi Breivikin massamurhasta, oli aatevirtauksen tarkastelu: mitä AATETTA Breivik ajoi, ja miten se liittyi murhaan.
Jos Breivik olisi hullu, hänellä ei olisi aatetta. Nyt oli, ja se piti selvittää.
Aatteista puhutaan liian vähän. Meidän pitää tietää, mikä on häviäjien hallituksen aate. Juhani avaa sitä.
Kumpi lopulta on vaarallisempi aate, Breivikin vai hallituksen?
En tässä viittaa massamurhaan vaan manifestin aatteeseen. Hallitus mitätöi ihmisen oikeuden itsenäiseen elämään. Sekö on parempi kuin Breivikin aate?
Otit esille keskeisen virhepäätelmän yhteiskunnassamme. Nämä pakkoaktivoinnit osoittavat, että päättäjillä ei ole mitään käsitystä psykologian alkeistakaan.
Vaikutukset ovat täsmälleen päinvastaiset ja johtavat syvempään passiivisuuteen. Lääkkeeksi tarjotaan lisää aktivointia.
Nuorten kohdalla tämä on erityisen haitallista, koska syrjäytymiskehitys vain kiihtyy. Jaa, että mistäkö ne mielenterveysongelmat ovat peräisin???
EDIT: Jos yhteiskunta luo mahdollisuudet, motivaatio syntyy itsestään.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 4 kommenttia